keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Jos siitä rahalla selviää...

Hetki, jolloin emme miehen kanssa mahdu enää asumaan samaan asuntoon, tuli vastaan paljon odottamaani aiemmin. Kun emme pysty, niin emme pysty ja nyt hän on lähdössä pois - ehkä on tämän julkaisun aikaan jo lähtenytkin.

Tiedän erilleenmuuton olevan ainoa järkevä vaihtoehto meidän molempien kannalta, mutta silti tuntuu pahalta. Tosin niin on tuntunut jokaisena päivänä eromme jälkeen, koska erosta toipuminen ei ole päässyt käyntiin juuri ollenkaan. Jokainen päivä on herättänyt turhat toiveet ja kerran toiseensa perään ne ovat murskaantuneet. Kai miehellä kävi minua jo sääliksi ja siksi hän lähtee väliaikaiseen asumukseen, kunnes hänen tuleva kotinsa valmistuu. Uskon, että hänen lähtönsä jälkeen omakin oloni tulee helpottumaan.

Talouspuolella en varsinaisesti ole ollenkaan sillä tuulella, että laskisin budjetin tulevalle. Säästöasteeni tulee joka tapauksessa tippumaan joksikin aikaa, monestakin syystä. Ensinnäkin alan maksaa taas kaikki laskut yksin ja tämä tekee tuloihini noin 350€:n loven. Mies ei vie mennessään kovinkaan paljoa välttämättömiä tavaroita, mutta joitakin hankintoja on silti tehtävä. Kolmanneksi, lohtuostosten määrä tulee luultavasti lisääntymään. Kevätkin on kohta taas käsillä ja rikotun pesän korjausvietti on minussa nyt vahvana.

Mutta jos siitä rahalla selviää... Nämä sanat ovat aina kiehtoneet minua. Raha ei korjaa rikottua sydäntä, eikä tuo rakasta takaisin, mutta rahalla voin pehmentää laskua uuteen elämään. Tuhannen kerran kiitän puskurirahastoani, jonka takia tiedän, että tulen selviämään yksinkin. Vuokralainen voi lähteä, jääkaappi prakata, säästöaste voi tippua nollaan, mutta silti minulla ja tytölläni ei ole mitään hätää.

Isän perintö pitää meistä edelleen huolen.

15 kommenttia :

  1. Voimia. Sydämeen kun sattuu niin se sattuu pitkään. Paljon interaktiivisia haleja!

    VastaaPoista
  2. Voi että :( Kyllä se aurinko vielä paistaa, usko pois. Jaksuja sen päivän odotteluun <3

    VastaaPoista
  3. Voimia toipumiseen ja sylikaupalla myötätuntoa itseäsi kohtaan.
    Erosta toipuminen on matka, joka ei taida ikinä olla odotusten mukainen, mutta se palkitsee kun sen tekee huolella ilman oikoteitä.

    Ja se on halpaa, jos siitä rahalla selviää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kohta olen lähdössä ostoksille, saa nähdä miten halvaksi tuli. heh. :)

      Poista
  4. Oivoi tiedän nuo tunteet! 2vk sit erosin miehestäni ja ei pystytty puhumaan ja selvittämään asioita. Hän muutti pois. Mutta sitten tapahtui ihme kun olimme erillään hetken ja tajusin miten paljon häntä rakastan ja halusin puhua. Saatiin puhuttua kaikki asiat läpi mitkä johti eroon ja päätettiin yrittää vielä että muutetaan molemmat tapojamme eikä aleta turhista riitelemään. Ne päivät miehestä erossa tuntui hirveältä, en pystynyt syömään enkä nukkumaan.. painoa tippu 4kg viikossa. Mutta onneksi saimme puhuttua ja sain rakkaimman ihmisen takasi.. sen tajuaa vasta kun sen menettää. Ite yritän tehdä kyllä kaikkeni nyt suhteen eteen ja jospa mieheni myös tekee, hyvältä ainakin vaikuttaa. Itsellä olisi ollu sama tilanne että lapsen kans jääny kahdelleen ja 300-400e olisi tullut lisää kuluja. Olisin siis jäänyt kahdelleen lapsen kans isoon omakotitaloon jonka omistan. Mut kyllä mekin olisi pärjätty rahallisesti kun säästössä 30tuhatta.. ja sijoitus asuntoja löytyy 3. Siitä tuli turvallinen olo kun tiesi ettei tule taloudellista hätää mut kun ne tunteet nousi pintaan niin tuli oikeesti olo että ei niillä rahoilla ole vitunkaan väliä, tunsin itseni niin köyhäksi.... :( olin saanut miehen kavereista itelle tosi hyviä ystäviä ja tunsin että menetin nekin! Tuntui että elämästä hävisi ihan kaikki. Omat kaverit muuttanut muualle ja suku ei asu samalla paikkakunnalla.. Mutta nyt ei auta muutakun toivoa että kaikki menee hyvin. Ja jos teillä yhtään näyttää pois muuton jälkeen että olisi halua yrittää vielä, tehkää se. Kaikkea hyvää sinulle ja ensimmäiset viikot pois muuton jälkeen voi olla aika kauheita mutta muista sulla on lapsi siellä joka rakastaa sua <3 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, että jaoit kokemuksesi Anonyymi. Toivon sinulle ja miehellesi kaikkea hyvää. Arki ja tottumus on nykyaikaisten suhteiden suurimmat viholliset - joskus täytyy herätä tajuamaan, miten tärkeä puoliso oikeasti onkin. Lämmintä ja valoista kevään odotusta!

      Poista
  5. Tsemppiä sinne, kohti kevättä ja valoa tossua toisen eteen askel kerrallaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Harri. Onneksi kevättä kohti ollaan menossa. Kevät on lempi vuodenaikani.

      Poista
  6. Olen kerran ollut tuossa tilanteessa, elettiin vielä 2-3 kk yhdessä eron jälkeen. Oli se vaikeaa ja asunto oli vielä hankalan mallinen, ei yksityisyyttä lainkaan. Kesti jonkin aikaa, että kykenin mennä kouluun ja olla itkemättä. Oli sekin kyllä opetus, pitää olla rahaa että pääsee tuollaisesta tilanteesta pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Ekonomimmi. Meillä on tilaakin ja silti tulee toisen väistelystä mahdotonta. Ei erotilanteessa voi puhua vakavia, ei keveitä asioita eikä olla edes puhumatta ilman, että tuntuu pahalta olla toisen seurassa. Ja onneksi on varaa edes sen verran, että nyt saatiin tilanne rauhoittumaan ja molemmilla eri osoitteet.

      Poista
  7. 1kk menee vielä joten kuten mutta sitä enempi aika alkaa olla jo vähän haastavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin Osinkokuningas. Meillä vielä sotki tuo läheisen sairastuminen asioita niin, ettei eron käsittelylle jäänyt yhtään mitään tilaa. Ei kaksi eronnutta voi olla toisilleen tukena vaikeassa tilanteessa. Nyt on pärjättävä yksin.

      Poista