keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Elintasoinflaatio iskee

Elintasoinflaatio on sanana kummallinen, mutta koskee silti meistä lähes kaikkia.

Silloin harvoin, kun tulomme pääsevät kunnolla kasvamaan tuppaa myös elintasomme kohota samassa suhteessa. Lyhyesti sanottuna rahaa ei jää palkankorotuksen myötä yhtään sen enempää käteen kuin aiemminkaan, sillä elintasoinflaatio syö rahamme. Kulut nousevat yhdessä tulojen kanssa. Ilmiö on hyvin kiehtova, sillä se on olennaisesti kytköksissä onnellisuuteemme. Luulemme, että voimme aloittaa säästämisen vasta, kun tulomme nousevat. Lisäksi olemme varmoja, että olemme onnellisia vasta sitten, kun rahaa on niin paljon, ettei kaikki mene "tavalliseen elämään" vaan kuun lopussa tilille on jäänyt runsaasti käyttämätöntä rahaa. Näin ei itsestään tai automaattisesti pääse käymään kyllä kenellekään. Löydämme kyllä aina kaupasta kalliimpia ja ylellisempiä tuotteita joihin koemme olevamme oikeutettuja suurempien tulojen myötä.

Vain todellinen työmyyrä, joka ei kertakaikkiaan ehdi tuhlata rahojaan kaikelta työnteolta voi säästyä elintasoinflaatiolta. Me muut joudumme valitettavasti tarkkailemaan menojamme edelleen, vaikka tulomme olisivat päässeetkin kasvamaan. Muuten ylimääräinen raha valuu vain kauppiaan taskuun säästötilimme sijaan.

Painonhallintavertauksena tämä tarkoittaisi tavoitepainoon pääsemistä, mutta edelleen joudumme tarkkailemaan syömisiämme ja harrastamaan liikuntaa, sillä saavutettu paino ei pysy, jos palkitsemme hoikistuneen itsemme laiskalla ja pitsantäyteisellä elämällä. Samalla tavoin hyöty korkeammasta tulotasosta häviää, jos päästämme menomme karkaamaan käsistä.

Erinomaisen julkaisun elintasoinflaatiosta voitte lukea vaikkapa Omista ja vaurastu-blogista. Myös Terhi Majasalmen Totuus taloudestasi-kirja käsittelee aihetta.

oooo

Mutta entäpä, jos elintasoinflaatio on kuitenkin jo päässyt iskemään, emmekä ole mitenkään erityisen halukkaita laskemaan elintasoamme? Meillä on vielä yksi mahdollisuus onnemme takaamiseksi:

Koettakaamme olla kiitollisia saavuttamastamme paremmasta elintasosta ja nauttia sen suomasta paremmasta elämästä.

Olemmehan ehkä joutuneet luopumaan sen johdosta säännöllisestä säästämisestä, sijoittamisesta ja mahdollisuudesta vaurastua. Korkea elintaso on vaatinut meiltä valtavan taloudellisen uhrauksen, joten olisi sääli, jos emme nauttisi toteutumattomien säästöjemme hedelmistä. Muista ihailla vähintään kerran päivässä omaisuutta, jonka olet saanut itsellesi ostettua. Oli se sitten omakotitalo, auto, merkkivaate, puutarha, hyvin puetut lapset, keräilyesinekokoelma tai astiasto. Pysähdy katselemaan ja ihastelemaan sitä, mitä sinulla jo on ja unohda hetkeksi kaikki se, mikä sinulta vielä puuttuu. Uskoakseni tämä on syy, miksi materian ei sanota tuovan onnea - koska unohdamme nauttia siitä vielä hankintahuuman jälkeenkin.

Ylelliseen elämään kuuluvat myös matkat, maksulliset elämykset, tapahtumaliput ja kallis ruoka. Näistä on varmasti jo helpompi iloita ja vaikka eletty hetki onkin katoavainen niin muisto säilyy pitkään.

Ja jos tässä kohtaa huomaat, ettei käytetty raha tuokaan sinulle enää onnea materian tai menneiden elämysten muodossa, voit vielä:

Miettiä mikä meni pieleen, ottaa opiksi, kehittyä rahankäyttäjänä ja jatkaa elämääsi. 

Kirjahylly on osa identiteettiäni - tästä turhuudesta en luovu. Nykyään kirjakokoelma kasvaa tosin hillitymmin. 


Kirjoitan tätä julkaisua maaliskuun lopussa ja olen tuskallisen tietoinen siitä, että viimekuukaudet on rahaa kulunut paljon muuhunkin kuin vain välttämättömään. Mennyttä rahaa ei yleensä takaisin saa, joten on parempi olla onnellinen siitä, mitä sillä on saanut aikaiseksi. Teen pienen listan teidänkin ihmeteltäväksenne. Rahalla hankitut onnenaiheet Ananaksen alkuvuodesta:

  • Sushi: Tätä on tullut syötyä ja hyvässä ravintolassa se on aina taivaallinen nautinto. Parasta syömääni sushia voi nauttia mm.Helsingin Fuku sushiravintolassa. Lounas 13,90€ iltabuffet 21,50€.
  • Lahden kaupunginteatterin Cats-musikaali: Musikaalit ovat heikkouteni ja viimein pääsin näkemään ikisuosikkini suomenkielisenä ja upeana sirkusversiona. Lippu 42€.
  • Kirjat: Pitkästä aikaa tilasin bookdepositorysta itselleni luettavaa. Kauan odottamani I am a hero -mangasarjakuvaa on viimein alettu kääntää englanniksi! Hinta: 17,09€
  • Photoshop elements 14: Bloginikin tähden olen jo pitkään tarvinnut kunnollista kuvankäsittelyohjelmaa ja nyt minä sen ostin! Alennettu lisenssihinta 72,04€
  • Treehouse ohjelmointikoulu: Netin kautta suoritettavat ohjelmointikurssit selkeiden videotutoriaalien avulla. Kuukausimaksu: 23,44€
  • Finlaysonilta on tullut ostettua peräti neljät muumilakanat tänä vuonna. Yhteensä n. 110€
  • Flamingo spa: Tyttären syntymäpäivän kunniaksi kävimme vesipuistossa. Alelippu: 10€

Turhuuksia, turhuuksia, mutta niin ihania muistoja ja miellyttäviä hankintoja. 


Mistä sinä olet kiitollinen elämässäsi?

13 kommenttia :

  1. Ohhoh sunhan on tullut ihan tuhlailtua =D Itse olen tuhlannut lähiaikoina isännöitsijäntodistukseen ja oikotie ilmoitukseen. Nämä maksoivat yhteensä 270€ =(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isännöitsijätodistukset ovat aivan ryöstökalliita! Se, että tietokoneelta tulostaa monistenipun ja lätkäisee siihen alle nimmarin ja leiman ei voi olla +60€:n arvoinen työsuoritus! :( Ymmärtääkseni jossain ne maksavat enemmänkin.

      Poista
    2. Maksetaan siinä kyllä myös siitä, että isännöitsijä vastaa tietojen oikeellisuudesta, jolloin vahingonkorvausvastuu pitää ottaa huomioon. En kuitenkaan tässä ota kantaa, mikä olisi maksujen oikea taso.

      Poista
  2. Periaatteessahan noista kaikki ei ole turhuuksia. Ruokaa on syötävä ja sushista tuo mainittu hinta ei ole paha jos sillä saa elämyksen lisäks myös mahansa täyteen. Photoshop ja Treehousen koulutus pystyvät tuottamaan jopa rahaa myöhemmin jos vain päätät yrittää taidoillasi tienaamista :)

    Treehousen koulutuksista oisin halukas kuulemaan myös lisää, kenties muutkin, eli erillinen blogipostaus vois olla paikallaan kun saat kokemusta kerrytettyä? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, vähän pilke silmäkulmassa kutsun noita turhuuksiksi ;)

      Treehousea en lähiaikoina tule käsittelemään blogissani, sillä havaitsin, etten yksinkertaisesti ehdi paneutua tälläkään kertaa asiaan sen enempää. Meni kuukausimaksu aika hukkaan siis. Mutta itse palveluna voin suositella todella lämpimästi, koska kurssit on todella helppotajuisia, asiat rauhallisesti selitettyjä ja kaikki alkaa aivan perusteista (termien selitystä myöten). Opetusvideot, opiskeluympäristö, harjoitukset ja testit tekee opiskelusta nopeaa ja hauskaa. Ekan viikon saa kokeilla ilmaiseksi. Ehdottomasi helpoin löytämäni tapa opiskella koodausta tuo on. Olisipa aikaa ja innostusta enemmän. :/

      Poista
  3. Eihän tuo kirjahylly mitenkään erityisen valtaisalta tai varsinkaan turhalta näytä. Oma paheeni ovat levyt, joita tuli aiemmin osteltua aivan liikaakin. Nykyisin osaan jo käyttää Spotifytakin sen arvioimiseen, mitä kannattaa ostaa.

    Taide, kulttuuri tai muut vastaavat elämykset (mm. urheilu) eivät missään nimessä ole turhia, sillä niiden on mm. osoitettu vapauttavan aivoissa dopamiinia, joka on tärkeä mielihyvähormoni ja auttaa jaksamaan ja pysymään työkykyisenä arkisessa aherruksessa. Sen sijaan mietin nykyisin muutoin melko tarkkaan tarvitsenko oikeasti jotain uutta esinettä tai asiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hieman huumorilla värittäen kutsun rakkaita kirjojani turhuudeksi ;) Askeettinen tosisäästäjä ei sushilautasen edessä sortuisi myöskään!

      Poista
  4. Tuhlasin tänään parturiin ja uusiin kenkiin... hups... :P Kengät tosin klassiset nahkakengät, hinta n. 90€. Käyttövuosia toivottavasti luvassa. Elämä on paljon helpompaa kuin ei tarvitse miettiä mitähän pukisi tai jalkaansa laittaisi - säästä riippumatta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en tiedä enää, että mihin kenkiin voisi luottaa niin, että ne kestäisivät pidempään kuin vuoden tai max kaksi. :/ Viimekesänä ostetut Vanssit irvistää jo hieman reunasta.

      Poista
  5. Loistava kirjoitus. Osui ja upposi.

    VastaaPoista
  6. Minäkin aloitin juuri seuraamaan omaa elintasoinflaatiota. Olen ollut ennen kova seuraamaan laskelmilla tulojani ja menojani, mutta ne tulivat niin tutuiksi ja ennalta-arvattaviksi että sitten tarvetta ei ollutkaan vaan koin että aika meni ihan hukkaan. Nyt on taas aika ottaa laskin käteen ja laskea selvyys mihin rahani menevät ja paljonko rahaa saan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa lukijaksi ja mukavaa, että perustit uuden talousaiheisen blogin! :) Kyllähän se näin on, että vähitellen alkaa ostot karkaamaan käsistä ihan kuin huomaamatta, jos taloutta ei tarkasti seuraa. Ihan kuin laihdutuskuuri...

      Poista