Verovirasto laskee perintöveron määrän perunkirjasta, joka pitää tehdä ja lähettää viimeistään 3kk vainajan kuoleman jälkeen. On täysin mahdollista, että esimerkiksi hautajaisiin liittyviä kuluja ilmenee vielä tämänkin jälkeen, joten luvut kannattaa tarkistaa ja oikaista verottajalle heti, kun viimeisetkin hautakivilaskut ovat tipahtaneet postiluukusta. Näin oli meidänkin tehtävä, koska isän tuhkien lasku hautaan tapahtui vasta keväällä.
Kun hautausasiat oli päätetty, soitin verovirastoon ja kerroin, etteivät perunkirjaan merkityt kulut pidä enää paikkaansa vaan perintöveron määrää vähentäviä kuluja tulee vielä lisää. Verovirkailija laittoi isäni verotietoihin huomautuksen, jotta se ei menisi käsittelyyn ennen, kuin viimeisetkin laskut olivat tiedossa. Otin kopiot kaikista perunkirjan jälkeen tulleista laskuista (mm. perinnönjakoasiakirjan laatimisesta tulleet lakimieskulut; arviota kalliimpi maksu hautapaikasta ja keväällä tilattu hautakivi) ja lähetin ne saatetekstin kanssa verovirastoon.
Perintöveron kanssa ei varmasti tule kellään kovin kiire, sillä maksulapun saapuminen kesti 11kk perunkirjoituksesta. Minun osuuteni verosta oli 5454€, joka oli muutamia kymppejä alempi, kuin olin arvioinut. Perintöveron määrän voi laskea yksinkertaisella laskurilla veroviraston sivuilla. Jos perinnöksi on tullut rahaa on tietenkin jätettävä syrjään perintöveroon uppoava summa.
Maksuaikaa perintöveron saapumisenkin jälkeen on annettu ruhtinaallisesti. Puolet perintöverosta lankeaa maksettavaksi 3kk päästä ja toinen puoli 5kk päästä veropäätöksen saapumisesta. Periaatteessa, jos perinnöksi ei ole jäänyt rahaa tai sen on joutunut käyttämään muihin menoihin, olisi perinnönsaajalla vielä hyvää aikaa säästää tarvittava summa kasaan. Vaikka perintöveroa ei olekaan hauska maksaa, on verottaja mielestäni varsin armollinen maksuajan suhteen. Käsittääkseni suuremmat summat on mahdollista maksaa vieläkin useammassa erässä.
Henkivakuutus
Työssäkäyvä ihminen saattaa olla vakuutetumpi kuin uskookaan, sillä työanantaja on velvoitettu ottamaan työntekijöilleen vähintään ryhmähenkivakuutuksen. Henkivakuutus otetaan turvaamaan vakuutuksen edunsaajaksi määrätyn henkilön/henkilöiden, eli yleensä vainajan omaisten, talous. Täältä voit tarkistaa, miten vakuutuksen edunsaaja määräytyy. Henkivakuutuksella taataan myös se, että vainajan hautajaiskulut saadaan katettua.
Isäni työnantajaa ei ole moittiminen ainakaan vakuutusten suhteen. Isäni oli vakuutettu peräti kolmella eri vakuutuksella työnsä puolesta:
- Henkivakuutus: 10 500€
- Ryhmähenkivakuutus: 15 000€
- Hautausavustus: 2 460€
Yhteensä: 27 960€
Lisäksi isälläni oli itse otettu henkivakuutus, jonka korvaussumma on 67 500€.
Henkivakuutuksesta saatava raha on verotonta 35 000€:n asti, eikä sitä ynnätä muuhun perintöön kuuluvaksi. Vakuutusraha menee edunsaajaksi merkitylle henkilölle, paitsi hautausavustus, joka jaettiin puoliksi lesken ja lasten kanssa. Tämä on sinällään omituista, koska leski ei maksanut hautajaisjärjestelyistä mitään, vaan kaikki kulut menivät isäni kuolinpesän varoista. Oma osuuteni hautausavustuksesta oli näin ollen n. 615€. Leski sai myös muut työnantajan vakuutuksista tulleet korvaukset.
Sen sijaan isäni oma henkivakuutus on edelleen selvitystilassa. Muotoseikan vuoksi vakuutussumman saaja on epäselvä. Koska kyse on suurimmasta vakuutussummasta, emme ole päässeet lesken kanssa yhteisymmärrykseen korvauksen oikeasta edunsaajasta ja asia on edennyt vakuutuslautakunnan ratkaistavaksi. Sitä ratkaisua olemme tässä nyt sitten odotelleet jo puolisen vuotta. Koska asia ei varsinaisesti liity omaan talouteeni kuin siltä kannalta, tuleeko korvaussummasta minulle puolet vai ei, en avaa tilanteeseen johtaneita syitä tämän enempää.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti