maanantai 26. elokuuta 2019

EU-kansalaisen maahanmuutto Suomeen, osa1

Europpan unioni tarjoaa kansalaisilleen vapaan liikkuvuuden - kuinka hyvin se toimii käytännössä?

Kun EU-kansalainen halajaa muuttaa Suomeen, pitäisi prosessin käydä periaatteessa helposti. Käytännössä matkalla on muutama sudenkuoppa, johon kannattaa henkisesti varautua.

Suurin ongelma maahanmuuton virallistamisessa on tiedonsaanti. Maahanmuuttoasioihin löytyy monta sivustoa, jotka antavat keskenään ristiriitaista tietoa. Yksi suurin ongelma tiedonhankinnassa on tietää, milloin puhutaan EU-kansalaisen asioista ja milloin EU:n ulkopuolisten ihmisten maahanmuutosta. Näissä on valtava ero. Ristiriitaisten ohjeiden lisäksi maahanmuuttajaa juoksutetaan useassa eri virastossa, jossa virkailijat joko eivät osaa neuvoa eteenpäin, he antavat täysin väärää tietoa tai koettavat pompottaa asiakkaan jonkun toisen viraston huoleksi.

Koska olemme päässeet jo melko hyvään vaiheeseen mieheni maahanmuuton kanssa, uskallan jo aloittaa maahanmuuttoa koskevan juttusarjani ensimmäisen osan. Tähän alle listaan EU-maasta Suomeen muuttavalle henkilölle tiedoksi virastopolun ja matkan varrella odottavat ikävimmät ansat, jotta osaisitte niitä välttää:

0. Tiedonhaku:
Voit tutustua maahanmuuttoprosessiin netin kautta esim. Enter Finland tai International House Helsinki sivustojen kautta. Älä kuitenkaan oleta, että esim. maistraatissa tiedettäisiin mitään näistä sivuista ja niiden antamista ohjeista.  Maahanmuuttoviraston omat sivut löytyvät täältä.

1. Maahanmuuttoviraston ajanvaraus:
Maahanmuuttovirasto on maahanmuuttajan ensimmäinen konkreettinen askel. Jos EU-kansalainen aikoo oleskella Suomessa yli 3 kk on hänen rekisteröitävä oleskelunsa maahanmuuttovirastossa. Rekisteröintikaavakkeen voi täyttää netissä, mutta oma henkilöllisyys on käytävä virastossa todentamassa. Henkilöllisyys olisi mahdollista todentaa myös verkossa verkkopankkitunnuksilla, mutta suomalaisen pankin verkkopankkitunnuksia ei saa ennen, kuin on suomalainen henkilötunnus. Elikkä, paikan päälle on varattava aika.

Ansakuopat: Maahanmuuttovirastoja on muutamia ympäri Suomea, mutta Helsingin päässä tapaamisajan varaajaa odottaa jekku: Migrin sivuilta voi varata itselleen ajan joko Käenkujalle tai International House Helsinkiin (Lintulahdenkuja 2). Varaa aika jälkimmäiseen! Käenkujan toimistossa tädit eivät osaa henkilöllisyyttä tarkistaa ja joudut kuitenkin varaamaan ajan IHH:iin. Huomioi myös ruuhka! Tapaamisajan saanti voi venyä viikkojen päähän.

2. Suomessa oleskelijan rekisteröinti: 
Huomaa heti alkuun ero oleskeluluvan hakijan ja EU-kansalaisen rekisteröinnin välillä. Älä missään nimessä lähde hakemaan oleskelulupaa, jos olet EU:n kansalainen ja voit rekisteröiden oleskelusi jollakin alla olevista perusteista:

  • Perhesyy (lapsi Suomessa tai maahanmuuttaja on jo asunut 2 vuotta yhdessä suomalaisen puolison kanssa)
  • Työ (työsopimus on jo allekirjoitettu tai oma yritys)
  • Opiskelu (opiskelupaikka olemassa)
  • Riittävät varat (tilillä riittävästi rahaa oman oleskelun kustannuksiin)

Oleskeluoikeuden rekisröinti maksaa 54€. Oleskeluluvan hakeminen maksaa 400-600€. Varaa mukaan pankki- tai luottokortti, käteismaksu ei ole mahdollinen.

Emme voineet tietenkään käyttää perhesyytä rekiseröinnissä, koska olimme vasta muuttamassa yhteen, eikä meillä ole lapsia. Onneksi saimme IHH:sta neuvon, että voisimme kokeilla syyksi riittäviä varoja. Kysyimme, mitä tarkoittaa "riittävät varat" sillä ensimmäiseksi tästä tulee mieleen jokin Monakossa asusteleva Kimi Räikkönen, jolla varmasti on varaa kustantaa oma elämisensä. Virkailija kertoi, ettei voi antaa mitään tiettyä rahasummaa, mutta esim. 1000€ voitaisiin katsoa riittäväksi! Lisäksi sovimme, että kirjoitan hakemuksen yhteyteen vapaamuotoisen kirjeen. Kirjeessä kerroin miehen asuvan luonani, eikä hänellä näin ole asumiskuluja tai muita laskuja ja täten 1000€ riittäisi hyvin elämiseen, kunnes hän työllistyy. 
Itseä ihan naurattaa tällainen jähmeä byrokratia. Todellisuudessa tonni ei voisi mitenkään riittää elämiseen pidemmän päälle, mutta maahanmuuttovirastolle se riitti. 

Ansakuopat: Maahanmuuttovirasto olisi halunnut todistuksen miehen kotiosoitteesta. Virkailija koetti jopa väittää, että voisimme saada maistraatista miehelle väliaikaisen osoitteen. Tämä ei kuitenkaan ole totta! Maahanmuuttoviraston oli tyytyminen meidän ilmoitukseemme miehen kotiosoitteesta. Maistraatti ei tee elettäkään ennen kuin maahanmuuttajalla on suomalainen hetu. Meillä oli mukana myös S-pankin lähettämä kirje, jossa näkyi miehen suomalainen osoite.

3. Suomalainen pankkitili:
Kävimme S-pankissa avaamassa miehelle tilin. EU-kansalaisella on oikeus avata tili missä tahansa EU-maassa, vaikka ei omaisikaan vielä kyseisen maan henkilötunnusta. Ainoastaan täysivaltaisia verkkopankkitunnuksia ei saa ennen suomalaista hetua, joten virastopalveluihin tunnistautuminen on poissa laskuista.
Siirsimme S-tilille maahanmuuttoviraston vaatiman summan ja saimme siitä kätevästi printin Prisman pankkikonttorista. Myös minun oli lähetettävä todistus palkkatuloistani ja säästötilini saldosta maahanmuuttovirastolle todistukseksi, että kykenisin elättämään miehen. 

4. Maistraatti, asukkaaksi rekisteröinti:
Maahanmuuttoviraston päätös oleskelupaikan rekisteröinnistä tuli muuttamassa päivässä, kun olimme käyneet todistamassa miehen henkilöllisyyden ja toimittaneet kaikki tarvittavat liitteet hakemukseemme. Päätöksen mukana mies sai oman, suomalaisen henkilötunnuksensa!

Maistraattiin maahanmuuttajan pitää rekisteröidä itsensä, jos hän aikoo oleskella Suomessa yli vuoden. Kävimme Porvoon maistraatissa, jonne veimme maahanmuuttoviraston päätöskirjeen ja valmiiksi täytetyn rekisteröintilomakkeen. Rekisteröinti itsessään kesti noin viikon ja ensimmäisenä saimme siitä tietää Kelalta, joka alkoi saman tien karhuamaan minulta yksinhuoltajan korotusta lapsilisästä. Joskus Kelakin osaa olla nopea! Onneksi Kela katsoo yksinhuoltajuuteni loppuneen rekisteröintipaperin jättöpäivään maistraatissa eikä suinkaan miehen maahanmuuttopäivään alkukesästä.

Ansakuopat: Koetimme käydä maistraatissa jo ennen maahanmuuttoviraston päätöstä, sillä odotusaika viraston tapaamiseen oli varsin pitkä. Maistraatissa suhtauduttiin mieheeni kuin hän olisi ollut ensimmäinen koskaan Suomeen muuttava henkilö. Minkäänlaisia neuvoja sieltä ei myöskään saanut. Eli maistraattiin on turha mennä ennen maahanmuuttoviraston päätöstä. 

5. Suomalaisen pankin verkkopankkitunnukset: 
Pankista täysivaltaiset verkkopankkitunnukset saa, kun on suomalainen henkilötunnus ja kotiosoite on rekisteröity maistraatissa. Nyt vasta maahanmuuttaja pääsee tunnistautumaan palveluihin sähköisesti ja hoitamaan raha-asioitaan verkossa. Mainostamisesta en saa mitään rahaa, mutta täytyy sanoa, että S-pankki on ehdottomasti kätevin, kun tarvitsee asioida paikan päällä konttorissa. Lisäksi palvelu on maksutonta.


6 kommenttia :

  1. Erittäin mielenkiintoinen kirjoitus! Etenkin kun olen ajatellut muuttaa toiseen EU-maahan juuri tuolla riittävät varat -perusteella. En tosin usko, että tonni todellakaan riittää muissa maissa. :D Eksaktia varallisuusmäärän vaatimusta ei kuitenkaan löydy sitten mistään.

    Kauan tuo oleskeluoikeuden rekisteröinti on Suomessa voimassa? Ts. onko se loppuiän vai onko tyyliin vuoden päästä jotain tarkistusta että jokin perusteista edelleen täyttyy? Pysyvän oleskeluoikeudenhan taitaa saada vasta 5 vuoden kuluttua laillisesta maassa asumisesta?

    Mielenkiintoista on myös se, että esim. tapauksessani oleskelulupa Suomeen häviää, kun on asunut kaksi vuotta ulkomailla. Eli maahanmuttajien jonoon sitten vain, jos takaisin haalajaa. :D

    - Vapaudesta haaveilija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Anonyymi :) Maahanmuuttoviraston täti tosiaan sanoi, etteivät he saa määrätä, mikä on riittävä varallisuus. Käsitän tämän siten, että jokainen hakija arvioidaan yksilönä. Meidän tapauksessamme varmasti auttoi se, ettei asumiskustannuksista miehen tarvinnut huolehtia.

      Kysyimme myös rekisteröinnin voimassaoloaikaa ja se on kuulemma voimassa tästä ikuisuuteen, elikkä ei tarvitse tehdä jatkohakemuksia tai käydä todistelemassa mitään! Oleskeluluvan haussahan on kaksi vaihetta: väliaikainen oleskelulupa ja sen jatkohakemus.

      Poista
  2. Itsekin tuon läpikäyneenä muistan, että tietoa oli tosiaan vaikea löytää. Yllättävän pieni summa tosiaan tuohon "riittävät varat" sitten hyväksyttiin. Tämä on hyvää tietoa kaikille niille, joilla prosessi edessä. Olisi ollut aikanaan omallakin kohdalla hyödyksi, ei silloin tuota vaihtoehtoa ajateltukaan, kun luulin sen tarkoittavat kirjaimellisesti että pystyy itsensä elättämään vuosia tyyliin monen kymmenen tuhannen euron säästöillä. :'D

    Mä olen ymmärtänyt, että jos EU-kansalainen Suomessa hakisi säännönmukaisesti toimeentulotukea sen ensimmäisen viiden asuinvuoden aikana, hänet saatettaisiin jossain kohtaa lähettää takaisin kotimaahansa. Mutta en ole varma tapahtuuko tätä käytännössä koskaan.

    VastaaPoista
  3. Pieni tarkennus tuohon listasi kohtaan 2 eli EU-kansalaisen rekisteröintiperusteisiin: EU-kansalaisen perhesuhde suomalaiseen ei yleensä ole peruste rekisteröinnille, vaan myös perheenjäsenen pitäisi olla Suomessa oleskelunsa rekisteröinyt jonkin muun EU-maan kansalainen. Perhesuhde suomalaiseen kelpaa rekisteröinnin perusteeksi vain, jos suomalainenkin on käyttänyt omaa liikkumisvapauttaan asumalla toisessa EU-valtiossa, ja palaa sieltä perheenjäsenensä kanssa Suomeen.

    VastaaPoista
  4. 90-luvun loppupuolella Saksassa nuo "riittävät varat" oli 30 000 demaria per vuosi ja pää sekä voimassa oleva sairasvakuutus. Kerran vuodessa käytiin näyttämässä laput. Lisäksi joutui listaamaan ettei ollut mitään sairauksia, mutta epäilen olisiko tämä estänyt EU-kansalaisen oleskelun, ja välillä tapeltiin siitä onko Suomi EU-maa vai ei. Muuten olisi homma mennyt oleskeluluvan puolelle.

    VastaaPoista