sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Mitä kuoleminen maksaa?

Kaiken surun ja murheen keskellä eivät vainajan lähiomaiset pääse helpolla. Päinvastoin, edessä ovat työntäyteiset kuukaudet, jolloin tietämys kaikesta kuolemaan liittyvästä moninkertaistuu exponentiaalisesti. Turhan yksinkertaiseksi ei kuolemista ole tehty.

Kaikki kuolemanjälkeiset kulut  vähennetään kuolinpesän varoista, joita ovat ne rahavarat, jotka jäävät jäljelle, kun vainajan velat on tavalla tai toisella kuitattu. Velkojilla on aina ensioikeus perintöön ja vasta jäljelle jäävästä summasta otetaan hautauskulut ja monet muut menot, ennen kuin loppusumma menee jakoon omaisille.

Isäni tapauksessa onnekasta oli, että rahaa ja omaisuutta oli enemmän, kuin velkoja ja hautajaiset saatiin järjestettyä kunniallisesti: ei pröystäillen, muttei minivaatimuksillakaan. Tässä avulias lista kuluista, jotta te, rakkaat lukijani, saisitte jonkinlaista ennakkokäsitystä, mikä jokaista kuolinpesänhoitajaa aikanaan kohtaa:

  • Hautaustoimiston lasku: 1189€ Sisältäen hauta-arkun (toiseksi halvin, mutta kauniisti pellavakankaalla verhoiltu), tuhkien säilytysmaksun, vainajan siirrot, kukkalaitteen arkun päälle ja kappelin muistotilaisuuden. 
  • Tuhkausmaksu 460€
  • Muistotilaisuuden catering-palvelu 25 hengelle 1087€
  • Muistotilaisuuden tilavuokra 300€
  • Uurna 350€
  • Hautausmaksu 100€
  • Hautapaikka 380€
  • Hautakivi 1100€
  • Lakitoimiston palkkio ja kulut perunkirjoituksen järjestämisestä 567€
  • Lakitoimiston palkkio ositus- ja perinnönjakokirjan laatimisesta 397€
  • Asiakirjakulut virkatodistuksista 173€
Yhteensä: 6103€

Näiden maksujen lisäksi tulevat vielä omaisten kukkalaitteet (n. 100€/kpl isot ja 50€ pienemmät) ja adressit sekä mahdollinen kuolinilmoitus lehteen. Sunnuntaihesarissa ilmoitus maksaa 300€-800€ ilmoituksen koosta riippuen.

Voin melko lämpimästi suositella hautaustoimiston käyttöä, koska sitä kautta saa helposti järjestettyä muistotilaisuuden kappelilla ja hautajaiset sekä valita mieleisensä arkut ja kukkalaitteet. Hautaustoimisto hoitaa yhteydenpidon niin hautausmaan kuin ruumishuoneenkin kanssa ja hoitaa mm. vainajan kuljetuksen. Ensijärkytyksessä on helpottavaa, kun voi turvautua ammattilaiseen, joka neuvoo ja opastaa kaikessa hautajaisiin liittyvässä. Tässä kohtaa hautajaisia ensikertaa järjestävä on joka tapauksessa aivan pihalla kaikista velvoitteistaan. 

Muistotilaisuus on omaisten vapaasti järjestettävissä. Isän hautajaisiin oli kutsuttu lähiomaiset ja joitakin ystäviä ja tarjolla oli ruoka ja jälkiruokakahvit vuokratilassa. Mielestäni tilaisuus kustansi melko paljon, etenkin catering-palvelun osalta. Oli kuitenkin otettava huomioon myös muiden omaisten toiveet tarjottavien ja vieraiden suhteen. Maaseudulla ruokapalvelun tilaus tulisi varmasti halvemmaksi, kuin pääkaupunkiseudulla.

Hautaustoimistossa arkkuja pääsee vertailemaan minikoossa. 


Isäni toiveiden mukaan hänet tuhkattiin. Koska oli alkutalvi, jouduimme järjestelyissä outoon tilanteeseen: Vainajalle oli ostettava sekä arkku (jonka ääreen kukat laskettiin kappelin muistotilaisuudessa) että myöhemmin uurna, joka laskettiin hautaan. Hautaus itsessään toimitettiin vasta kevään tullen, joten tuhkien säilytyksestä tuli pieni maksu. Myös uurna oli nähtävillämme vain hetken, ennen kuin se laskettiin uurnalehtoon porattuun hautaan. Koska "hautajaisia" oli periaatteessa kahdet, ostimme tietenkin myös kahdet kukat, joskin uurnanlaskuun huomattavasti halvemmat. Kappelin muistotilaisuuden jälkeen arkku jäi kappelille ja kukat saimme sijoittaa, minne mielimme, koska hautaa ei vielä ollut ja arkun päältä ne olisi vain hävitetty. 

Kaunis käsinveistetty tammiuurna oli viimeinen laatuaan ja myyjä pudotti hintaa 400€ > 350€. 

Hautakiven sain tilata omien mieltymysteni mukaan ja minusta siitä tulikin upea. En juuri kilpailuttanut kiviä, mutta selailin aluksi Uusimaalaisia hautakivikatalogeja. Päädyin kuitenkin tilaamaan kiven Pohjois-Pohjanmaalta, josta kivi tuli varsin edulliseksi, vaikka se tuotiin veistämöltä 500km päästä. Kivessä on reilusti tilaa myös muille, jotka haluavat aikanaan saman viimeisen leposijan. 

Hautapaikka tuli hieman kalliimmaksi, koska isää ei haudattu omaan kotikaupunkiinsa vaan lastensa kotikaupunkiin. Vieraspaikkakuntalaisena, ensimmäisenä tämän haudan asukkina maksu oli yli kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Hautapaikka pysyy isällä 25 vuotta, jonka jälkeen siitä aletaan maksaa 9€:n vuosimaksua, ellei siihen ole tuona aikana haudattu jotakuta toista, jolloin paikka säilyy taas 25 vuotta. 

Kokonaan oma lukunsa ovat sitten asianajotoimistolle maksetut kulut perunkirjoituksesta sekä ositus- ja perinnönjako-asiakirjoista. Maksu on sitä suurempi, mitä enemmän se teettää työtä perunkirjoittajalla. Esim. suuri omaisuus ja monet eri omaisuudenlajit ja testamentti teettävät enemmän työtä. Meidän tapauksessamme saimme perunkirjoituksen halvimmalla listahinnalla. Lisäksi virkatodistuksen tilaamisesta koituu kuluja. Virkatodistuksesta käy todistettavasti ilmi kaikki vainajan lapset ja mahdollinen puoliso.  

Hautaustoimistoista voi ostaa myös perunkirjoituspalveluja, mutta ainakin meidän toimistomme tarjoama hinta oli tuplat verrattuna käyttämämme pienen perunkirjoitustoimiston tarjoamaan kiinteään hintaan. 

Kireämmän budjetin hautajaisissa voisi säästöjä saada ehkä järjestämällä hautausasiat, perunkirjoituksen ja osituksen/perinnönjaon itse. Kaksi jälkimmäistä on kuitenkin erittäin viisasta teettää ammattilaisella. Laskelmat ovat periaatteessa yksinkertaiset, mutta asiakirjasta pitää löytyä tietyt muodollisuudet ja laatijalla pitää olla tietoa mm. perimisjärjestyksestä ja muista lakikiemuroista. Kuolinpesän kaikki osapuolet ovat varmasti tyytyväisiä, kun asiakirjan on laatinut lainoppinut ihminen. Jos kuolinpesään kuuluu vain yksi osakas, on asiat paljon yksinkertaisempia 

6 kommenttia :

  1. Kirjoitus aiheesta josta harvoin puhutaan. Kuolema taitaa olla edelleen tabu näin talousnäkökulmastakin. Joo ei se ihan halpaa toi kuoleminen ole. Mun kokemus asiasta on jo jonkun vuoden takaa kun vaimon isä kuoli. Silloin pesänjakajia oli 2kpl, vaimoni ja hänen sisarpuolensa. Sisarpuoli ei suostunut sopuun perinnönjaossa ja silloinhan ei muuta voi kun ottaa juristi selvittämään välejä. Juristi laskutti yli vuoden kestäneestä prosessista n. 25 000€ ja siihen sitten vielä päälle nuo normaalit hautaus- yms. kulut. ja pahintahan tuossa on kun tuommoinen säätö joka vie rahaa ja hermoja, osuu siihen hetkeen kun pitäisi voida rauhassa surra ja käsitellä sitä surua eikä säätää jossain oikeuskuvioissa. siltä kantilta te olette päässeet näköjään tosi helpolla. kiitos asiallisesta kirjoituksesta ja osanottoni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistäsi. Koetan avata blogissani mahdollisimman rehellisesti oman elämäni asioita - kuitenkin niin, ettei kertomuksistani voi päätellä läheisteni talouasioita ja kuolemahan koskettaa kerralla monia.

      On aivan järkyttävää kuulla vaimosi sisarpuolesta! 25000€ perinnöstä suoraan lakimiehille?! Olen tällaisia kauhujuttuja kyllä kuullut, mutta joka kerta se kuulostaa yhtä uskomattomalta toiminnalta. Yleensähän perinnönjako on varsin selvä sen suhteen, mikä on kenenkin osuus. Omaisuuslajien jaosta voidaan toki riidellä, mutta luulisi, että jos ei sopua löydy, voidaan kaikki myydä (ja halutessaan kukin osakkaista ostaa mitä mielii) ja jakaa vain rahat.

      Koetimme pitää kuolinpesämme osakkaiden kanssa mahdollisimman ehjät välit koko hautajais ja perunkirjoitusajan. Vasta aivan viimemetreillä aloimme kompastella. Nyt välimme ovat äitipuolen kanssa viileän etäiset. Periksi on jouduttu antamaan kummaltakin suunnalta, mitä on tullut tavaroiden ja isän omaisuuden jakoon. Kerron perunkirjoituksesta ja perinnönjaosta lisää seuraavissa postauksissani.

      Poista
    2. Tuli muuten mieleen, että laajaan kotivakuutukseen (mittaturva) saattaa sisältyä oikeusapu-vakuutus, joka korvaa oikeuskuluja, jos sellaisiin joutuu. On surkeaa, että sisar ei ole voinut tyytyä pätevän perunkirjoittajan tekemään jakoon, joka on varmaan ollut aika samankaltainen kuin oikeudestakin haettu, kallis päätös.

      Poista
  2. Lämmin osanottoni.
    Kovasti on paikkakunnan ja seurakunnan suhteen vaihtelua hinnoittelussa. Meillä vastaavasti meni kulut näin äitini hautajaisissa:
    Arkku, uurna, hautakivi, kuljetukset 3951€
    Hautapaikka 280€
    Tuhkaus 240€ (jouduimme maksamaan extraa, koska olimme "ulkopaikkakuntalaisia", paikkakuntalaisille 120€)
    Perunkirjoitus 120€ (näitä kannattaa oikeasti vertailla!!)
    Muistotilaisuus järjestettiin minun kotona, ruuat 13 hengelle 162,50€
    Virkatodistukset 40,50€
    Kukkalaite arkun päälle 95€
    Yht. 4889€
    Lisäksi laitoimme paikallislehteen ilmoituksen, 258,32€

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja mielenkiintoista vertailla lukuja. Periaatteessa summat eivät aivan kamalasti eroa, mutta rahat ovat menneet aivan eri asioihin. Pääkaupunkiseudulla kaikki maksaa, etenkin nuo ruokajutut. Muistotilaisuudessa ruoka oli todella "hienoa", minun mielestäni liian hienoa ja oudon makuista, joten laskukin oli sen mukainen. Olisin kaivannut enemmän sellaista maalaispitopalvelua kunnon ruualla ja kakulla.

      Osanotot teidänkin perheellenne äitisi kuoleman johdosta. Kummaa, miten vähäisessä naistalousbloggareiden joukossa on nyt käsitelty kuolemaa oikein urakalla. Ikävä sattuma :(

      Poista
  3. Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä. Itsellekin nämä asiat tulivat ajankohtaiseksi tätini kuoltua ja meidän järjestäessä hänen hautajaisiaan. Ennen tätä en ollut edes tullut ajatelleeksi esimerkiksi arkun tai hautakiven hintaa. Onneksi tädillänikin oli sen verran omaisuutta, että kulut saatiin katettua niistä.

    VastaaPoista