sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Aikuisopiskelijaksi?

Yhden oven sulkeutuessa on yllättäen eteeni avautunut ikkuna: idea lähteä opiskelemaan.

Idea heräsi, kun kuulin veljeni suunnitelmista ryhtä aikuisopiskelijaksi. Olemme käyneet peruskoulun, ammattiopiston sekä lukion samalla luokalla veljeni kanssa ja ajatus yhteisestä opiskelu-uran jatkosta nosti tuntosarveni saman tien pystyyn. Kuinka kiehtova idea!

Minua on jo vuosia vaivannut se, etten hakenut heti lukion jälkeen jatko-opintoihin. Siinä vaiheessa olin aivan kypsä suorittamani kaksoistutkinnon ja ylioppilaskirjoitusten takia ja halusin vain päästä äkkiä töihin. Pian myös tytär syntyi sopivan puolison osuttua kohdalle. Korkeakoulututkinnon puute on kuitenkin jäänyt harmittamaan ja harmistus on vain kasvanut hiljalleen vuosien saatossa. Lapsena olin aivan varma, että menisin yliopistoon. Yliopistosta en juuri enää haaveile, mutta jokin käytännöllinen ammattikorkeakoulututkinto olisi mukavaa suorittaa. Lisäksi nykyinen, mukava ammattini on ura- ja palkkakehityksen osalta umpikuja. Näillä opinnoilla olisi hyvin vaikea siirtyä kunnalliselta yksityiselle puolelle. Yksityisellä sektorilla olisi edes teoriassa mahdollista saada omaa osaamista vastaavaa palkkaa.

Tutkittuani aikuisopiskeluasiaa, huomasin, että aika voisi olla todellakin otollinen jatko-opinnoille seuraavistakin syistä:
  • 8 vuoden työuran jälkeen on mahdollista saada ansiosidonnaista aikuiskoulutusrahaa max 15kk ajaksi. Tämä raja täyttyy tulevana syksynä
  • 5 vuoden työuran (joista 1 vuosi saman työnantajan palveluksessa) jälkeen olen oikeutettu 2 vuoden palkattomaan opintovapaaseen
  • Kuluni ovat nyt/pian todella alhaiset ja minulla on toiminimi, jonka turvin saan lisäansioita
  • Voisin nautiskella opiskelijoiden ruokailu- ja muista eduista (valitettavasti en kuitenkaan joukkoliikennealennuksesta ainakaan opintovapaan aikana)
  • Opiskelijana olisin paljon enemmän kotona tyttären luona: jatkaisin mieluusti lyhyempiä päiviä, kuten nyt osittaisella hoitovapaalla
  • Voisin hyödyntää opintolainan lähes ilmaisen koron sekä opintolainahyvityksen

Olen miettinyt ja laskenut tulojani sekä menojani. Yhtälö ei näytä aivan mahdototomalta, mutta joitakin suurempia muutoksia olisi ehkä pakko tehdä. Autonruttanastani saattaisin joutua luopumaan ja ottaa tilalle joukkoliikenteen kausikortin. Kausikortin ja nykyisten bensakulujeni välillä ei ole suurta eroa, mutta vakuutukset/verot saattaisivat tuottaa vaikeuksia. Lisäksi kolun sijainnista riippuisi paljon, voiko autoa käyttää koulumatkoilla. Olen tosin muutenkin miettinyt autottomana elämistä, jos työmatkat sen joskus sallisivat. 

Toinen suuri muutos taloudessani olisi asuntolainan eliminiointi mahdollisimman nopeasti. Aikuiskoulutusrahakauden aikana tulot riittävät lainan maksuun, mutta jos tipahdan pelkälle opintotuelle, ei raha enää riitä. Tässäkin on pari eri skenaariota, joita tulisi pohtia: 
  1. Maksanko kotilainan pois säästöilläni ja otan mummolan lunastukseen lainaa (pitkällä laina-ajalla ja pienellä kuukausierällä).
  2. Jätänkö asuntolainan ja maksan sitä pois säästörahoilla opiskeluiden ajan. Mummolan lunastukseen laina.
  3. Käytänkö säästöni mummolan lunastukseen ja koetan keksiä, mistä revin rahat lainalyhennyksiin. Lisätyöt?
Näistä ensimmäinen vaihtoehto olisi todennäköisin, koska pääsisin kokonaan yhdestä velasta ja sekä velan että säästöjeni korkohyöty on hyvin minimaalinen enää tässä vaiheessa. Saisin lainan maksettua säästöillä ja extralyhennyksillä pois noin kahdessa vuodessa, ennen kuin aikuiskoulutusrahakausi loppuisi. Näiden lisäksi olisi myös koottava tai jätettävä tilille kunnollinen puskuri vuokrastoimintaa ja elämän yllätyskuluja varten.

Aikuisopiskelijana saisin tienata 250€/kk rahaa lisätöillä. Tähän oma yritykseni sopisi erinomaisen hyvin. Käsittääkseni olisi mahdollista palata kesälomakautena takaisin vanhaan työhöni, jolloin saisin myös kunnollista palkkaa. Aivan koko tutkinnon ajaksi opiskeluvapaa tuskin riittäisi, joten joutuisin kahden vuoden opiskelujen jälkeen miettimään, jätänkö nykyisen työni vai palaanko koulun penkiltä töihin. Ammattikorkeakoulututkinto on nelivuotinen, josta viimeinen vuosi kuluu työssäoppimassa. 

Tässä vielä budjettilaskelmat tutkintovuosilta 1-2 sekä 3-4. Jätin vuokraustoiminnan tulot ja menot pientä voitto-osaa lukuunottamatta kokonaan pois sotkemasta. Alemmassa laskelmassa kotilainan lyhennystä  ei enää ole ja se kompensoi aikuiskoulutusrahan loppumisen. Asumistukea en voi saada pääomatulojen takia. 

Opintolainan (yhteensä max 10800€/tutkinto) olen jakanut opiskelukuukausille neljän vuoden ajaksi. Toki sitä voi nostaa toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. 

Erotusosan saisin säästöön ja sen lisäksi tulisi mahdolliset lisätöistä saadut rahat. Vakuutuksia en tähän laskenut, koska niiden pitäisi tulevina vuosina kuittaantua lainojen OP-bonuksilla. 



Syksyllä olisi seuraava yhteishaku. On tietenkin täysin mahdollista, etten edes pääsisi sisään kouluun, johon haluaisin, mutta hakemalla tuskin menetän mitään. Jos koulun ovet eivät aukea niin tiedän ainakin yrittäneeni. 

11 kommenttia :

  1. Vastaukset
    1. Aikuiskoulutustuki ja -opintovapaa olisi kyllä edut, jotka haluaisin hyödyntää :)

      Poista
  2. Mahdollistahan tuo on ja ilmeisesti sinun nykyinen alasi on sellainen, jonne voi helposti palata? Kouluttautumalla nyt saisit todennäköisesti tulojasi korotettua huomattavasti seuraaville työvuosikymmenille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyinen alani on juuri niitä, joihin on kymmeniä, ellei satoja hakijoita aina, kun paikka on auki. Yleensä olen kyllä päässyt työhaastatteluun asti taitorepertuaarini ansiosta, joten en nyt ihan mahdottomana pitäisi uuden, vanhan alan työpaikan löytämistä tarvittaessa.
      Eläkkeelle haluan jäädä viimeistään 50-vuotiaana, joten työuraa olisi jäljellä vielä mehukkaat 15-20 vuotta (riippuen siitä, menenkö kouluun).

      Poista
  3. Samaa laskeskeltu ja mietiskelty täälläkin, ja paljon! Itselläkin oli nuorempana yksi ainoa totuus että tulen olemaan korkeakoulutettu, mutta niin se vain jäi kun työelämä ja rahanteko vei mennessään... Vielä pitäisi keksiä mitä lähteä opiskelemaan, ettei mene muutaman vuoden "kituuttelu" hukkaan - buustatakko jo olemassa olevaa osaamista vaiko hakeutua kokonaan uudelle alalle? Sun kyllä ehdottomasti kannattaa edes hakea kouluun, siinä ei vielä menetä yhtään mitään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä mietin koulutusta vahvasti työllistymiskannalta. Onneksi oma mielenkiinto onkin tuolla tietotekniikassa, jossa uskon vastaisuudessakin löytyvän töitä. Tästä aiheesta lisää seuraavassa blogipostauksessani. :) Kiitos kommentista!

      Poista
  4. Aikuiskoulutustuki on uskomaton mahdollisuus henkilölle joka on jo ehtinyt kartuttamaan työkokemusta työuransa alkupuolella. Olen itsekin miettinyt alanvaihtoa, johtuen viimeaikaisista muutoksista työpaikallani. Kyseisen tuen avulla on mahdollista varmistaa toimeentulo noin kahden opiskeluvuoden ajan koulusta riippuen.

    Vaikeaksi asia muuttuu kun miettii vaihtoehtojen välillä;
    1. Nykyistä työtäni jatkamalla tulen saavuttamaan taloudellisen riippumattomuuden noin kolmen vuoden kuluessa, hintana kuluttava ja hyvinvointia nakertava työ kohtuullisella korvauksella.
    2. Hypätä tuntemattomaan ja löytää mohdollisuuksia oppia uutta, nähdä työelämää toisesta kulmasta ja katsoa mitä elämä tuo tullessaan. Tulotason lasku ei varsinaisesti huoleta koska kulutustottumukseni ovat melko maltillisia.

    Osana rahoitusjärjestelyjä olen miettinyt uuden kodin ostamista myyntihinnalla ja suurella yhtiölainalla, joihin tyypillisesti tarjotaan 2-5 vuoden lyhennysvapaata alussa. Näin saisin pidettyä kiinteätkulut erittäin pienenä aina opintojen päättymiseen asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolme vuotta ei ole mitään isossa kuvassa. Jaksaisitko odottaa kohdan yksi ajan päästäksesi toteuttamaan kohtaa kaksi? Sinuna kuorisin kermat päältä ja jäisin opintovapaalle + aikuiskoulutustuelle taloudellisesti riippumattomana.

      Poista
    2. Hyviä pohdintoja Mukimies ja tuo pointti uudiskohteessa asumisesta on erittäin mielenkiintoinen! Mahdollisuus aikuiskoulutukseen on kyllä hyvä etu, toivottavasti eivät ole ihan heti sitä poistamassakaan. Oman iän kannalta opintoja kyllä ei haluaisi viivyttää yhtään, mutta kuten sanchez sanoi, olet jo hyvin lähellä taloudellista riippumattomuutta jonka jälkeen sinulla ei olisi huolen häivää. Se toisi ihan erilaista turvaa opiskeluajalle. :)

      Poista
  5. Kyllä se opiskelu vaan aina kannattaa :)

    VastaaPoista
  6. Kyllä se vaan on niin että taaksepäin on aina helppo katsoa. Vaikka nyt olisit vasta suunnitteluvaiheessa niin aika nopsaan tulisikin se hetki kun jo valmistuminen häämöttää. Itse puntaroin noita samoja ajatuksia 2014 syksyllä, ja sitten 2015 syksyllä alkoi koulu. Nyt jo maalikin häämöttää ja siinä vaiheessa täytyy todeta että kaipa se kannatti :)
    Aikuiskoulutustuen pituutta on ilmeisesti vähän typistetty mutta järkevästi käyttämällä opinnot saa hyvään starttiin sen turvin.

    VastaaPoista