keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Yksinhuoltajan tulojen romahdus

Miksi säästämisen, sijoittamisen ja rikastumisen tavoittelu pitäisi olla ykkösenä jokaisen yksinhuoltajan tavoitelistalla?

Tämä johtuu kahdesta syystä: Lapsen 17- ja 18-vuotissyntymäpäivät. 17-vuotiaana Kela lakkaa maksamasta lapsesta lapsilisää. 18-vuotiaana lapsen etävanhemman elatusvelvollisuus loppuu ja yleensä myös elatusapu tyrehtyy sen siliän tien.

Edessä on siis yksinhuoltajan tulojen radikaali romahtaminen. Mikään ei kuitenkaan takaa, että lapsi muuttaisi heti täysi-ikäiseksi tultuaan pois kotoa vaan hän asuu kotona niin kauan kuin mielii. Kukapa nyt ei lastansa hoitaisi, vaikka kyse olisikin jo nuoresta aikuisesta. Toki on vain kohtuullista, että töissä käyvä ja kotona asuva lapsi ottaa osaa omiin kuluihinsa. Oma äitini kertoi, että työt aloitettuaan hän maksoi isoäidilleni 1000mk kuukaudessa niin kauan, kuin asui kotona. Mielestäni tämä on ihan hyvä käytäntö. Niin minä, kuin oma äitini olemme muuttaneet pois lapsuudenkodistamme 16-vuotiaina. Sain itse runsaasti tukea äidiltäni, kun aloitin opiskelut. Hän osti minun ja veljeni käyttöön yksiön paikkakunnalta, jonne muutimme opiskelemaan. Tällä tavoin haluaisin itsekin tukea omaa tytärtäni aikanaan. Vaikka se tarkoittaisikin, ettei asunto ole tuottavassa käytössä tuona aikana, kun tytär siinä asuu.

Kauhulla odotettu päivä: Lohikäärmeiden ja balrogien hyökkäys. Tai lapsen kasvu nuoreksi aikuiseksi.


Tukien lakkautus tarkoittaisi tämän hetken luvuilla 365€:n vähennystä tuloihini. En usko, että lapsen elättäminen maksaa aivan noin paljoa, mutta mm. elatusapuhan on tarkoitettu korvaamaan myös osa lapsen asumisesta. Lapsen muuttaessa pois kotoa, yksi huone jää kokonaan tyhjäksi ja ehkä tarpeettomaksikin. Elokuva/kirjastohuone toki siintää jo ajatuksissani, mutta käytännössä järkevintä olisi kuitenkin vaihtaa asunto tilavaan kaksioon.

Lapsen täysi-ikäistymiseen on vielä kymmenisen vuotta. Tuossa ajassa aion saada ainakin oman asuntoni maksettua velattomaksi, mahdollisesti myös ensimmäisen sijoitusasuntoni. Olisi mukavaa saada tuohon mennessä jo hieman vuokratuottoa ja turvata sillä sijoitustoiminnan jatkaminen sekä lapsen tukeminen. Tietenkin, jos lapsi asuu sijoitusasunnossani ja haaveilen itse vuokratutotosta, olisi minulla oltava kaksi velatonta yksiötä vuoteen 2026 mennessä.

Siinäpä vasta työsarkaa.

Onneksi edessä on vielä ne iloiset ajat, jolloin lapsi aloittaa koulunkäynnin ja pääsen viimein maksamasta tarhamaksuja! Ei mitään ikävää, jos ei jotain hyvääkin.


  Ajatko vähemmän? Säästä enemmän. - POP Auto Kilsa

12 kommenttia :

  1. Nykyään ei saa asumistukea vanhempien omistamaan asuntoon, joten voi olla taloudellisesti kannatavampaa vuokrata opiskelija-asunto. Esim. 17 neliön opiskelijayksiö Helsingissä (sis.vesi, sähkö, netti) 280 eur/kk, johon saa asumislisää 200. Tosin kymmenen vuoden päästä voi koko opintotukijärjestelmä olla ihan eri kuin nyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asumistukea ei taida saada, mutta pienen asumislisän saattaa saada (n. 50€) vanhempien omistamaankin asuntoon. Mutta totta tuo, että jos onnistuu mahdollisimman halvan asunnon/soluhuoneen löytämään niin oikea asumistuki tekee sellaisen ottamisen kannattavammaksi.
      Saa nähdä, millaiseyt ovat tuet ja asuntomarkkinat 10 vuoden päästä.

      Poista
  2. Kuka tietää jos hankit vielä lisää lapsia =) Se tarkoittaa taas lisää säästämistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hesarissa taisi olla kerran laskelma, että yhden lapsen perheet pääsevät vielä rikastumaan, kahden lapsen perheissä tulotaso pysyy melko muuttumattomana, mutta jo kolme lasta perheessä köyhdyttää perheen taloutta. Taloudellisesti ajateltuna yksi lapsi on näinollen säästäjän valinta :D Kansantalous tästä tietenkin kyllä kärsii.

      Poista
    2. Jos asiaa noin ajatellaan, niin sitten ei lapsia kannata tehdä ollenkaan, jolloin kaikki raha valuu omiin taskuihin.

      Poista
    3. Tämä on totta ja varmasti nykyaikana moni miettii asiaa myös tältä kannalta, Anonyymi.
      Itse mietin asiaa yksinhuoltajan kannalta: Tarkoitus oli elää pienenä perheenä kolmistaan, mutta eron jälkeen vaurastumista on jatkettava kahdestaan lapsen kanssa.

      Poista
  3. Jos en väärin muista niin laissa on mainittu, että elatusvelvollisuus ei välttämättä lopu kun lapsi täyttää 18v. Velvollisuus jatkuu esimerkiksi opintojen, tms jatkumisen takia, mutta sitä en tiedä miten tuon elatuksen toteutumista oikein valvotaan täysi-ikäisyyden rajapyykin jälkeen. Pitäisi melkein yrittää tonkia kyseinen kohta esille jos vaan suinkin sen Finlexistä löydän...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kela lakkaa korvaamasta varattoman/kadonneen etävanhemman elatusapumaksuja, kun lapsi täyttää 18v. Luulen, että tässä kohtaa loppuu valtiolta keinot pakottaa etävanhempaa osallistumaan lapsensa elatukseen. Mutta jos löydät lainkohdan niin olisihan sitä mielenkiintoista vilkaista. Ilman reipasta käräjöintiä tuskin voi etävanhempaa velvoittaa osallistumaan aikuisen lapsen kuluihin. Tarvekin voi olla vaikea näyttää toteen, kun lapsi kuitenkin saa opintotukea yms.

      Poista
    2. Kyseessä oli 'laki lapsen elatuksesta' http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1975/19750704 ja sieltä:

      3 §

      Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta.

      Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista.

      Tuosta on näköjään käyty ihan oikeuttakin ja korkeimman oikeuden päätös: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960005?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=KKO%3A%20S95%2F1942

      Poista
    3. Kiitos Vanha Kehno! Varamasti kaikkien kannalta helpointa on, kun lapsen vanhemmat pysyvät mahdollisimman hyvissä puheyhteyksissä toistensa kanssa myös eron jälkeen. Sillä tavoin voi toivottavasti ehkäistä turhaa käräjöintiä tällaisissa asioissa.

      Kun itse mietin asiaa niin ainakin oma etäisäni osallistui lukioaikanani oppikirjojen kustannuksiin ja iltalukioni matkakustannuksiin joka kuukausi n. 100€:lla.

      Poista
    4. Meillä taas etäisä lopetti kaikki maksut siihen, kun elatusvelvollisuus päättyi... Maksoin yo-juhlat ym. itse. Rahasta saa kyllä riidan aikaiseksi äkkiä, olen sen kokenut. En jaksanut alkaa oikeutta käymään. Minimeillä on menty, vaikka palkkaa lapsen isälle tuli yli keskitason ja enemmän kuin minulla lähivanhempana. Kerran yritin korotusta lastenvalvojan avulla, mutta ei onnistunut. Halusin mieluummin säilyttää välit sellaisina, että isä voi osallistua lapsen juhliin ja voimme olla yhtaikaa paikalla. Se oli minulle rahaa tärkeämpää ja on edelleen. Tosin harmitti, kun lapsi koki jäävänsä vaille. Siinä on nimittäin sellainen henkinenkin juttu. Jos isä ostaa vaikka lapselleen kengät tai jotain muuta, niin se viestii lapsellekin välittämisestä. Meillä ex-miehellä oli todellinen velvollisuus se elatus, nimensä mukaisesti... Lapsi opiskelee ja olen tukenut häntä siinä rahallisesti. Mielelläni. Jos jotain positiivista asiasta hakee, niin tämä nuori osaa hoitaa asiansa, ei elä yli varojen ja laskee budjettinsa tarkoin.

      Poista
    5. Ja kohta lapset haastavat vanhemmat oikeuteen, kun eivät elätä heitä.. Italian tie on kohta Suomenkin tie :)

      http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016042821486485_ul.shtml

      Poista