Mitä maksaa kevyt pintaremontti vuokra-asuntoon?

Uusin asuntoni on ehkä hieman liian hieno vuokra-asunnoksi. Ostin sen silmälläpitäen läheiseni toiveita ja tarpeita hänen etsiessään asuntoa itselleen. Siksi tulin ostaneeksi hieman isomman ja parempikuntoisen asunnon, joka sijaitsee vieläpä lähempänä Helsinkiä, kuin olisin muuten ostanut. Onneksi sentään löysin helmen, joka ei maksanut liikaa ja tunnen siksi tehneeni hyvät kaupat. Ainakin asunto on helppo vuokrata eteenpäin, jos tuttavani siitä joskus muuttaa pois.

Mihin en ollut varautunut oli asunnon tarvitsema pintaremontti. Toki oli tiedossa, että entisellä asukkaalla oli seinät täynnä erilaisia hyllyjä, joiden jäljiltä jäisi myös reikiä. Valitettavasti tämä ei ihan riittänyt. Kun asunto oli vapautunut, paljastui niin minulle kuin varmasti myyjällekin, että kaikenlaista kulumaa on hänen asumisensa aikana päässyt kätkeytymään huonekalujen taakse. Myös vuokralaiseni esitti toiveita, joista päätin toteuttaa akuuteimmat. En toki itsekään olisi asuntoon muuttanut ilman näitä korjauksia. Seuravana lista korjaustarpeista: 

• Reikien kittaus seinistä ja maalaus
• Astiakaapin sisäpuolen maalaus ja uudet ritilähyllyt 17,90€
• Kylpyhuoneen kolmen, haljenneen lattialaatan vaihto (asuntoon oli tehty kosteuskartoitus näiden takia, eikä vesivahinkoa ollut, mutta parempi oli silti korjata laatat)
• Parkettilattiassa olevan pienen reiän korjaus kohdasta, jossa kosteuskartoitusta oli tehty
• Listojen liimaus paikoilleen
• Pyykkikoneen päällä olevan kaapiston nosto ylemmäs
• Bidehanan letkun vaihto, 8,90€
• Sokeripalan vaihto pistokkeelliseen lampunkantaan
• Lukon asentaminen vessan oveen,  7,95€
• Kannellinen roskasanko puuttuvan tilalle 9,25
• Uudet WC-kannet, 22,90€

Yhteensä: 176,50€

Onneksi isäpuoleni ja äitini tulivat avuksi remontointiin. Heiltä löytyi työkalut ja maalausvehkeet sekä osa tököteistä. Tädiltäni saatiin ylimääräiset seinamaalit edullisesti. Olen jo sen verran remontoinut, että uskoisin ehkä selviäväni seuraavasta remontista itsekin, mutta esim. lattiakaakeleita en olisi osannut vaihtaa - apu oli siis tarpeen. Kolmistaan meillä meni lähes viikko asunnon remontoinnissa, sillä saimme tehtyä töitä vain iltaisin, töiden jälkeen. Tietenkin pintojen piti antaa kuivua työvaiheiden välissä. Lopputuloksena asunto on kuitenkin oikein mukavassa kunnossa. Joitakin isompia remontteja joudun kuitenkin lykkäämään tulevaisuuteen: 

• Tiskikone: Keittiön hanan vaihto ja yhden laatikoston purku tiskikonetta varten on edessä ensimmäisenä. 
• Lattiat: Parkettilattia on melko kulunut. Ensiapuna koetan vielä liimata ylös törröttäviä parkettisauvoja paikoilleen. En osaa sanoa, olisiko lattian hionta ja lakkaus suurempi homma, kuin laminaatin asentaminen. Aiemmista hiontakerroista pitäisi kysyä myyjältä.
• Kylpyhuone: remontoidaan putkiremontin yhteydessä. Saa siihen asti olla 90-lukulaisessa kuosissaan, joka on kuitenkin ihan siisti. 
• Levyseinät: Asunnossa on tehty ratkaisuja, jotka vaatisivat seinälevyjen purkua ja uudelleen asennusta parissa kohtaa. Ovat kuitenkin nyt pystyssä ja uudessa maalissa, joten menettelevät. 
• Listat: Asunnossa on sekaisin vanhoja, mustia listoja ja pätkistä koottuja uudempia, valkoisia listoja. Listat uusimalla asunto olisi siistimpi. Ennen liimausta suurin osa listoista oli puoliksi irti. 

Näistä puutteista huolimatta asunnossa on paljon hyvää. Keittiö on erittäin tyylikkäästi remontoitu ja siellä on uudet kodinkoneet (miinus tiskikone). Makuuhuoneessa on koko seinän kokoinen säilytysjärjestelmä peiliovilla ja spottivaloilla, samoin eteisestä löytyy iso peiliovikaappi. Parveke on iso ja siihen kuuluu kiva säleikkö kukille sekä infrapunalämmitin. Kylpyhuoneessa on tyylikkäät kalusteet/kaapistot ja harmaat laatat ovat ok. Muutenkin asunto on pohjapiirrokseltaan järkevä ja tilava. Sijaintikin on vain kilometrin päässä juna-asemasta ja lähikauppa on aivan vieressä.

Kylppäri on kalustettu uusiksi. Laatat vaihtuvat sitten joskus nykyaikaisempiin. Oikeaan reunaan jää pesukone.

Monenkirjavaa listaa

Keittiön baaripöytä.

Keittiö on uusittu ja tilava.

Pahoittelen pimeitä kuvia. Ennen muuttoa asunnossa oli vähäisenlaisesti valoja ja saimme hommat loppuun vasta iltapäivällä, kun luonnonvalo alkoi jo vähetä.

Remontin nelivuotistarkastus

Eli kuinka kauan asunto pysyy "kuin uutena"?

Ostettuani oman kerrostalo-osakkeeni, koki se heti alkajaisiksi täydellisen renmotin aina lattiasta kattoon. Olen tietenkin pitänyt asuntoa uudenveroisena siitä asti, mutta hiljalleen näköpiiriini on alkanut ryömiä jos jonkinlaisia kulumisen merkkejä. Siksi halusinkin tehdä tutkimuksen, miten kauan pinnat todella pysyvät uutta vastaavina. Tekemäni huomiot ovat vapaasti hyödynnettävissä, jos sinä, rakas lukijani, suunnittelet asuntosi remontointia. Suluissa ensimmäisen virheen ilmestymisajankohta:

Laminaattilattia, 7mm/KL31  (1kk): 
Valkosaarniset laminaatit  koetettiin valita hintaluokasta "edullinen ja kestävä". Lattiaan olen ollut sinällään hyvin tyytyväinen, koska nihkeällä moppauksesta se ei ole ottanut yhtään itseensä. Sen sijaan uunin terävälle kulmalle ei lattiakaan mitään voinut, kun remonttia tehdessä uuni siirrettiin paikalleen. Lattiaan jäi jälki, joka sittemmin on hieman mustunut. Myös makuuhuoneen lattiasta on lohjennut mysteeripala, ehkä jotakin huonekalua siirrettäessä. Tavallista käyttöä lattia on kestänyt hyvin.

Keittiön kaapit, Keittiökalustetukku Hyvinkää (2v): 
Keittiökalustetukusta ostetut kaapistot ovat kestäneet hyvin. Yhdessä kaapinovessa on tosin mielestäni jonkinasteinen valmistusvirhe: Koristeuran kohdalla maalia on liian vähän ja ripaan tartuttaessa sormet ovat alkaneet kaluta maalipintaa pois. Näin on käynyt vain yhden kaapinoven kohdalla. Ruma kuluma harmittaa, mutta reklamaatio olisi varmaan pitänyt tehdä jo ajat sitten.

Astiankuivauskaapin hyllyt, Keittiökalustetukku Hyvinkää (4v): 
Keittiöömme kuuluu perisuomalaiseen tapaan astiankuivauskaappi, jossa pääsääntöisesti säilytämme arkiastiamme. Ruokalautaseni tosin meinasivat tulla tiensä päähän, kun astiakaapin alahyllyn muoviset kiinnikkeet antoivat periksi ja koko hylly romahti! Onni onnettomuudessa, alla oleva puulista ja keittiötason valaisin ottivat romahtaneen hyllyn vastaan ja astiasto ei päässyt tippumaan alla odottavaan lavuaariin. Rautakaupasta ei löytynyt muovisten pidikkeiden tilalle rautaisia versioita, joten jouduin tyytymään kannattimiin, jotka saivat lisätukea ruuveista. Aiemmin hyllyt lepäsivät neljän muovitapin varassa! Vaihdoin samalla jokaisen ritilähyllyn kiinnikkeet ruuvillisiksi.

Keittiön välitilan laatat, Mr-platea (4v):
Vasta aivan äskettäin huomasin pienen riksan lähteneen välitilan laatasta, aivan lavuaarin hanan takaa. Ihmettelen suuresti, mistä vaurio on voinut johtua, sillä hanan takana harvoin pidetään edes tiskejä. Mutta kun asunnossa asuu alaikäinen lapsi ja mies niin aika nopeasti alkaa tällaisia kulumia ilmestyä pintoihin.

Kylpyhuoneen lavuaari, IDO (1-3v): 
Kylyphuoneen lavuaarin valitsin pitkälti esteettisin perustein, joskin halusin sen ehdottomasti juuri Idolta. Olen ollut lavuaariin kuitenkin hyvin pettynyt. Mielestäni lavuaarista puuttuu riittävä suojakerros (lasite?), jonka takia se on kerännyt heti alusta asti  vaikeasti puhdistettavaa likaa itseensä esim. ylivuoto-aukon kohdalle. Lika ei meinaa liottimillakaan lähteä vaan on imeytynyt posliiniin. Toinen heikko kohta on viemäriaukon ympärillä. Ensin se keräsi likaa, myöhemmin pintaan on ilmestynyt monia reikiä ja halkeamia. Epäilen, että lavuaariin on tippunut tavaroita, mutta silti en muista koskaan nähneeni tällaisia jälkiä lavuaareissa. Ja kai muissakin talouksissa on lavuaarin joskus jotakin tippunut? Mielestäni lavuaarin pitäisi kestää huomattavasti enemmä ja pidempään ehjänä. Seuraavaa lavuaaria ostaessa haluan kyllä ottaa selvää, onko niiden pintakerroksissa eroja.




Kylpyhuoneen peilikaappi, Temalette (1v): 
Peilikaappi lähti ruostumaan yllättävän nopeasti, vaikka suihkuseinä suojaa sitä suorilta roiskeilta. Kaapin runkokin on puuta, mutta alareunan rautalistassa oli kait maalivaurio, koska ruoste lähti sieltä kukkimaan. Myös peilioven alaosa on lähtenyt tummumaan. Kolmannen virheen huomasin nyt neljännen vuoden kohdalla: kaapin led-valoista osa on sammunut. Toivottavasti kaappiin saa hankittua uusia polttimoita.


Seinämaalit (1kk):
Suurimmat vauriot seinämaaleihin tulivat ehdottomasti juuri sisäänmuuton aikoihin. Huonekalujen siirtely ja asennus seinän vieressä tekivät monta klommoa maalipintaan. Erityistä huolta seinistä kannattaakin pitää juuri remontin ja muuton aikana. Lisäksi maalia olisi hyvä säilöä pieni määrä mahdollisia korjailuja varten. Muuten maalipinta onkin pysynyt oikein hyvänä ja se on helppo pitää puhtaana pyyhkimällä. Tapettiseiniä en tarkoituksella ole valinnut yhtäkään, jotta seinät pysyisivät hyväkuntoisina mahdollisimman pitkään.

Laminaattitaso ja hella

Ei huomautettavaa: 
Katon maalit, uudelleen maalatut väliovet ja kylpyhuoneen kaakelit sekä suihkuseinä ovat edelleen erinomaisessa kunnossa. Vessan paneelikatossakaan ei liene huomautettavaa, vaikka se onkin hiljalleen alkanut vaihtaa väriä tummemmaksi

Laminaattitasot (AF30/133) ovat hurjan kestävät ja helppo pitää puhtaana! Olen laminaattitasoihin erittäin tyytyväinen, sillä ne eivät kärsi vedestä eivätkä liasta. Ovat hyvin kestäneet iskuja ja satunnaisia kosketuksia keittiövälineiden kanssa. Laminaattitasojen heikoin kohta ovat sahauspinnat, kuten päädyt, joihin liimataan laminaattilistaa suojaksi. Eniten koristelista on kärsinyt pyyhinnästä hellan vierustassa. Tasoon upotetun tiskipöydän reunat sen sijaan ovat hyvin kestäneet vettä silikonisauman ansiosta.

Pientä huomautettavaa: 
Valkoiset jalkalistat olivat virhe. Pöly ja lika näkyvät valkoisessa hirmu hyvin ja listojen putsaaminen on rasittavaa konttaustyötä. Imuri eikä moppikaan puhdista listojen päällystää kunnolla vaan se on tehtävä käsin. Lattian väriset listat olisivat kätkeneet pölyn huomattavasti paremmin. Oskarin oksa kesti hyvin noin 3v. jonka jälkeen alin kuivaustanko rapsahti alareunasta rikki. Onneksi kuivaustanko on edelleen aivan käyttökelpoinen. Kuitin mukaan härveli on "alumiinia", mutta luulen sen sisältävän myös muovisia osia.

Verokortin tilaus ja muut virastoasiat omalta kotisohvalta

Koska verottajan laskema 6%:n suuruinen veroprosentti tuntui minusta aika alhaiselta, päätin laskettaa verottajan sivuilla itselleni hieman totuudenmukaisemman verokortin. Tosin on myönnettävä, että ihan hitusen houkutti vedellä koko vuosi lähes veroja maksamatta ja kärsiä mätkyseuraamukset sitten joskus myöhemmin.

Mutta ei sentään, verottajan sivuille suuntasin ja lisäilin tietoja kaikenmoisista tuloista. Pieni valmisprosentti selittyi sillä, että tehtyäni lyhennettyä työpäivää eivät tulonikaan ole järin suuret. Lisäksi tulopuolen laskelmista puuttuivat kokonaan uudet lisätyöni ja vuokratuloni. 22000€:n vuosituloni nousivatkin äkkiä 30000€:n tietämille jo siitäkin syystä, että kesällä palaan normaalipituiseen työpäivään. Näin ollen veroprosentiksi muodostui 15,5% (aiemmin 13%)  ja lisäprosentiksi 31% (aiemmin n. 26%). Työmatkakulut jätin tuttuun tapaan vähentämättä, jotta lopullinen verosaldo kääntyisi palautusten puolelle. Vielähän en tiedä, miten oivasti viime vuoden veroprosentti piti kutinsa, joten toivon, ettei tämän vuoden perosentti ole liian kauas metsään ammuttu.

Samalla, kun veroasioita aloin hoitaa, päätin hoitaa muitakin virastoasioita: kaikki tottakait oman tietokonepöydän äärestä, sillä en suostu missään virastotaloissa enää ramppaamaan. Kokeilinpas siis seuraavia toimintoja netin kautta:

Vakuutusten kilpailutus: Liikennevakuutus 159€ ja kotivakuutus 151€ ovat aika alhaiset, mutta voisiko niitä saada vielä alhaisemmaksi? Pyysin Pohjolalta tarjousta näistä kahdesta vakuutuksesta - pääosin siksi, että silloin voisin käyttää Osuunpankkiin kertyviä omistajajäsenbonuksiani vakuutusmaksujen maksuun. Vakuutustarjouksen pyyntö kävi kätevästi verkkopankin kautta ja minulle luvattiin soittaa huomenissa.

Palvelumaksuista nillittäminen: Samalla, kun OP:n verkkopankissa asioin, huomasin tililtäni veloitetun palvelumaksun 2,95€. Tuollaisen summan takia en viitsi mihinkään soittaa, mutta minua silti askarrutti, mistä maksu on tullut - koskaan aiemmin sellaista ei ole minulta veloitettu. Avasin asiakaspalvelun chatin ja kysyin sieltä. Melko pian minulle vastasikin eräs Riikka ja kertoi, että normaalisti palvelumaksut vähennetään OP-bonuksistani, mutta nyt tilillä ei ollut ollut katetta (kiitos lainannostopalkkion, joka tyhjensi hetkellisesti bonustilini). Sain myös tietää, että palvelumaksu koostuu 2€:n Visa electron-maksusta ja 95€:n verkkopankkitunnusmaksusta. Lisäksi sain ohjeet, mistä voin käydä bonus-saldoni tarkistamassa ja 66€:oa sinne olikin jo kertynt. Toivottavasti ensikuussa ei tarvitse palvelumaksuista huolehtia. Bonuksista löytyisi myös katetta ärsyttäviin vakuutusmaksuihin.

Verokortin tilaus: Mitään kirjepostiakaan en enää tähän maailmanaikaan halaja saada ja onneksi verottajan sivuilta löytyykin kaksi kätevää vaihtoehtoa: Lähetä verokortti suoraan työnantajalle ja tulostus itse. Tulostin tällä kertaa itse omat verokorttini ja lähetän ne sisäisessä postissa työnantajalleni sekä sivutyönantajalleni. Itselleni tallensin korteista sähköiset kopiot PDF-muodossa. Olen siirtynyt lähes kokonaan sähköisiin asiakirjoihin niin omassa kuin yrityksenikin kirjanpidossa.

Laskut maksuun: Vain täysin satunnaiset laskut tulevat minulle enää paperisina. Melkein kaikki muut laskut tulevat suoraan e-laskuina verkkopankkiin. Jos tilaan tavaraa laskulla, tulee niistäkin lasku sähköpostiin. Laskujen hyväksynnänkin voisi täysin automatisoida, mutta sen verran haluan itse seurata rahaliikennettäni, että käyn mieluummin itse ne hyväksymässä verkkopankissa. Jokaisesta saapuneesta laskusta saan sähköpostiin ilmoituksen, joten mitään erityistä muistamista homma ei vaadi. Suosittelen lämpimästi jokaiselle!

Kun yksinhuoltaja jää yksin

Nyt on sekin asia sitten varmistunut. Pian ei lukijoideni enää tarvitse arvuutella, voiko yksinhuoltaja olla yksinhuoltaja, jos asunnossa asuu myös mies. Kohta ei enää asu, vaan allekirjoittanut ja tyttö jäävät jälleen kahden.

Isommin en halua blogissani asiaa itkeskellä vaan parempi on tarttua härkää sarvista ja suunnitella, miten oma talous tulee tästä iskusta selviämään. Toistaiseksi tilanne on se, että miehen etsiessä itselleen asuntoa, hän maksaa edelleen osansa asunnossani asumisesta. Koska suhteemme ei koskaan ole ollut aivan tavanomainen, olemme nytkin tehneet joitakin kiinnostavia diilejä keskenämme.

Mies haluaa jäädä asumaan lähellemme ja hän on luvannut minulle pienen rahallisen palkkion asunnon etsinnässä auttamisessa (minun pitäisi oikeasti jo ryhtyä kiinteistövälittäjäksi). Minulla on sentään paljon hyödyllistä tietoa asunnon valinnasta ja ostosta sekä kokemusta monista etsintäalueemme taloyhtiöistä.  Olenhan itse kahlannut niitä läpi jo vuosien ajan. Toimin myös pötypuhesuodattimena miehen ja asuntovälittäjän välillä, koska tiedän yleisimmät väittämät, joita välittäjät tykkäävät viljellä.

Tässä neljän eri näytön parhaimmisto: "Tämä taloyhtiö on erinomaisessa kunnossa" (putkiremontti tulossa ja samassa rapussa asuu huumehörhö, joka on jo parin vuoden ajan terrorisoinut asukkaita mm. murtautumalla verkkokellareihin), "hintaisekseen tämä kaksio on erinomaisessa kunnossa ja vaatii vain vähän laittoa. Remontoidut asunnot maksavat [kolmion hinta]" (kaikki pinnat uusiksi, samalla alueella täysin laitettuja asuntoja samaan hintaan), "..." (vähäsanainen välittäjä jätti mainitsematta, että asunnossa oli juuri todettu isohko vesivahinko eikä kyselyihimme tehdyistä korjauksista saanut enää mitään vastausta!)

Näiden, vanhoihin asuntoihin kohdistuneiden näyttöjen jälkeen katselimme hieman uudiskohteita, joista mies löysi oitis itseään miellyttävän asunnon: joka valmistuu kesällä. Ts. mies jäisi luoksemme asumaan vielä touko-kesäkuuhun asti.

Tilanne on mielestäni kerrassan kummallinen, mutten voi kieltää, etteikö asumiskulujen jakaminen vielä muutaman kuukauden ajan auttaisi talouttani valtavasti. Elokuussa alan taas tehdä kokoaikaista työaikaa ja palkkani palaa normaalille tasolle. Voisin melko huoletta jatkaa nyt 6 tuntisia työpäiviä, eikä talouteni notkahtaisi paljoakaan miehen poismuutosta kesäkuussa. Järkeni sanoo, että kun olen juuri ostanut uuden sijoitusasunnonkin, on taloudellinen puoli hyvä turvata.

En sitten tiedä, miten tunnepuoli pysyy päätöksessä mukana, mutta aion silti yrittää!

P.S: Autosta kuuluu outo ääni. Varasin ajan korjaamolle. To be continued...

Vuoden S-korot

Summauksena vuodelle 2017 ajattelin laskea, paljonko viime joulukuussa ostetuista S-kaupan jäsenyyksistä kertyi korkoa.

Kävin S-pankista hakemassa tiliotteen ja koska tapahtumia on hyvin vähän, paperista saa aika nopeasti kuvan kertyneistä bonuksista. Toukokuusta lähtien olen saanut korot 12 eri jäsenyydestä (haluaisin sanoa että osuudesta, koska tiliotteellakin lukee, että "osuusmaksun korko"):

Eepee: 20€
Pirkanmaa: 8€
TUrun osuuskauppa: 10€
Satakunta: 6€
Hämeenmaa: 3€
Etelä-Karjalan Osuuskunta: 5€
Keskimaa: 6€
HOK-Elanto: 10€
KPO: 20€
PKO: 12€
OK Suur-savo: 10€
Maakunta: 5€

Yht: 115€

En tiedä puuttuuko listasta yksi jäsenyys tai onko jokin 13 eri osuuskunnasta jättänyt maksamasta korkoa. Jos muistan oikein ja jäsenyyksiä tosiaan oli 13, tuli näistä koroista 8,8% tuotto 1300€:n jäsenyysmaksuille.

Tämä vuosi on muutenkin ollut hyvin Prisma-vetoinen, joten bonuksia on tullut myös ostoksista. Muistelen, että korkeimmillaan bonustilillä köllötteli 226,50€ bonus- ja korkorahaa ennen kuin siitä alettiin ottaa rahaa joululahjoihin ja -ruokiin.

Näillä laskelmilla toivotan itse kullekin iloista vuodenvaihdetta ja reipasta alkua vuodelle 2018!

Joulun kulut lukuina

Joulupyhät ovat viimein takana ja aika palata takaisin blogisorvin ääreen. Huomaan kyllä jo nähneeni sen verta monta joulua, että hiljalleen alkaa saman toisto väsyttää. Toki tytölle haluan tarjota mukavan joulutunnelman, mutta ensi vuonna asioita voisi kyllä hieman helpottaa ruokien ja järjestelyiden osalta. No, aaton kaaoksesta huolimatta olin oikein hyvissä ajoin kaikkien lahja- ja koristejärjestelyiden kanssa. Nyt kun paketit on revitty auki, voin turvallisin mielin laittaa blogiin raakaa rahafaktaa joulun kuluista:

Joululahjat:

Tytön joulukalenteri: 89€ (Littlest Pet Shop kalenteri)
Tytön joululahjat: 196€ (Kuva alla)
Mies: 92€ (Rommia ja torkkupeitto)
Kummityttö: 54€ (kirja, muovailumassa, pyyhe)
Vanhemmat (osuuteni n. 1/3): 50€
Muut yht: 45€

Jouluvalmistelut: 64€
Nämä koostuvat joulukoristeista, -kukista, -korteista, -kynttilöistä, -valoista, piparkakkumuoteista ja askartelutarvikkeista.

Yhteensä: 590€

Ruuat: 

Viikkoa ennen kaikki säilyvä: 94€ (maksettu kokonaan S-bonuksilla!)
Juuri ennen joulua: 50€ (sis. 2,5kg naudan paistia + tuoretavaroita)

Yhteensä: 144€

Että sellainen joulu. Ison loven tuo teettää kukkaroon heti, jos lahjoja intoutuu ostamaan. Onneksi olin tänä vuonna hyvissä ajoin liikkeellä ja ostin lahjoja jo syksyllä (alesta!), joten kaikki ei tullut maksettavaksi joulukuussa tai myöhemmin. Ruokapuoli menee aivan överiksi joka vuosi. Noilla ruuilla elää helposti viikon, mutta kuka jaksaa puputtaa samoja laatikoita ja kinkkuja niin kauan? Ensi vuonna ruokalaskun voisi vaikka puolittaa ja juhlia hillitymmin. S-bonuksista kirjoitan pian lisää, mutta kertyneitä bonuksia olemme koko säästäneet koko vuoden juuri joulua varten.

Joulun rauhaa

Ensimmäistä kertaa ikinä, olen valmistautunut jouluun hyvissä ajoin. 

Käytännössä olin ostanut suurimman osan lahjoista jo marraskuun loppuun mennessä (osan hankin jo syyslomalla!). Joulusiivous on tehty ja säilyvät ruuatkin hankittu jo tiistaina. Kinkku on sulamassa, piparit leivottu sekä koristeltu ja kotia hiljalleen koristeltu. En tiedä, mikä järjestelmällisyyden ja tyyneuden henki meille on muuttanut, mutta syksyisten parisuhdekriisien jälkeen en ole kokenut tarvetta hermoilla vielä joulustakin. Sovimme joulujärjestelyt hyvissä ajoin miehen kanssa ja sitten olen tehnyt kaikkea sitä, mikä on hyvältä tuntunut. Koetan pitää tämän olotilan koko loppuvuoden.

En ole koskaan ollut se puuhaäiti, joka järjestää lapsille paljon kivaa tekemistä ja rakentelee itse joulukalenterit yms. Tänä vuonna sain kuitenkin ensimmäistä kertaa elämässäni aikaiseksi tehdä itse joulukalenteri tytölle! Kylläpä hän on joutunutkin sitä odottamaan, mutta nyt pitäisi olla hyvä. Ostin 24 Littlest Pet Shop ja My Little Pony -hahmoa ja laitoin ne Lidlistä ostettuun joulupussikalenteriin. Runoihin ja aarteenetsintöihin en sentään taipunut.

Kalenterille tuli hintaa 88€ (hinta vastaa noin neljää kaupasta ostettua lelukalenteria, mutta tästä kalenterista joka luukusta tulee kokonainen lelu)

Kalenteriin kuuluu osana myös tämän joulun hitti, tonttuovi. Tonttuovi on seinää "ilmestyvä" ovi, jonka takana oma kotitonttu asustelee. Meille tonttuovi ilmestyi television päälle ja kiitoksena tontun tuomista kalenterilahjoista, olemme tytön kanssa askarrelleet oven ympärille jouluista maisemaa. Askartelu on ollut oikein mukavaa hommaa. Yllä olevassa kuvassa kalenteri ja joulumaisema alkutekijöissään. Alla yksityiskohtakuva lähes valmiista tonttuoven ympäristöstä: 

Eläinhahmot tulivat kalenterista tytölle ja kaksi Aarikan tonttua (á 9,90€) hyppivät kaupassa minun omaan tonttukokoelmaani viimevuotisten tonttujen seuraksi. Lidlistä löytyi kivat pallot koristamaan pikkukuusta. 

Vielä en julkaise enempää tietoa ostamistani lahjoista, ettei yhä suureneva, sukulaisista koostuva lukijakuntani saa vinkkiä omista lahjoistaan. Katsotaan joulun jälkeen sitten tarkemmin joulun kulurakennetta. 

Siispä toivotankin kaikille lukijoilleni erittäin rauhallista ja miellyttävää joulua! 

P.s: Muistakaa ostaa jouluomenat Lidlistä: Red Chief peittoaa kaikilta ominaisuuksiltaan jauhoisen Red Delicious-omenan, vaikka onkin ulkonäöltään identtinen!

Yksiön kulut nousussa

Tiesin jo yksiötä ostaessani, että siihen tulee jossakin vaiheessa putkiremontti. Syksyn yhtiökokouksessa osakkaat antoivat hallitukselle luvan aloittaa hankesuunnittelun valmistelu ja kilpailutus.

Sinällään koko putkiremonttiasia on mennyt ihan hyvin, sillä ostaessani asuntoa 2015-2016 vuoden vaihteessa välittäjä arveli, että putkiremonttiin olisi vielä hyvinkin aikaa ja niin on ollutkin. Aikataulu menee jotakuinkin seuraavasti: 2018 suunnittelu, 2019 kilpailutus, 2020 itse remontti. Eli vieläkin on ihan kivasti aikaa ennen kuin alkaa rytistä. Nyt olisi siis oiva aika päättää, mitä asunnon kanssa teen. 

Asunto itsessään on yltänyt ihan mukiinmeneviin tuottoprosentteihin, vaikken tuota lukua kovin arvossa pidäkään. Minulle tärkein on neutraali tai positiivinen kassavirta ja sijoitussuunnitelmani eteneminen haluamassani tahdissa. Tällä hetkellä yksiön vuokratuloista saatava kassavirta on n. 30€/kk miinuksella, joskin tarkkaa summaa on rasittavaa kaikkine verovähennysoikeuksineen laskea. Ensivuonna rahoitusvastike nousee - luulen tämän johtuvan aiemman remonttilainan nopeammasta takaisinmaksutahdista tai nousseista koroista. Hoitovastike pysyy samana, mutta miinusta tulee silti lisää noin 13€/kk eli ensivuonna miinusta kertyy jo n. 43€/kk. 

Vuokraa en kuitenkaan aio korottaa, sillä se on tällä hetkellä mielestäni ihan käyvällä tasolla. 

Mutta mitä tehdä putkiremonttiasian kanssa? Mielessäni on seuraavat vaihtoehdot: 

• Asunnon myyminen heti: Yleinen ohje lienee, että asunto kannattaa myydä 3 vuotta ennen putkiremonttia, etenkin sijoitusasunnot. Koska ostin asunnon edullisesti, voisin kotiuttaa nyt arvonnousun ja jo maksetut korjausvastikkeet. Ongelma tässä vaihtoehdossa on, että muissakin 70-luvun taloissa on tulossa putkiremontti. Asunnon myynnistä ja ostosta tulee aina veroja (varainsiirtovero, myyntivoittovero) ja kuluja (välittäjän palkkio ja lainan järjestelykulu), jotka syövät voittoa - toisaalta myyntirahalla tuskin saisin jo putkiremontoitua asuntoa. Lisäksi asunto voi olla vaikeampi myydä  hyvään hintaan, kun siinä on vuokralainen (sijoittavat haluavat juuri edullisia asuntoja ja oman kodin etsijät vapaan asunnon)

• Asunnon myynti, kun vuokralainen vaihtuu: Juuri ennen remontin alkua voi olla vaikea enää löytää vuokralaista. Asunnon myyntiä voisi miettiä jos ja kun nykyinen vuokralainen päättää lähteä. Tässä on omat riskinsä, koska aikataulu saattaa olla mikä tahansa. Juuri ennen remonttia asunto ei varmaan mene ollenkaan kaupaksi. Edessä on kuitenkin vielä pari onnellista vuotta, jolloin voin nauttia vuokratulosta normaalisti. Tämä vaihtoehto antaisi minulle lisää mietintäaikaa.

• Asunnon pitäminen: Pitäisinkö asunnon putkiremontin yli tai senkin jälkeen? Toivon kovasti, että putkiremontti olisi yksiöni osalta vain noin 14000€ (+3kk vuokratappio), mutta varmaa tietoa ei vielä mistään saa. Olen nyt sijoittanut asuntooni 3000€, joten sijoitettu omaisuus ei olisi ollenkaan tähtitieteellinen, vaikka maksaisin remontin omasta pussista. Alustavan laskelman mukaan vuokraa en saisi millään kattamaan rahoitusvastikkeen kuluja, kun kassavirta on nytkin miinuksella. Remontoidusta asunnosta voisi ehkä pyytää 30-40€/kk enemmän vuokraa, mutta tappiota saattaisi silti tulla 80-120€/kk. Toisaalta asunnon myyntiarvo luultavasti nousisi, kun remontti on tehty ja taloyhtiö on sen jälkeen kauttaaltaan remontoitu. Vuokralaisetkin löytyisivät varmasti helposti. 

Ajattelin konsultoida tuttua välittäjää tässä asiassa, mutta kuulisin mielelläni mielipiteitä myös teiltä, rakkaat lukijat. Myisittekö vai pitäisittekö?

Palkka joka jäi harmittamaan

Syksyn kaikki kurssit on nyt vedetty ja iloisena jäin odottelemaan palkkanauhoja sekä suoritusta

Töitä kaksin käsin.
Ai, tykkäänkö Thinkpadeista?

kurssista, jonka sain laskuttaa. Palkollisena palkat tulevat tililleni aina 10. päivä ja niistä saan viimeisen suorituksen joulukuussa, mutta jostain syystä mitään vastausta laskuuni ei alkanut kuulua. 

Laskun lähetin paremman toimitustavan puutteessa paperisena. Hetken jo ehdin pelätä, että posti olisi hukannut kirjeeni, kun sain viimein yhteydenoton firmasta, joka hoitaa työnantajani laskutusasiat. Minulta pyydettiin YEL-todistusta, jota minulla ei tietenkään ole, koska en ole YEL-velvollinen. Selitin heille tämän ja että työsopimukseenikin oli todistuksen puuttuminen merkitty. Kävi ilmi, ettei laskuni olisi kuulunutkaan mennä tuonne laskujenkäsittelijälle vaan suoraan palkanlaskijalle, koska palkkiosummastani vähennetään hieman eläkemaksuja. Onneksi tämä ei vielä vaatinut minulta muuta kuin kärsivällisyyttä. 

Jäin taas odottelemaan. 

Toissapäivänä sain työnantajaltani, joka kurssini oli tilannut, viestin, että olen merkannut kurssitunnit väärin laskuuni. Laskussa luki 4x3t, kun pitäisi olla, että 4x2t. Se oli sellainen kulmakarvoja kohottava tilanne, sillä sopimuksessamme lukee nimen omaan 4x3t. Olin asiaa itsekin hieman ihmetellyt, koska vetämäni kurssikerrat olivat tosiaan kaksituntisia. Ajattelin kuitenkin, että kurssiin sisältyy myös opettajan valmistautumisaikaa. Toisenkin työnantajan palveluksessa kaksituntinen kurssi käsiteltiin palkanlaskennassa 2,66 tuntisena. Kaikkien näiden lisäksi kevään kursseja suunnitellessamme työnantaja oli koko ajan puhunut tulevistakin kursseista kolmetuntisina sessioina. Kaikista näistä huomioista lähetin kuvakaappaukset hänelle. 

Noh. 

Eilen sain työnantajalta erittäin nöyrän anteeksipyynnön. Ja tarkoitan siis todellakin pahoittelevan. Hän oli tehnyt kirjoitusvirheen sopimukseemme ja ajatellut tunnit väärin. Hän pyysi erittäin kauniisti, että antaisin anteeksi ja tekisin uuden laskun oikeilla tunneilla. Olin ollut jo valmis taisteluun, mutta luettuani anteeksipyynnön en oikein enää hellinyt heittäytyä vaikeaksi. Tänään sitten lähetin 200€ pienemmän laskun heille. 

Jäi vähän kitkerä maku kyllä tästä. Kevääksi otin enemmän kursseja juuri siksi tältä yritykseltä, koska sain sieltä paremman hinnan kuin palkollisena toisesta. Nyt ero näiden välillä kapeni huomattavasti. Teen lopulliset laskelmat vielä, kun viimeinenkin palkka on saapunut tilille.  

Kirjanpito on kivaa

Jostain syystä minua ei ole kauheasti iltaisin nukuttanut. Viime yönä päätin hyödyntää iltavirkeyden ja käytin 2,5 tuntia kirjanpidon saattamiseksi ajan tasalle. 

Pidän rahasta ja exceleistä, joten olen päättänyt pitää itse oman kirjanpitoni. Lukujen kanssa teen joskus toki virheitä, mutta kirjanpidon idea ei ole minulle aivan täyttä hepreaa. Sen sijaan en pihinä ihmisenä halua millään maksaa kirjanpidosta jollekulle muulle. Vähäisten tapahtumien ja yksinkertaisten vientien takia en pidä hommaa edes kovin haastavana tai aikaa vievänä. Toki viime yönä aikaa kului, mutta se oli samanlaista ajankulua kuin hauskan harrastuksen parissa vierähtäneet tunnit. 

Tällä hetkellä pidän kirjaa seuraavista elämäni osa-alueista:

• Yritystoiminta
• Vuokraustoiminta
• Kodin säästöbudjetti
• Lahjabudjetti (Uutuus!)

Kolmen vuoden kirjanpito sijoitusasunnosta.

Yrityksen tuloista ja menoista on pidettävä kirjanpitoa jo ihan lakisääteisestikin. Käytännössä jokainen opastus ja osto tarkoittaa yhtä riviä excelissä ja yhden kuitin skannausta arkistooni. Riville merkitsen tulon/menon ja sen alvit. Excel laskee automaattisesti niiden yhteissummat ja kokoaa tulot ja menot koko vuodelta sekä kertoo voitto/tappio-tilanteeni. 

Pienimuotoisesta vuokraustoiminnasta kirjanpitoa ei välttämättä tarvitsisi pitää, mutta käytännössä sen teko pitkin vuotta helpottaa veroilmoituksen täyttöä valtavasti. Eipähän tarvitse viimeisenä iltana kaivaa kuitteja ja ynnäillä vastikkeita. Taulukosta saan nopeasti kaikki pyydettävät tiedot vuokratuloista ja vähennettävistä menoista. Samalla seuraan, että suoritukset tulevat ja menevät, kuten pitää. 

Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että pidän kirjaa myös omien säästöjeni edistyksestä. Käytännössä varmistan näin, että minulla on aina sopivasti puskuria ja voin myös suunnitella säästöjen käyttöä helpommin. Taulukosta näen, mitä on sijoitettu minnekin, kuinka paljon ja onko jostakin tulossa ylimääräisiä tuloja tai suuria menoja. Lisäksi taulukko kertoo, paljonko on kulloinkin löysää rahaa valmiina sijoitettavaksi. 

Viime yönä aloitin taas uuden taulukon, johon laskin raa'asti kaikki joululahjoihin ja koristeisiin käytetyt rahan. Olen ennenkin pitänyt kirjaa ostetuista lahjoista, mutta nyt merkitsin mukaan myös lahjojen ostohinnat. Minua ahdisti, kun en tiennyt tarkasti, paljonko olen käyttänyt rahaa lahjoihin. Onneksi olin arvioinut tuhlaamani rahamäärän todellisuutta isommaksi. Joululahjabudeteista kerron teille myöhemmin lisää, mutta muistin kannalta tällaista taulukkoa voi olla ihan hyvä pitää! Itseäänkin on paljon vaikeampi huijata, kun taulukko kertoo totuuden.

Kirjanpitoa teen yritystoiminnan kannalta pitkin kuukautta, mutta muita taulukoita ylläpidän ehkä noin kerran pari kuukaudessa. Homma ei normaalisti vie paljoa aikaa, mutta viime yönä laitoin taulukot kuntoon myös ensi vuotta varten: Loin vuodelle 2018 uudet pohjat ja imuroin verkkopankista valmiiksi tiedot lainalyhennyksistä ja koroista. Uudelle asunnollekin oli luotava kokonaan uusi, oma taulukkonsa. 

Kirjanpidon olen siirtänyt muuten kokonaan Google Driveen (joten oikeastaan ei saisi enää puhua Excelistä vaan Sheetsistä). On kätevää, että omia talouslukuja pääsee nopeasti selailemaan kaikilta nettipäätteiltä niin töissä, kännykällä kuin kotikoneellakin.