lauantai 26. syyskuuta 2020

Asunto valmistuu, säästötavoite aikataulussaan

 Otin tavoitteekseni säästää itselleni 3000€:n puskuri vuoden loppuun mennessä. 

Uusi sijoitusyksiöni valmistunee aikataulussaan marraskuun alussa ja silloin maksan pois 

loppuosuuden, 18500€, kauppahinnasta. Haluan jäljelle jäävän vielä kunnollisen puskurin elämää varten. Annoin itselleni kuitenkin aikaa vuoden loppuun asti päästä tavoitteeseeni. Käytännössä aioin säästää 430€ joka kuukausi säästötililleni. 

Kesäkuussa olin jopa 60€ edellä tavoitteestani, mutta nyt ovat yllättävät ja turhatkin menot hidastaneet säästöjeni kertymistä. Nyt syyskuussa säästöstä pitäisi löytyä jo 2150€, mutta tällä hetkellä saldo näyttää 2036€. Luultavasti viime viikolla ostamani teatteriliput söivät hieman saldoa. Käytännössä siis säästötavoite ei ole mitenkään katastrofaalisesti jäljessä. Ajattelin nyt katsastaa, mitä suurempia hankintoja ja myös yllättäviä tuloja pariin kuukauteen on osunut. 

Tavallisuudesta poikkeavia menoja 3kk ajalta: 

  • Teatteriliput: Koronan myötä teatteriharrastus on ollut pahasti jäähyllä. Ystäväni kanssa aiomme paikata tämän matkaamalla piakkoin Turkuun katsomaan kaksikin eri näytelmää/musikaalia ja yöpymällä hotellissa. Teatteriliput: 100€, ½ hotelli: n. 45€
  • Puuman lenkkarit alesta: 25€
  • Ylimääräisten avainten (2kpl) tilaus sijoitusasuntoon: 90€
  • Korjaustarvikkeita toiseen sijoitusasuntoon 33€
  • Pelirahaa onlinepeliin: 79€ (hups)
  • Kampaaja: 200€
  • Kirjaostoksia: 140€
  • Uusi kaiutin 119€
Yhteensä: 821€

Tavallisuudesta poikkeavia tuloja 3kk ajalta:
  • Perintöveron palautus: Verottaja päätti palauttaa aiemmin laskuttamansa perintöveron 100€
  • Veronpalautus: 432€
  • Kirppismyyntejä: 365€
Yhteensä: 797€

Kaiken kaikkiaan tavallisuudesta poikkeavat menot ovat aika samassa suhteessa vastaavien tulojen kanssa. Näin ollen en ole saanut ylimääräisistä tuloista mitään säästöön. Mikä harmi, olisin voinut olla taas edellä säästötavoitteessani. Mutta toisaalta, ehkä pelirahaa lukuunottamatta, en ole juuri katunut ostoksiani. Kampaaja oli kyllä hintava, mutta ehkä ei kuitenkaan kallis. Yli kahden tunnin työ sisälsi hiusten leikkuun, liukuvärjäyksen, ripsien kestovärjäyksen ja lisäostoksena muotoilutuotteen. 

keskiviikko 23. syyskuuta 2020

Kelan vakuuden realisointi ja vuokra-asunnon korjauksia

Vuokralaiseni jätti jälkeensä likaisen asunnon, reiän lattiaan ja vain yhden avaimen.

Kun asunto oli monen tunnin aherruksen jälkeen siivottu ja uusi vuokralainen asettunut kodiksi, jouduin minä vielä jatkamaan vuokranantajan velvollisuuksiani. Seuraavana päivänä soitin isännöitsijälle ja tilasin heidän kauttaan lukkosepän, joka kävi uudelleensarjoittamassa asunnon lukon, sekä vaihtamassa turvalukon. Olin saanut takaisin vain yhden avaimen neljästä, yksi kumpaakin avainta minulla oli itselläni. Koetin kysyä avainten perään ja antaa vuokralaiselle mahdollisuuden tuoda avaimet takaisin vaikkapa postiluukusta pudottamalla, mutta hän sanoi kadottaneensa kaikki muut avaimet. Olen iloinen, ettei taloyhtiö vaatinut ulko-oven tai yhteistilojen lukkojen uudelleensarjoitusta. Paikallinen lukkoseppä teki työn nopeasti ja 4 kotiavainta ja 2 turvalukon avainta kustansivat yhteensä 440€.

Laminaattilattiassa oli reilun kokoinen reikä, jonka synnystä minulla ei ole oikein minkäänlaista teoriaa. Se näyttää lähinnä eläimen kaivamalta reiältä, mutta kaikesta asunnosta löytyneestä liasta en kyllä havainnut yhtäkään eläimen karvaa. Toki asunnossa on eläintenpito kiellettykin. Paikallinen remonttifirma lupasi käydä korjaamassa lattian muiden töidensä välissä. Reikä sijaitsi sopivasti keskellä huonetta, joten laminaatin purkaminen olisi ollut iso työ. Rikkoutuneet laminaattilevyt leikattiin irti ja tilalle liimattiin uudet. Korjaus menettelee ja kustansi yhteensä 310,50€. Vielä on muutamia laminaattilevyjä tuleviakin korjauksia varten. Myös edellinen vuokralainen onnistui vahingoittamaan asunnon lattiaa akkunesteellä. 

Valitettavasti olin ehtinyt luvata vanhalle vuokralaiselle, että hoitaisimme loppusiivouksen itse, joten en voinut veloittaa vakuudesta siivouskuluja. Ilmeisesti Kela hyväksyisi vakuudesta vähennettäväksi esim. 11€/tunti omasta työstä. Asunnon puhtaaksi hinkkaamiseen meni kahdelta ihmiseltä noin 4 tuntia. 

Saippua ja vesi onneksi tehosivat pinnoille kertyneeseen likaan. 


Minun oli myös koetettava tavoittaa vuokralainen vielä kerran, sillä asuntoon ja kellarikomeroon oli jäänyt hänen tavaroitaan. Puhelimeen hän ei suostunut enää vastaamaan, mutta vakuutettuani hänelle tekstiviestitse, etten ole hänelle henkilökohtaisesti vihainen hän suostui keskustelemaan unohtuneesta muuttokuormasta. Onneksi hän ei muistanut, mitä tavaroita asunnolle oli jäänyt, joten sain luvan hävittää/lahjoittaa eteenpäin kaiken, mitä oli jäänyt. Uudelle vuokralaiselle kelpasivat siivoustarvikkeet, olivathan ne lähes käyttämättömässä kunnossa. Heh. Sain itse muutaman kympin, kun myin kellarin romppeita. 

Tämän kaiken jälkeen edessä oli vielä hakemuksen täyttö Kelalle. Hakemuksesta tulikin pitkä kaikkine liitteineen. Hakemuksen lisäksi Kelalle piti toimittaa vuokrasopimus, vuokrasopimuksen irtisanomisilmoitus, laskut aiheutuneista kuluista (lähetin myös kuitit näiden maksusta) ja valokuvat lattian reiästä. Kelan sähköisen palvelun kautta hakemusta ei voi lähettää, joten minun oli tehtävä tämä erillisestä "suojatun sähköpostin lähetyspalvelusta". Onneksi Kelan sivuilta löytyy ihan hyvät ohjeet tähän, mutta liitteiden skannailuun ja hakemuksen täyttöön vierähti kyllä pari tuntia ihan omaa aikaa, josta ei mitään korvausta saa. 

Yhteensä hain 750,50€:n korvausta ja ihan mukisematta Kela tämän minulle korvasikin noin parissa viikossa. Mitään etuahan minulle ei tästä syntynyt, sillä asunto palautui vain (lähes) alkuperäiseen kuntoonsa, enkä saanut edes omasta vaivasta mitään korvausta. Huh, mikä homma! 

Uuden vuokralaisen voin luottaa hoitavan asuntoa hieman paremmin ja toivottavasti hän myös viihtyy asunnossa pitkään. Hän aloittaa pian koulun ja koulu sijaitsee kivenheiton päässä asunnosta. 

lauantai 19. syyskuuta 2020

Reikä lattiassa ja uusi vuokralainen

 Vuokra-asuntoni vuokralainen vaihtui ja jätti jälkeensä reiän lattiaan. 

Olen ollut oikein tyytyväinen pitkäaikaiseen vuokralaiseeni ensimmäisessä sijoitusasunnossani, elikkä yksiössä. Hän ehtikin asua peräti neljän vuoden ajan, kunnes elämäntilanteen muutos sai hänet muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Valitettavasti ulosmuutto ei sujunut ihan oppikirjan mukaan, joten sain aihetta kirjoittaa blogiini.

Vuokralaisen oli tarkoitus lähteä asunnosta heinäkuun loppuun mennessä ja mukavasti minulla olikin tiedossa asuntoon uusi vuokralainen jo hyvissä ajoin. Tiesin vuokralaisen muuttavan tavaroitaan jo heinäkuun aikana ja hän lupasi siivota asunnon ja luovuttaa avaimet kuun lopussa, jotta uusi vuokralainen pääsisi heti kuun viimeisenä päivänä muuttamaan sisään. Kaikki valmistelut sujuivat hyvässä yhteisymmärryksessä. 

Tuli muuttopäivä ja lähdin kesken päivää töistä vastaanottamaan avaimet. Myös uusi vuokralainen oli paikan päällä muuttokuorman kanssa. Ensimmäinen ongelma oli, ettei vanha vuokralaiseni avannut ovea eikä vastannut puhelimeen. Asunnosta ei kuulunut minkäänlaisia ääniä ja vuokralainen tuntui kadonneen. En saanut häneen mitenkään yhteyttä, en soittaen, en tekstarilla, en sähköpostilla. Huumori meinasi kyllä loppua, mutta onneksi uudella vuokralaisella oli vuokrakärry muuttokamoilleen seuraavaan aamuun asti varattuna, joten jäimme odottamaan. Onneksi sotkussa mukana ei ollut palkattuja muuttomiehiä.

Kävimme syömässä ja kun päivä alkoi taittua iltaan koetin taivutella vuokralaista vastaamaan ensin hyvällä. Lupasin, ettei muuttosiivouksella niin väliä, jos vain saamme mennä asuntoon. Ei vastausta. Seuraavaksi lähetin jo ikävämmän viestin. Kerroin, että jos asuntoon ei muuttopäivänä päästä, joutuu vuokralainen maksamaan seuraavankin kuukauden vuokran ja lisäksi uuden, kodittomaksi joutuneen vuokralaisen majoittumiskustannukset hotellissa sekä tavaroiden säilytyksen maksullisessa varastossa. Tämä viimein tehosi ja sain vastauksen vuokralaiselta kahden minuutin sisällä. Hän kertoi asunnon olevan tyhjä/siisti ja avaimen pöydällä. 

Pääsimme viimein sisälle asuntoon (minulla toki oli oma avaimeni). En tiedä, miltä asunto oli näyttänyt ennen siivousta, mutta siisti se ei tosiaan ollut. Avaimia löytyi keittiötasolta yksi kappale, turvalukon avaimesta ei tietoakaan. Joitakin siivoustarvikkeita oli jäänyt vielä asuntoon (loppusiivous oli ehkä kuulunut entisen vuokralaisen suunnitelmiin, mutta jäänyt jostakin syystä puolitiehen), joten imuroimme lattian äkkiä, että tavarat saatiin kannettua sisälle. Uusi vuokralainen on tuttuni, joten jäin auttamaan häntä asuntoon asettumisessa. Käytimme koko illan ja puolet yöstä asunnon siivoamiseen. Kaikki pinnat, seinät, ja ennen kaikkea kulmat ja katkaisijan ympärykset olivat liassa. Jouduimme pyyhkimään aivan jokaisen pinnan asunnosta ennen kuin sitä saattoi kutsua siistiksi. Myös jääkaappi oli epämääräisessä vihreässä limassa ja pakastin paksulti jäässä. Kaiken lisäksi asunnon laminaattilattiasta löytyi messevän kokoinen reikä poikineen. Avainten puuttuminen myös huoletti uutta asukasta. 

Noin tulitikkuasinkin kokoinen reikä lattiassa ei ole normaalia kulumista.

Minun oli siis ryhdyttävä erinäisiin vuokranantajan velvollisuuksiin: 

  • Hankittava lukkojen sarjoitus
  • Tilattava korjaaja lattian reiälle (onneksi samaa laminaattia oli vielä tallessa)
  • Koetettava tavoittaa vuokralainen ja kysyttävä hänen viimeisistä tavaroistaan
  • Tehtävä hakemus Kelan vakuudesta kulujen kattamiseksi

Onneksi kaikki asunnossa oleva lika lähti ihan pesemällä, pyyhkimällä, hankaamalla ja hartiavoimin hikoilemalla. Huonommastikin olisi voinut olla, mutta tässä teille vähän makupalaa siitä, miltä näyttää useamman vuoden huoleton asuminen, kun unohdetaan perussiivous.