keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Lyhennetty työaika osa1

Lapsen aloittaessa peruskoulun, on vanhemmalla oikeus jäädä lyhennetylle työajalle lapsen ensimmäisen ja toisen luokka-asteen ajaksi. Ja minähän jäin!

Vanhempi voi valita joko 6-tuntiset työpäivät tai nelipäiväisen työviikon normaalilla työajalla. Koska työajanlyhennys on tarkoitettu lyhentämään sitä aikaa, minkä pieni koululainen joutuisi koulupäivän jälkeen ehkä viettämään yksin kotona, valitsin näistä vaihtoehdoista kuusituntisen päivän. Viikkotunteja molemmissa vaihtoehdoissa kertyy 30, eli 82,77% normaalista.

Samassa suhteessa myös palkkani kokee 17,23%:n laskun. Kuun lopussa kerron teille tarkasti, miten palkkani tähän reagoi. Työajanlyhennystä oli takana vasta kaksi viikkoa, kun sain elokuun palkan, enkä huomannut siinä vielä sanottavaa eroa normaaliin. Kaikkea sotkee lisäksi saamani korotukset, joten en edelleenkään tiedä oikeata nettopalkkaani.

Vastapainoksi palkanalennukselle yhteiskunta tukee lyhennetyn työpäivän tekijää tuella nimeltä osittainen hoitoraha. Tukea saa, kunhan ei tee viikossa 30 tuntia enempää töitä. Tällä hetkellä tukea maksetaan 97,73€/kk, joka on minusta varsin ruhtinaallinen summa. Toki tuosta lyhennetään vielä verot. Nähtäväksi jää, paljonko tuesta varsinaisesti jää käteen. Tuki ei tietenkään korvaa palkanalennusta kokonaisuudessaan, mutta rahaa se on silti sekin.

Kaiken hyvän lisäksi veroprosenttia voi päästä laskemaan tuntuvastikin, joka yhdistettynä aiempien tarhamaksujen loppumiseen voi pitää vanhemman tulot melko lailla samoissa lukemissa, kuin ennen lapsen koulunaloitusta! Itse en lähde tänä vuonna veroprosenttia laskemaan, sillä tiedän olevani hieman velkaa voudille vuokratuloista maksettavien verojen muodossa. Kompensoikoon liian korkea tuloveroprosentti tulevia mätkyjä...

Käytännössä lyhennetty työaika on ollut virkistävin muutos työelämässäni vähään aikaan! Tunnen itseni valtavan tehokkaaksi ja hyväntuuliseksi, kun työssä vietetty aika on lyhentynyt. Kuuden tunnin työpäivä tuntuu ihanan lyhyeltä ja saldon kasvattaminen plussatunneilla on naurettavan helppoa. Meillä on käytössä liukuva työaika, jota saan edelleen käyttää. Lyhennetty työpäiväni voisi kestää esimerkiksi klo 8 - 14 tai 9 -15, mutta tuntisaldoa käyttäen voisin silloin tällöin lähteä jo niinkin aikaisin, kuin 13.30. Asiakaspalveluvuorot rajaavat hieman tulo- ja menoaikojani, mutta ne eivät kestä koko päivää. Kunhan hoidan hommani, voin liukua melko vapaasti. Ja minun on välillä pakkokin lähteä aiemmin kotiin, sillä vastapainoksi joinakin päivinä on työpaikalla oltava pidempään. Loputtomasti plussatunteja ei saldoon saa kerätä. Normaalilla työajalla saldoni on muuten lähes aina ollut tappiin asti miinuksella!

Koska työpäivä on niin lyhyt, kuuluu siihen hieman lyhyemmät tauot. Ruokatunti on vain 15-20 minuutin pituinen ja päivään kuuluu vain yksi 10 minuutin kahvitauko. Saan itse päättää, pidänkö tauon aamulla vai iltapäivällä, mutta käytännössä iltapäivällä lähden niin aikaisin kotiin, ettei tauon jättämisessä sinne ole mitään mieltä. Voin käydä ruokalassa/ulkona syömässä, kunhan leimaan kellokortista itseni "omalle ajalle", jolloin ruokailuaika otetaan tuntisaldostani.

Lyhennetty työaika, eli osittainen hoitovapaa, on etu, jonka yhteiskunta tarjoaa kaikille lapsiperheille. Suosittelen lämpimästi tarttumaan tähän mahdollisuuteen. Etenkin nyt, kun kaikkia muita työelämän helpotuksia (kuten vuorotteluvapaata) heikennetään, saattaa seuraava kunnollinen levähdys todella koittaa vasta eläkkeellä tai vakavan sairauden iskiessä. Aion itse vielä tarkkaan laskea, miten palkanalennus vaikuttaa omaan talouteeni ja sijoituksiini, mutta jos luvut ovat ok niin aion jatkaa kuusituntisilla päivillä mahdollisimman pitkään.

Loppujen lopuksi aika ja etenkin rakkaiden kanssa vietetty aika on arvokkainta, mitä meillä on.

Vallisaaressa, elokuussa 2016


15 kommenttia :

  1. Laki antaa vahvan tuen pienten lasten vanhemmille, jos nämä haluavat lyhentää työaikaansa. Samanlaista oikeus pitäisi olla, jos haluaisi tehdä osa-aikatöitä jonkun muun syyn (esim. omaisen hoitamisen takia, opiskelu tai jotain muuta). Jotenkin luulisi tuon kaltaisen ratkaisun yleistyvän laajemminkin, koska suuressa mittakaavassa varmaan koko yhteiskunta voittaa. Työntekijä on energisempi, tehokkaampi ja jaksaa paremmin työelämässä sairastamatta, läheiset saavat enemmän aikaa rakkaiden parissa ja tekemätöntä työaikaa voidaan jakaa työtä tarvitseville. En vain ymmärrä, miksi työnantajaleiri on usein tällaista ehdotusta vastaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aivan samaa mieltä sinun kanssasi Jarmo! Myös hallituksen linja, jossa työaikaa pidennetään laskemisen sijaan kummastuttaa minua. Maassamme on aivan liikaa työttömiä suhteessa avoimiin työpaikkoihin. Sen sijaan ihmiset kaipaavat rahan sijasta juurikin vapaa-aikaa. Lyhennetyn työpäivän mahdollisuuteen varmasti moni tarttuisi, jolloin työnantajille tulisi säästöä palkkamenoissa. Tämä edesauttaisi varmasti myös lisäväen palkkaamista säästyneillä rahoilla.

      Kuusituntinen työpäivä tuntuu rajusti lyhyemmältä, kuin lasku palkassa.

      Poista
    2. Minä en kyllä ymmärrä sitä ajattelutapaa, että jonkun muun (valtion/veronmaksajien/työnantajan) pitäisi maksaa työntekijälle myös siltä vapaa-ajalta, jota työntekijä saa lyhentämällä työaikaansa? Työajan lyhentäminen on ok, jos sitä haluaa, mutta ei ketään muuta pidä pistää tuon lyhentämisen maksumieheksi. Valtio ei voi jakaa mitään rahaa, mitä se ei olisi ensin vienyt joltakin muulta. Ja vasemmiston lyhentämisesityksethän ovat aina sellaisia, että työaika lyhenee, mutta palkka ei saa vähentyä (eli tuntipalkka kasvaa).

      Poista
    3. Minun esityksessäni voisin ihan reilusti laskea palkkaani niin kuin nytkin teen.

      Se, tuetaanko lapsiperheitä vai ei, on ihan toinen poliittinen kysymys, enkä ota siihen nyt kantaa. Lukijani kommentoikoot, mutta älkää aloittako sotaa, kiitos :)

      Poista
  2. Teen itsekin osittaista työaikaa ja saan tuota osittaista hoitorahaa. Siitä jää nettona käteen noin 59 euroa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta :) Hyvä on veroprosentti noissa kelan eduissa, kun lähes satanen typistyy alle kuuteen kymppiin.

      Poista
  3. Vai onko niin että kaikilla alle 8 v ikäisten lasten vanhemmilla on tuo oikeus, mutta kela ei maksa tuota korvausta kuin tietyn ikäisten lasten vanhemmille? Eli osittaista voisi tehdä myös alle kouluikäisten vanhemmat, mutta he eivät saa kelalta korvausta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erton sivuilla tosiaan kerrotaan osittaisen hoitovapaan olevan mahdollista siihen asti, kun toinen luokka on käyty. Vanhempainvapaata voi pitää, kunnes lapsi on 3-vuotias ja osittaista hoitorahaa saa vasta 7-8 vuotiaasta, joten tuo väliin jäävä aika on varmaan aika monelle vieras etu. Periaatteessa lasta voisi pitää hoidossa vain 4 päivää viikossa ja tehdä itse nelipäiväistä työviikkoa. Silloin tarhamaksun alennus kompensoisi kivasti alentuvaa palkkaa :)

      On sitten eri asia, miten työnantajan kanssa saa sovittua mahdollisesta kahdeksan vuoden lyhennetystä työajasta. Painavasta syystä työnantaja voi järjestelystä kieltäytyä.

      Poista
  4. Itse olisin varmaankin valmis jäämään tuollaiselle hoitovapaalle jopa ilman yhteiskunnan tukea koska kaikki aika mitä lasten kanssa saa yhdessä olla on äärettömän arvokasta. Vielä kun yhteiskunta tukee tätä niin en ymmärrä miksi tätä mahdollisuutta ei hyödynnä kuin harvat, onko menot oikeasti viritetty niin tiukalle ettei voi luopua hetkiseksi siitä täyspäiväisestä työstä?

    Kertoilehan sitten miten tuo vaikuttaa tuloihin, odottelen mielenkiinnolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vierailin tilastokeskuksen sivuilla ja sen mukaan vain 6,5 %:ssa perheistä jompi kumpi vanhemmista jää osittaiselle hoitovapaalle, kun lapsi menee kouluun. Yleisimmin lyhentäjä on äiti, jolla on korkeakoulututkinto ja hyvä taloudellinen asema.

      Aika karua luettavaa, vaikkei yllätäkään. Tulojen joustamattomuus alaspäin on varmasti pääsyitä mahdollisuuden käyttämättömyyteen. Ihmettelen silti, sillä pudotus palkassa on varmasti huomattavasti pienempi, kuin esim. vanhempainvapaan aikaan, kotihoidontuesta puhumattakaan. Ehkä tässä vaiheessa elämää menot ovat kertakaikkiaan jo niin suuret (asuntolaina, autolaina, harrastukset yms.), ettei elintason lasku ole mahdollista. Tai sitten vanhemmat ovat jo ehtineet erota...


      Päivitys lyhennyksen vaikutuksesta tuloihin tulee heti kuun vaihteessa! :)

      Poista
  5. Monella työpaikalla on edelleen sellainen kiireisen esittämisen kulttuuri, että luodaan itsestä korvaamatonta kuvaa ja tehdään tärkeäksi. Lisäksi voi vaikuttaa solidaarisuus muita työtovereita kohtaan, ettei työtaakka valu heille. Kun taas oikeasti 6 tuntista tekevä voi olla huomattavasti tehokkaampi, ei kaipaa niin taukoja tai ole väsynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan näin! Kuudessa tunnissa teen itse ainakin todella tehokkaasti töitä ja joudun myös aikatauluttamaan työtäni tehokkaammin. Nyt on meneillään todella kiireinen viikko niin saa olla kärppänä tarkka, että jotakin tärkeää ei jää tekemättä. Tällainen työskentely on mielestäni varsin mielekästä ja kuudessa tunnissa tarkkaavaisuus ei ehdi herpaantua. Löysemmin toteutettu päivä väsyttää enemmän!

      Poista
  6. Itse haluaisin tehdä neljäpäiväistä työviikkoa, mutta kokemus firmassamme on osoittanut, että käytännössä se tarkoittaa viiden päivän töiden tekemistä neljään päivään. Lisäksi on vaarassa menettää työnsä aina seuraavassa yt-kierroksesss, kun ei ole kokoaikainen resurssi, joka olisi aina käytettävissä kun on muutenkin tiukkaa. Olenkin ratkaissut asian tekemällä perjantaisin etäpäivän. Lisäksi aloitan työpäivät jo viim. klo 7.30, jotta olen kotona neljältä. Silti väsyttää kyllä :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etätyömahdollisuus on kyllä mukava etu. Jos työtahti on jo valmiiksi aivan äärimmäisen kireä niin silloin työajan lyhennys tuskin tuo helpotusta asiaan. Voisin kuvitella, että yksityisellä puolella myös tuo YT-vähennysriski estää ihmisiä vaatimasta heille kuuluvia etuja. Se on surullista :(

      Minun työpaikallani jäi samaan aikaan kolme ihmistä lyhennetylle työajalle ja pomo sai ylemmältä taholta luvan palkata yksi osa-aikainen työntekijä paikkaamaan vähentyvää työpanostamme. Olen itsekin saanut siirrettyä joitakin vähemmän tärkeitä työtehtäviäni sijaiselle. Tärkeisiin työtehtäviin täysillä keskittyminen on parantanut työmotivaatiotani vielä ennestään.

      Poista
  7. Ai, meillä on tuonmittaiset tauot täyttä 8 tunnin päivää tekevillä !
    Meilläkin on käytetty miltei 100 % lasten hoitoon tarkotetut vapaat ja lyhennykset. Lisäksi mieheni oli puolivuotta vuorotteluvapaalla esikoisen alottaessa koulun.

    VastaaPoista