keskiviikko 23. elokuuta 2017

Henkivakuutusasiassa SOPU!

Isäni kuoltua alkuvuodesta 2015 olen kokenut pitkän ja kaikin puolin erikoisen matkan yhdessä vakuutusyhtiö IF:n kanssa.

Kerratakseni tarinan lyhyesti: Muutamat isän kuolemaan liittyvät seikat aiheuttivat sen, ettei ollut aivan selvää, kenelle hänen oman, henkilökohtaisen henkivakuutuksensa korvaussumma kuuluisi. Vastakkain olimme minä veljeni kanssa ja äitipuolemme. IF olisi aluksi maksanut summan kuolinpesälle, eli minulle ja veljelleni, mutta äitipuoleni teki asiasta valituksen ja asia lähti vakuutuslautakuntaan käsiteltäväksi. Siellä asia muhi noin puolentoista vuoden ajan, kunnes saimme päätöksen, joka lyhykäisyydessään oli, ettevät he pysty asiaa ratkaisemaan ilman henkilöhaastatteluja ja niitä vakuutuslautakunta ei harrasta. 

Siispä vaihtoehdoiksi jäi joko sopia, miten/kenelle rahat jaetaan tai viedä asia käräjäoikeuteen. Tässä vaiheessa molemmilla osapuolilla oli jo asianajajat neuvonantajina ja molempien osapuolien asianajajat olivat sitä mieltä, että summa kuuluisi ilmiselvästi heidän "päämiehelleen". Onneksi veljeni otti asian hoidon kontolleen ja kirjoitteli molempien asianajajien kanssa pitkiä sähköposteja. Ja juuri niin kuin pelkäsinkin, molempien osapuolten sopimustarjoukset olivat aivan yhtä kaukana toisitaan, kuin Huutokauppakeisarin tarjoukset ikinä. Saimme vakuutusyhtiöltä monen monta eri eräpäivää, johon mennessä sopimuksen tulisi syntyä tai he siirtäisivät korvaussumman pois käsistään aluehallintovirastolle. Eräpäivät tulivat ja menivät, emmekä päässeet yhteisymmärrykseen. Olimme oikeastaan jo siinä luulossa, että raha olisi jo siirretty pois, mutta ilmeisesti kesälomat hidastivat prosessia huomattavasti. Vakuutuslautakunnasta rahan kyllä saisi samoilla ehdoilla kuin vakuutusyhtiöstäkin, mutta sen lisäksi summasta vähennettäisiin joitakin siirto- tai säilytyskorvauksia.  

Noin puoli vuotta asian kanssa painittuamme olemme kuitenkin viimein päässeet asiassa sopimukseen! Äitipuoli piti pitkään kiinni kannastaan, jonka mukaan hänelle kuuluisi leskenä puolet summasta (jos ei koko summaa), mutta me emme tähän suostuneet. Ehdotimme itse summan jakoa kolmeksi, jolloin jokainen saisi saman verran - tämä ei aluksi mennyt ollenkaan läpi vaan vastapuoli alkoi vihjailla asian ratkaisusta käräjäoikeusessa. Saimme omalta asianajajaltamme vinkin, että voisimme tarjota äitipuolelle nimellisesti hieman enemmän, mutta sen jälkeen summa jaettaisiin kolmeksi. Veljeni laati tarjouksen - ja se meni läpi! Tarjosimme äitipuolelle summasta 1000€ + 1/3 loppusummasta. Olimme kait kaikki niin kyllästyneitä vääntämään asian kanssa, että sopu löytyi. 

Tämän viikon maanantaina saapuivat vihdoin ja viimein niin korvauspäätös kuin raha tilillekin. 2 vuotta ja 8 kk isän kuoleman jälkeen. Otsahiukseni ovat harmaantuneet ja välit äitipuoleen ovat tyystin poikki, mutta viimein se on ohi. Isän viimeinen osa perintöä on tilillä: 

22 177€

Summasta ei pitäisi mennä veroa, mutta saa nähdä, pitääkö asiasta vääntää verottajan kanssa. Uudistus, jonka perusteella henkivakuutuskorvaukset ovat kokonaan perintöveron piirissä tuli voimaan vasta vuoden 2016 alussa. Ainakin korvauspäätöksessä sanotaan, että tähän korvaukseen sovelletaan vielä 35000€:n verovapaata rajaa. 

Nähtäväksi myös jää, millaisen laskun asianajajamme lähettää. Ensitapaamisessamme hän sanoi veloittavansa vain muutaman kympin konsultointipalkkion, jos emme etene oikeuteen asti. Olemme myös itse hoitaneet yhteydenpidon vastapuolen asianajajan kanssa sekä kaivelleet valtavasti tietoa lakipykälistä. Omalta asianajajaltamme saimme lähinnä neuvoja ja rohkaisua. 

7 kommenttia :

  1. Onneksi asia selvisi. Jotenkin surullista tosin, että raha tulee niin usein ihmissuhteiden väliin. Varsinkin perintöasioissa. Mutta minkäs teet?

    VastaaPoista
  2. Pääasia varmasti on, että asia on nyt ohi ja takanapäin, oikeuskäsittelyiden tie on aina se raskain vaihtoehto. Kuten Anonyymi jo totesi niin se on mielenkiintoista ja surullisten miten varsinkin perintöasioissa sillat palavat rahan tullessa ihmisten väliin.

    Jos pääsette ns. halvalla asianajajan kuluissa niin yllätys voi olla hieman toisenlainen äitipuolesi päässä, hänen asianajajansa on tehnyt ilmeisesti työtä reilusti enemmän kuin omanne koska te olette ottaneet itse vastuun yhteydenpidosta sinne suuntaan. Jos yhtään tiedän asianajajien palkkioista niin se voi olla jopa useampi tonni tuossa tapauksessa...

    VastaaPoista
  3. Huh, tulihan se ratkaisu sieltä vihdoinkin.

    VastaaPoista
  4. Minulla on myös kokemus siitä, että välit menevät... Eikä siinä aina itsekään sanojaan hallitse, kun on niin monta asiaa jotka vaikuttavat. Hyvä, että oikeus lähes voitti! Terv. Saman kokenut

    VastaaPoista
  5. Onneksi olkoon! Varmasti helpotus!
    Ikävää, että prosessiin meni noin kauan ja että välit menivät poikki. Tuollainen vääntö tonnin ylimääräisen summan takia :O
    Mutta ihan mahtavaa että kaikki on viimein ohi ja summahan on mahtava!

    VastaaPoista