perjantai 11. maaliskuuta 2016

Kirjaperjantai: Saisiko olla yksi testamentti?

Saisiko olla yksi testamentti?

Kirjoittanut: Harri Kontturi

"Turvaa läheisesi tulevaisuus... Vältä perintöriitoja... Vaikuta perintöveroihin..."


Tämä kirja jokaisen pitäisi lukea edes kerran vielä eläessään. Mieluusti vielä ennen naimisiin menoa. Kirjan nimestä huolimatta sisältöön kuuluu laajan testamenttiosion lisäksi myös:
  • Hautajaisjärjestelymääräykset
  • Perunkirja ja perintöveroasiat
  • Verosuunnittelu perintöveron välttämiseksi
  • Avioerohakemukset
  • Lähestymiskielto
  • Ositus niin avioerossa kuin kuoleman jälkeenkin
  • Edunvalvontavaltakirjat

Asiat käydään helppotajuisesti ja yhdistettynä aina esimerkkitapaukseen Kontturin omalta asianajan ja varatuomarin uralta. Kirja pistää lukijansa miettimään kolmannenkin kerran oman omaisuutensa hoitoa niin eläessä kuin kuoleman koittaessa. Kukapa haluaisi luovuttaa aimo-osan omaisuudestaan verottajalle tai jättää jälkeensä riitaiset omaiset. Kaikkiin ongelmiin on löydettävissä vastaukset ennakoimalla tai hätätapauksessa oikeusteitse: ensimmäinen askel kohti järkevää omaisuudenhallintaa on lukea tai ainakin selailla tämä kirja läpi!

Oman isäni perunkirjoitus ja ennenkaikkea perinnönjakosotkut ajoivat minut tämän kirjan pariin. Löysin siitä monta lohdullista esimerkkiä ja ammattilaisen vahvistusta asioiden oikeudenmukaiselle hoitamiselle. Kuitenkin monet kohdat nostivat kulmakarvani kohti hiusrajaa, sillä lainsäädännöstä löytyy jos jonkinlaista pykälää. On pelottavaa ajatella, miten moni menee itse laatimaan pätemättömän testamentin tai pistämään nimen alle kauhistuttavan epäreiluun avioehtoon. Alla poimintoja muutamista mielenkiintoisista lainkiemuroista:

  • Perinnöksi jääneen kiinteistön myynnistä koituvan luovutusvoittoveron (30%) voi välttää maksamalla perinnöstä täyden perintöveron (8-20% tiettyjen rajojen ylimenevistä osista). Älä siis koskaan aliarvioi kiinteistön arvoa perunkirjaan, jos kiinteistö on tarkoitus myydä jossakin vaiheessa!
  • Perintöveron voi kiertää jopa kokonaan varhain aloitetulla verosuunnittelulla. Omaisuus lahjoitetaan lapsille, mutta sen hallintaoikeus jää vanhemmille. Hallintaoikeuden puutteesta syntyy lapselle "tappiota", joka miinustetaan omaisuuden arvosta. Jos elinvuosiolettaman aikana syntynyt tappio on suurempi kuin omaisuuden arvo, ei perintö- eikä lahjaveroa tarvitse maksaa. Jos omaisuus on suurempi kuin laskennallinen tappio, veroa maksetaan vain summien erotuksesta!
  • Avioehdossa puolison omaisuudesta syntyvä tuotto täytyy määritellä erikseen avio-oikeuden ulkopuolelle. Jos tarkennus puuttuu avioehdosta, tulkitaan tuotto yhteiseksi omaisuudeksi, vaikka tuoton lähde olisi rajattu avioehdossa vain toisen puolison omaisuudeksi. Tuottoa on esim. sijoitusasunnon vuokratulot ja metsätilalta kaadettujen puiden myyntitulot. 
  • Avioeron tullen puolisoiden omaisuus ositetaan. Osituksessa puolisoiden omaisuuteen lasketaan myös yrityksen tai liiketoiminnan arvo! Menestyvän yrityksen puolikkaan lunastaminen puolisolta voi tulla yllättävän kalliiksi, jos sitä ei ole avioehdolla rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle. 
  • Leskellä on elinikäinen oikeus jäädä asumaan pariskunnan yhteiseen asuntoon. Puolison omistama osuus siirtyy kuitenkin perillisten omistukseen ja täten asunnon myyntiin tarvitaan kaikkien osapuolten suostumus

Tällaisia asioita tuskin tulee ajatelleeksi ennen kuin asiat tulevat ajankohtaiseksi ja silloin voi olla jo liian myöhäistä. Koska kirja on melko ohut ja nopeasti selailtavissa läpi, ei merkittävää ajallista panostusta edes tarvita. Asioiden etukäteen järjestämiseen voi kyllä herätä into lukukokemuksen jälkeen. Voisin kuvitella, että lakiasiantoimiston puoleen kääntyminen maksaa kertasijoituksena vaivan ja takaa testamentille ja mahdolliselle avioehdolle varmasti lainvoimaiset puitteet. 

Ainoa miinus, jonka kirjasta keksin on hieman ylidramatisoidut ja melko selvästi toista osapuolta suosivat esimerkkitapaukset. Esimerkeissä on kätetty tunteisiin vetoavaa kuvailua ja perintöriitojen sekä avioerojen osapuolet on aika selvästi eritelty hyviksiksi ja pahiksiksi. Tarinoissa riistetty uhri vie aina voiton vääryydellä omaisuutta tavoittelevalta vastapuolelta (jota Kontturi ei koskaan edusta). Toisaalta hieman objektiivisempi näkökulma vähentäisi kirjan kansantajuisuutta.

Annan kirjalle neljä ananasta viidestä.
Silmät avaava teos joka jokaisen tulisi lukea!
Valitettavasti painos on jo myyty loppuun...


Tämän kirjan e-version minulle lahjoitti kustannusyhtiö Tammi
Kuvan kirja on puolestaan kirjaston kappale.

6 kommenttia :

  1. Tuo kirja olisi ollut tarpeen useassa elämänvaiheessa, ettei olisi kaikkea tarvinnut opetella oman kantapään kautta :(

    VastaaPoista
  2. Mahtaakohan verottaja todellisuudessa hyväksyä sellaista tilannetta, että hallintaoikeuden arvo on yhtä suuri tai jopa suurempi kuin lahjoitettavan omaisuuden käypä arvo? Eikä verottaja siten määräisi lahjaveroa ollenkaan. Mahtaakohan näitä olla todellisuudessa yhtäkään, onkohan kyse vain teoreettisesta mahdollisuudesta? Onko jollakin käytännön kokemusta asiassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tälle teorialle oli pyhitetty kirjassa kokonainen luku, taisi olla jotain esimerkkejäkin, vaikken tiedä ovatko ne aitoja vai keksittyjä. Elinaikaolettama oli pisimmillään 40 vuotiaana, jolloin verottaja olettaa sinun elävän vielä 9 vuotta (hah :D). Eli laskennallisesti se meni jotenkin näin: Annat omakotitalon lapselle, mutta jäät asumaan ja hallinnoimaan sitä itse. Lapselle lasketaan tappioksi käypä vuokratulo omakotitalosta (esim. 1000€/kk). Kerrottuna suurimmalla elinaikaolettamalla tappiota ehtii lapselle syntyä 108000€ edestä, joka miinustetaan lahjoituksen todellisesta arvosta. Jos jotakin jää vielä jäljelle niin siitä maksetaan se vero sitten. En ole lakimies niin en tiedä vaikuttaako tähän jotenkin, jos vanhempi oikeasti kuoleekin aiemmin kuin mitä elinaikaolettama on ja tarkastellaanko veroasiaa vasta, kun elinaikaolettaman aika on kulunut vai tuleeko vero ennaltalaskettuine vähennyksineen maksettavaksi heti lahjoituksen tapahduttua.

      Aion itse jossakin välissä käydä asianajotoimistossa laittamassa testamentin kuntoon ja aion samalla kysellä tästä verosuunnittelustakin. Tuskin lakimiehet tällaisia palveluita kauppaisivat, jos niillä ei olisi mitään todellista verotuksellista arvoa?

      Poista
    2. Tämä esimerkki ei mielestäni ole ihan aukoton. 100 000 arvoisen asunnon vuokraaminen 1000 euron nettokuukausivuokralla on haasteellinen tehtävä. Pitäisikö olla ainakin kalustettu ja lyhytaikaiset vuokrasuhteet, tyyliin viikko kerrallaan? Jos lahjanantaja jää asumaan siihen itse, niin eikö silloin tuotto lasketa 5 prosentin oletuksella, eikä tällöin hyväksytä teoreettista vuokratuottoa. No ehkä kuitenkin Kontturi tietää minua paremmin, joten mussutan jatkossa vaan hiljaa mielessäni....

      Poista
    3. Kirja on vuodelta 2011, joten en tiedä, onko asiat muuttuneet sen jälkeen. Tarkistin kirjan luvun verosuunnittelusta ja siinä vähennetään vuokratuottoa vastaava summa. Toisin kuin muistin niin se pisin elinaikaolettama olikin jopa 12 vuotta. Joka tapauksessa sillä 5% kertoimmellakin saisi perintö/lahjaveron hintaa hilattua alas melko rapeasti, joten voisin kuvitella suunnittelun olevan hyödyksi kummassakin tapauksessa.
      Netissä on paljon mutu-arvioita (esim. Paljonko perintökiinteistön myynnistä pitää maksaa veroa) joten todellisuus selvinnee vasta lakiasiaintoimistossa.

      Poista