sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Remontilla koti kuntoon Ja sähkönaiset kunniaan!

Ostimme ensimmäisen asuntomme ex-puolison kanssa vuonna 2007 ja maksoimme siitä 116000€. Asunto oli vain muutamia vuosia aiemmin remontoitu keittiötä ja kylppäriä myöten.
Kun ostin oman asuntoni naapuritaloyhtiöstä vuoden 2013 joulukuussa, maksoin siiitä 124k€ ja minulla oli vielä edessä täysremontti. Vaikka remonttitarve olisi saanut näkyä hinnassa vielä enemmän, olen silti tyytyväinen. Asuntoni on hieman paremmasta taloyhtiöstä, kuin aiempi asuntomme, jossa alkoi ikkuna- ja oviremontti pian myynnin jälkeen. Lisäksi sain remontoida kotini juuri sellaiseksi, kuin halusin. Valmiiksi remontoidussa kohteessa on aina riski, että jokin ratkaisu ei miellytä, mutta sitä ei viitsi lähteä korjaamaankaan jos se on vielä kunnoltaan uutta vastaava.

Kolmioni on pieni, mutta pohjaratkaisultaan hyvä ja ison tuntuinen. Asuntokaupasta ylijääneillä varoilla remontoitiin ensin keittiö, asennettiin laminaattilattiat alkuperäisen muovimaton päälle ja maalattiin seinät, ovet ja katot. Hieman lisää säästettyäni, oli keväällä kylppäriremontin ja viimeistelysähkötöiden aika. Sain suunnitella ja valita kaiken itse - jokaisen naisen unelma, jota ei ehkä toista kertaa elämässä pääse toteuttamaan.

Samalla pidin tarkkaa kirjaa remontin kuluista ja jäljelläolevista rahoista. Budjetti ei ollut liian tiukka, joten valintani olivat paitsi edullisia, myös laadukkaitta. Hintavertailua tein jatkuvasti ja uskoakseni löysin parhaat hinta-laatusuhteen omaavat materiaalit.

Säästöä kertyi ennenkaikkea työn osalta, sillä isäpuoleni teki remontin minulle ilmaiseksi. Toki olimme koko perheellä työssä apuna. Työn teettäminen ulkopuolisella olisi luultavasti kaksinkertaistanut budjetin.  Myös materiaaleissa tuli säästöä, kun vanhempien varastosta löytyi mm. seinämaalit valmiina. Olin tietysti säästänyt VVO:n asunnosta ylijääneet seinämaalit ja sain niitä sekoittelemalla kivat värit makkareihin.

Täydellinen kylppäriremontti naapureiden riemuksi. Pistorasiaa siirrettäessä pääsi jyrsin tanssimaan seinille.

Unelmieni keittiö. Takaseinässä vessan toinen ovi, joka muurattiin umpeen kylppäriremontin yhteydessä ja siinä on nyt vain valkoinen seinä. 


Eteistä ahdistuttava kaapisto ja ysäri-palapeilit saivat väistyä kapeamman kaapiston tieltä. Vessan oven yläpuolelle tuli lasitiili-ikkuna.

Alla makkareiden väriteemoja (äidille vihreää, tytölle mansikkapirtelön pinkkiä). Muut huoneet jäivät valkoisiksi. Laminaattilattian alta löytyy edelleen alkuperäinen, myrkynvihreä muovimatto. 


Remonttibudjetti 68-neliöiseen asuntooni:

Lattiat, seinät, ovet ja katot: 1241€
Suurin menoerä laminaatti 500€ ja eteisen kaapisto 300€.

Keittiö: 2570€
Suurin menoerä keittiön kaapistot ovineen 1560€ Hyvinkään keittiökalustetukusta.

Kylpyhuone: 2731€
Josta kaakelit ja laatat yht. 634€. Kylppärissä tehtiin perusteellinen remontti ja vesierityksen tarkasti taloyhtiön asiantuntija. Kattoa laskettiin, pistorasioita siirrettiin hieman ja kattoon asennettiin valaisin. Oikeastaan vain vanha pönttö jäi, joskin siihen laitettiin uusi istuinosa ja vedin.

Koko remontti yhteensä: 6542€
Matkakuluja en ole tähän laskenut. Hintaan sisältyy vesieristystarkastajan ja sähkömiehen palkkiot.

Sähkömiesten kanssa kannattaakin olla sitten tarkkana, kun vanhaa asuntoa remontoi. Käytännössä asunnossani tarvittiin kytkijää parille uudelle pistorasialle, vessan uudelle kattolampulle, keittiövalojen takaisinkytkentään ja keittiön valokatkaisijoiden järjestelyyn. Pyysin arviota ensin paikalliselta sähkömieheltä joka arvioi työn todella haastavaksi: olisi pitänyt laittaa sulakekaappi uusiksi, vetää pintavetona kattoa pitkin eteisestä lisää johtoja (olkkarin läpi) keittiöön ja asentaa uudenlaiset vikavirtakytkimet (200€/kpl). Hinta-arvio oli jotakin 1000-1300€:n väliltä. Olin pyörtyä.
Äitini ei moista sulatellut vaan pyysi tuttavansa suosituksesta arviota eräältä vastavalmistuneelta, isänsä firmassa työskentelevältä sähkötytöltä. Tyttö ajoi naapurikunnasta tänne arviokäynnille ja arvaatteko mitä: hän hoiti kaikki pyyntöni 100€:lla! Sisältäen kahdet matkat, tarvikkeet ja ALVIT. Eli sain asianmukaisesti työstä kuitin. Eikä yhtään pintavetoa tarvinnut vetää mihinkään.

Hän vain varoitti, että koska pistorasioita tuli lisää, voisi sulake paukahtaa jos jokainen rasia on samaan aikaan käytössä. No, työssä säästyneellä rahalla ostan sulakkeita loppuiäkseni ja kahdessa vuodessa sulake ei ole pamahtanut kertaakaan.

5 kommenttia :

  1. Varsin siistin näköistä. Jännää miten pienilläkin remonteilla saa vanhan ja vähän nuhjuisen kerrostaloasunnon ihan uudenlaiseen kuosiin. Tosin kylpyhuoneen pintojen uusiminen ei ole mikään pikku juttu.

    Työ on se mikä maksaa. Jos saa jotain tehtyä itse (tai isäpuolen toimesta tai talkoilla tai miten tahansa), niin voi säästää tuntuvasti.

    Sähkönais-kuviosi kyllä kuulostaa vahvasti ystävänkaupalta. Satasella ei tehdä töitä ja ajella ympäriinsä, paitsi jos halutaan jeesiä tuttuja. Ensi kerralla voi maksaa enemmän.

    VastaaPoista
  2. Olisi kiinnostavaa tietää, paljonko tällainen remontti olisi maksanut työn kanssa. Luultavasti yli tuplat enemmän.

    Sähkönainen ei ollut äitini eikä äidin naapurin, eikä minunkaan tuttavani. Uskoakseni alhainen hinta johtui siitä, että hän oli vastavalmistunut koulusta. Vaikka hän olikin ihan ammattimaisesti töissä isänsä sähköfirmassa ja varmisti tekemänsä päätöksen puhelimitse isältään niin tässä oli kyse vielä harjoittelusta ja taskurahan tienaamisesta. Tyytyväinen olen joka tapauksessa ollut ja toivotan tytölle menestystä työuralle. Hyvästä ja nopeasta palvelusta maksan mielelläni aikanaan täydenkin hinnan!

    VastaaPoista
  3. Jonkinmoinen nyrkkisääntö - tai ainakin sitä kuulee mainittavan - että pikkuremonteissa työ on 2/3 kuluista ja rakentaessa uutta puolet.

    Kieltämättä myös vahva asiakassuhde on myös yrittäjän etu. Taatusti soitat myös ensi kerralla perään kun tarvitset sähkötöitä, ja kehut kaikille.

    Itse olen käynyt kymmenen vuotta samalla parturilla. Homma ei ole kummoinen, mutta toiminta on nopeaa, hinta huokea ja ollaan molemmat tyytyväisiä.

    VastaaPoista
  4. Työn osuus tuli omassa remontissani kokolailla edulliseksi, koska kirvesmiehet olivat verokirjalla. eli maksoin heille palkan, tilitin ennakot, otin lakisääteiset vakuutukset ja muut. ja siitä pois kotitalousvähennys. mutta jos olisi tullut rakennusliike, niin se olisi tuntihintaan laskenut nämä kaikki edellä mainitut, lisännyt siihen firman katteen ja Alvin. Mutta aina ei voi valita... ja tosiaan, puskaradio on paras tapa saada kunnollinen työntekijä.

    VastaaPoista