sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Perunkirjoitus: arvosta ja arvottamattomuudesta

Sain eilen kuulla veljeltäni, että hän oli saanut kutsun ukkini perunkirjoitustilaisuuteen jo viikko sitten. Minä olen odottanu tietoa jo viikkoja ja ilmeistä on, ettei kutsuni ehkä löydäkään perille. Postinjakelu on pahasti takkuillut kotikunnassani viimekuukausina.

Kirjeessä oli paitsi kutsu tilaisuuteen myös jonkinlainen valtakirja, jolla voi valtuuttaa muut tekemään perunkirjoituksen, vaikka ei itse pääse osallistumaan. Ja hieman vaikeaa tilaisuuteen olisikin osallistua, kun matkaa on 600km ja se pidetään keskellä arkiviikkoa klo 10.

Huoleni perunkirjan sisällöstä on muutenkin herännyt. Pyysin, että saisin nähdä luonnoksen perunkirjasta etukäteen, jotta voisin esittää siihen omat huomioni ja tarkistaa mahdollisia virhekohtia. Setäni mukaan perunkirjaa ei ole mahdollista nähdä etukäteen, sillä se laaditaan vasta perunkirjoitustilaisuudessa! Toki lopullinen versio valmistuukin vasta paikan päällä, mutta sokkonako minun olisi se hyväksyttävä tai tässä tapauksessa siis antaa muiden hyväksyä?

Perunkirjahan on lista vainajan omaisuudesta, joten sen sisältöön ei voi vaikuttaa. Kaikki omaisuus listataan kuolinpäivän tilanteen mukaan. Sen sijaan omaisuuden arvoon voi paljonkin vaikuttaa itse ja ehdottomasti kannattaakin, sillä perunkirjan mukaan määräytyy myös perintövero. Koetin kysyä, mikä hinta omalle perintöosuudelleni, eli rivitalo-asunnolle on laitettu. Ei kuulemma mitään! Ts. asuntoa ei ole arvioitu virallisesti eikä epävirallisesti. Näin ollen asunto saattaisi saada jonkin perunkirjoittajan asettaman listahinnan, joka voisi olla ihan mitä tahansa. Pahimmassa tapauksessa hinta-arvio on aivan liian alhainen!

Koska asunto tullaan myöhemmin myymään on ehdottoman tärkeää maksaa perintövero sen koko käyvästä arvosta. Olen tästä ennenkin kirjoittanut, mutta koskaan ei saa myytävän asunnon arvoa vähätellä perunkirjassa. Ja nyt on käymässä juuri niin kuin olen koko ajan pelännyt. Joku ulkopuolinen pääsee arvottamaan omaisuutta.

Koska setäni näyttää olevan varsin hakoteillä perunkirjoituksen sisällöstä, koetin itse soittaa perunkirjoittajalle, mutta hän ei vastannut. Jätin kuitenkin viestin vastaajaan ja toivottavasti hän soittaa pian takaisin. Uuden kutsun tulen saamaan postissa, mutta perunkirjaluonnoksen haluan kyllä nähdäkseni... Tai ainakin tarkat tiedot sen sisällöstä.

Hieman katkerana mietin, miksi minä olen aina se, joka ottaa asioista selvää ja kantaa huolta tällaisista asioista? Miksei ketään muuta kiinnosta mahdolliset ikävät veroseuraamukset, joita huolettomuudesta voi seurata?


8 kommenttia :

  1. Käsitin jostain, että saatte ukkinne perinnön veljesi kanssa testamentin mukaan (vaikka testamentti ei ole voimassa, koska siinä on muotovirhe). Sinusta oli kivaa saada perintö alle 20000 e niin ei tarvitse maksaa paljoa perintöveroa. Minä maksan mielelläni paljon veroja koska sehän tarkoittaa, että olen ansainnut paljon. Jos ilmoittaisitte, että haluatte perinnön lakiosan mukaan (isänne siis perii puolet ukista ja sen veljemme kanssa ajatte puoliksi eli saisit koko omaisuudesta neljäsosan), oletko varma että ette saisi enemmän? Tai onko ukillanne joku syy miksi he antavat toiselle pojalleen enemmän kuin toiselle? Lakiosan nyt ainakin kuuluu isällenne jo lain mukaan (eli teille, kun isänne kuollut). Jotenkin haiskahtaa omituiselta, että ukilla ja mummolla on ollut metsää ja se on myyty ja rahoja ei ole missään. Pakkohan niiden jossain on olla (annettu sedälle lahjana tai jopa ennakkoperintönä, joka lasketaan tähän perinnönjakoon). Metsät ovat todella helposti arvokkaita (tiedän yhden kuolinpesän jossa on miljoonan euron metsäomaisuus). Niistä on kiisteistörekisterissä lainhuudon ja kaikki eli kyllä sieltä kaikki saannot löytyy (kauppakirja, lahjakirja). Sinuna nyt vähän kyseenalaistaisin tietoasi. Tai ainakaan en hyväksyisi perunkirjaan jos en olisi nähnyt kaikkia asiaan vaikuttavia dokumentteja (metsänmyynti). Tyhmä ja sinisilmäinen ei kannata olla, vaikka riitaa ei haluakaan. Kai nuo tiedot saa ihan riidatta. Ja sitten itse voi päätellä meneekö asiaa niin kuin itse sen ajattelee... (Voi olla että en muista yksityiskohtia oikein, eli voi mennä tämä teksti ihan penkin alle)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistäsi, huolesi liikuttaa minua :) Minulle ja veljelleni testamentatusta asunnosta saamme nyt kumpikin tuon 20k€:n osan ja mummulta aikanaan asunnon toisen puoliskan, toiset 20k€ kumpikin. Eli perintöosani on yhteensä 40€.
      Metsärahat ovat pääosin mummun tilillä ja jonkin verran siirtyy ukilta mummulle. Lakiosan nappaaminen näistä rahoista ei toisi meille kovin monen tuhannen euron hyötyä. Maksetaanhan rahoista molempien hautajaiset ja mummuni saa elonsa aikana niitä myös käyttää. Kyse ei ole miljoonista vaan muutamista kymmenistä tuhansista. Siinä olet oikeassa, etten tiedä nyt onko kyseessä koko kauppasumma vai onko metsärahoja käytetty/lahjoitettu jo johonkin. Tämä selvinnee lähitulevaisuudessa.
      Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että olisin mielellään nähnyt kaikki asiakirjat/summat jo etukäteen. Koska perunkirjoitus on todella hankalaan aikaan ja toisella puolen Suomea, on paikan päälle mahdotonta lähteä ilman useamman päivän palkatonta vapaata. Olen koettanut näistä kyselläkin, mutta hieman nihkeästi on tietoja herunut muusta, kuin omasta perintöosastani.
      Koetan tässä selvitellä asiaa ja kirjoittelen perunkirjoitusasian ja aikanaan perinnönjaon etenemisestä blogissani.

      Poista
  2. Käsittääkseni verottajalla on viimeinen sana siitä, mikä jonkun asunnon arvo on. Vaikka perunkirjassa lukisi mitä, verottaja voi olla asiasta eri mieltä, ja verottaa heidän asiantuntijansa antaman arvon mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä olet aivan oikeassa. Käytännössä verottaja puuttuu perunkirjan arvoihin, jos ne poikkeavat selvästi markkinahinnasta (kirjattu huomattavasti alakanttiin). Meidän tapauksessamme haluamme listata perunkirjaan korkeimman mahdollisen markkinahinnan, eli summan, millä asunto ehkä saadaan myytyä. Tähän verottajalla tuskin on vastaansanomista.

      Poista
  3. Hei! Voit oikaista perunkirjan arvon verotajalle myytyänne asunnon todelliseksi arvoksi, jolloin maksatte perintöveron verran ettekä myyyntivoitto veroa.
    t.Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anna ja kiitos viestistäsi! Näin voi tosiaan tehdä jonkin aikaa perunkirjoituksen jälkeen. Perintöverolapulla kestää joka tapauksessa tulla kotiin useampia kuukausia. Verotustakin voinee korjata useamman vuoden ajan. Emme kuitenkaan tiedä, milloin asunto menee myyntiin - mummunihan voi elää vielä pitkäänkin ja hän omistaa asunnosta puolet saaden siitä myös vuokratuloa itselleen. Toki asuntojen arvot saattavat muutenkin heitellä vuosien saatossa.
      Tosin veroa asunnosta ei taida nyt mennä missään tapauksessa. Mutta jos menisi, ei pihistely kannattaisi.

      Poista
  4. Perunkirjoituksessa ei tarvitse olla paikalla kuin pesän ilmoittajan ja uskottujen miehien. Tästä syystä en näe mitään syytä antaa kyseiseen tilaisuuteen valtakirjoja. Pesänjakaminen voidaan tehdä erikseen ja ilman erillistä tilaisuutta. Perunkirjalla on kaksi päätarkoitusta: 1) toimia osakasluettelona 2) toimia veroilmoituksena. Kuten edellinen mainitsi, voit omalta osaltasi vaatia verotusta toimitettavan eri tavalla kuin perunkirjassa. Tämä ei edellytä, että veroa tulisi maksettavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta Petsku! Oman verotusosuuden muuttaminen perunkirjasta poikkeavalla tavalla oli minulle uutta. On mukavaa, että verottaja tuntuu olevan monessa asiassa kovin joustava ja asiat voidaan tehdä veronmaksajan kannalta edullisemmalla tavalla :)

      Poista