keskiviikko 9. tammikuuta 2019

70-luvun asuntoriski alkaa realisoitua, Osa2

Seuraava pommi osuukin sitten omaan kotiin.

Sain eilen kutsun taloyhtiöni tilaisuuteen, jossa seuraavan remontin hankesuunnitelmaehdotuksia esitellään. Meinasi silmät tipahtaa päästä, kun aiemmin kaavailtu viemäreiden sukitus ja sähkönousut olivatkin vaihtuneet täysimittaiseen linjasaneeraukseen. Suunnitelmaehdotus piti sisällään kaksi vaihtoehtoa, joiden ero oli lähinnä, toteutetaanko remontin yhteydessä myös käyttövesiputkien uusinta. Talomme käyttövesiputket on uusittu vuonna-98, joten aivan käyttöikänsä päässä ne eivät vielä ole. Toki edullisempaa olisi vaihtaa ne nyt samalla, mutta silloin remontti on todella mittava ja vaatii enemmän purkutöitä, kuin pelkkä viemäreiden vaihto.

Ennen kaikkea tämä kirpaisi minuun, joka olen muutama vuosi sitten remontoinut sekä keittiön että kylppärin. Tällöin kylppäriin tehtiin asianmukainen vesieristys, joten sen uusiminen ei ole mitenkään edes tarpeellista. Myös keittiö kokisi suunnitelman mukaan täystuhon, sillä urakoitsija irrottaisi kaapistot putkitöiden edestä. Kohta "keittiön välitilalaatat saaattavat kokea vaurioita" järkytti minua syvästi. Mitä vaurioita? Korjataanko ne? Ja kuka maksaa korjauksen? Sekä keittiön että kylppärin laatat ovat minulle hyvin henkilökohtainen asia, valitsinhan ne itse. Täytyy sanoa, ettei vuokrayksiöni vastaava remontti häiritse yhtään näin paljon, kun tiedän asunnon kunnon ainoastaan paranevan remontista. Omani kohdalla pelkään täysin päinvastaista.

Alla lista huolta herättävistä seikoista, jotka suunnitelmasta bongasin: 

  • Remontin kesto on noin vuoden, missä asumme remontin ajan? Tähän on pari vaihtoehtoa: 
    • Otan vuokrayksiöni omaan käyttööni, kun se luultavasti tyhjenee myös vastaavan remontin edessä (toivon, etteivät remontit osu aivan päällekäin)
    • Vuokraan itselleni asunnon
    • Asun äitini omistamassa yksiössä (joka sijaitsee viereisessä talossa ja remontoidaan ehkä eri aikaan omani kanssa)
    • Epätodennäköinen vaihtoehto on myös ostaa uusi koti
    • Miksi taloyhtiö ei etsi uudenaikaisia, parissa kuukaudessa remontin tekeviä firmoja?
  • Kylpyhuoneen täystuho: 
    • Voinko osallistua asuntoni remontointiin ja miten paljon? Haluan valvoa, ettei remonttia tehdä hutiloiden ja kalusteitani pilaten. 
    • Voinko valita mieleiset kaakelit ja voidaanko esim. seinäkaakelit säästää, jolloin vain lattia uusittaisiin.
    • Mitä käy madalletulle kylppärinkatolleni, voidaanko se purkaa ja asentaa uudelleen? Onko taloyhtiön valitsema katto rumempi vai parempi?
    • Saanko pelastettua kalliit kylpyhuonekalusteeni ja asennuttaa ne takaisin remontoituun kylppäriin? Kylppäri remontoitiin nimen omaan viemäriremonttia ajatellen, jolloin ajattelin ehkä lattian ja pöntön vaihtuvan. Lattiaa en sure, se on ollut väärän värinen alusta alkaen.
  • Keittiön täystuho: 
    • Jos kaapistot irrotetaan, saadaanko ne takaisin ehjinä vai kärsivätkö ne irrottelusta? 
    • Mitä tarkoittaa mahdollisesti rikkoutuvat välitilan laatat, korjataanko ne? 
    • Voinko pitää ostamani keittiön hanan ja keittiötasoon upotetun lavuaarin? 
  • Kustannukset: 
    • Kustannusarvio asuntoni remontin osalta oli n. 50-60000€, joka on todella paljon. 
    • Jos omaa asuntoani remontoidaan vähemmän (kylppäriä ei uusita) saanko silloin hyvitystä tekemättömästä remontista vai tasaantuuko etu kaikkien osakkaiden kesken? Taloyhtiön teettämän kyselyn mukaan yli puolet asukkaista ei halua uusia kylppäreitään, joten kustannus saattaa olla laskettua pienempi
    • Montako vuotta remonttilainan takaisinmaksu kestää ja paljonko tulee olemaan rahoitusvastike/kk?
  • Sähkönousujen uusiminen: 
    • Tämän osalta uudistukset lienevät vain positiivisia. Taloyhtiöön vedetään valokaapeli ja toivottavasti kiinteähintainen taloyhtiön netti. 
    • Asunnossani ei ole yhtään sähköjohtoa pintavetona, toivon todella, että asia pysyy tällä tolalla
  • Huonekalut: 
    • Mitä huonekaluja on mahdollista jättää kotiin vai onko kaikki muutettava sijaisasuntoon. Suunnitelmassa lukee, ettei pattereita vaihdeta, mutta en ole varma, vaihdetaanko pattereiden välillä kulkevat pystyputket. Olisi suuri helpotus, jos makuuhuoneita voisi käyttää huonekaluvarastona. Minulla on kuitenkin paljon tavaraa, joka on suojattava pahvilaatikkoihin remontin ajaksi, mutta niitä ei ole mitään järkeä raijata pieneen sijaisasuntoon
    • Suunnitelmassa sanotaan remonttipölyn tunkeutuvan joka paikkaan. Olen hieman hysteerinen asian takia yllä mainitusta syystä. Mieluiten sinetöisin vaatehuoneet ja makkarit kokonaan.
    • Mitä huonekaluja ja tavaroita tarvitsemme sijaisasuntoon ja mahtuvatko isot kalusteet pieneen tilaan. Olisiko kannattavempaa ostaa väliaikaiset kalusteet?
    • En halua kodinkoneitani säilöttävän taloyhtiön pihalla pressun alla. Parvekkeen voisi ehkä tyhjentää koneiden säilytystä varten.
  • Muuta: 
    • Asuntokohtainen remontti kestää 10-12 viikkoa. Haluanko tai voimmeko edes asua asunnossa sen valmistuttua. Suunnitelman mukaan taloyhtiössä kuuluu voimakasta melua. Toisaalta, jos puolet suunnitellusta, vuoden remonttiajasta menee naapuritalon remontointiin, voi haitta-aika olla lyhyempi. Kuulosuojaimet?
    • Taloyhtiössämme vesimaksu on sisällytettynä hoitovastikkeeseen. Remonttisuunnitelmaan kuuluivat asuntokohtaiset vesimittarit, joka on aina yhtä tylsä asia. Voiko vesimittari tuoda säästöä, kun emme mielestäni lotraa kamalasti?
    • Peritäänkö remonttiajalta täysimittaista hoitovastiketta? Sinällään liikaa peritty vastike ei haittaa, sillä senhän kuuluu kattaa todelliset kustannukset ja ylijäämä on hyödynnettävissä myöhemminkin. 
(Metatyö? Ai niin mikä metatyö? Tällaista minun päässäni on lähes aina)

Suurimmat pelkoni kohdistuvat kanssa-asujiin, taloyhtiön hallitukseen ja tuleviin ylimääräisiin yhtiökokouksiin, jossa äänestetään asioista. Edellistä parkkipaikkafiaskoa muistellen, en odota näitä tapaamisia yhtään. Toivon itse pienempää ja edullisempaa remonttia. 

Jos teillä, rakkaat lukijat on asiasta kokemuksia, mielpiteitä tai arvailuja niin kaikkiin esittämiini kysymyksiin saa antaa vastauksia. Minua lohduttaa, mitä enemmän tiedän asiasta etukäteen. Toki olen menossa infotilaisuuteenkin kysymyksineni. Pelkään, että tässä vaiheessa vastauksia ei osata antaa, kun tarkempi suunnitelma tarkentuu vasta remonttifirmojen kilpailutuksen jälkeen. Luulisin, että ihmiset ovat ennenkin selvinneet linjasaneerauksista?

Erilaisten remonttiajan asumismuotojen ja niiden kustannusten spekulointiin paneudun seuraavalla kerralla. Iloisempia uudenvuoden toivotuksia lukijoilleni! Jännittäviä aikoja ainakin on tulossa.

(P.S: Toivottavasti joulunaikanne oli miellyttävä ja rauhaisa)

12 kommenttia :

  1. Kannattaa mennä mukaan taloyhtiön hallitukseen, niin eivät tule tällaiset asiat yllätyksenä.

    "aiemmin kaavailtu viemäreiden sukitus ja sähkönousut olivatkin vaihtuneet täysimittaiseen linjasaneeraukseen" - näin ne remonttisuunnitelmat tuntuvat aina menevän. Ei pelkästään taloyhtiöissä, vaan myös ihmisten omissa remonteissa.

    "keittiön välitilalaatat saaattavat kokea vaurioita järkytti minua syvästi. Mitä vaurioita? Korjataanko ne?" - luultavasti uuden laatoituksen tekeminen menee yhtiön yhteisestä kassasta, mutta jos haluat erikoislaatat niin saat maksaa ne itse.

    "Voinko pitää ostamani keittiön hanan ja keittiötasoon upotetun lavuaarin?" - kyllä, mutta joudut varmaan itse varmistamaan etteivät ne mene roskiin. Parasta olisi olla itse paikalla kun kaapit irroitetaan.

    "Peritäänkö remonttiajalta täysimittaista hoitovastiketta? Sinällään liikaa peritty vastike ei haittaa" - miksi vastikkeen pitäisi mielestäsi olla alempi remontin ajan? Kysehän ei ole mistään "asumismaksusta", vaan vastike kattaa yhtiön kulut kuten lämmityksen, isännöinnin, siivouksen, aurauksen jne. Nuo eivät paljoakaan pienene vaikka puolet asukkaista muuttaisi pois.

    "en odota näitä tapaamisia yhtään" - ei niihin ole pakko mennä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloin jo miettiä, miten saisin lomaa remontin ajaksi. Parasta olisi, jos remontti sijoittuisi kesälle niin voisin ehkä kesäloman ottaa siihen. Paikalla haluan olla.
      Yhtiökokoukseen en halua osallistua, mutta pakkohan sinne on mennä äänestämään. Ei se silti hauskaa tule olemaan, kun niin erilaiset ihmiset vänkäävät näinkin suurista asioista.

      Ja mielestäni olisi outoa maksaa esim. vesimaksua siltä vuodelta, kun vesiputket ja viemärit ovat käytännössä poikki. Se on varmaan suhteellisen suuri osa hoitovastiketta kolmiossa, johon varmaan lasketaan kuuluvaksi kolme henkilöä. Mielestäni myös isännöinin tehtävät kevenevät, kun talossa tuskin asuu juuri ketään. Tarvitseeko parkkipaikoista maksaa, jos ei niitä pääse edes käyttämään - toisaalta en kyllä halua irtisanoakaan hyvää paikkaani. Mielestäni vastikkeen alennus olisi paikallaan, mutta kuten sanoin, sinnehän ne ylimääräiset maksut menevät mahdollista ylijäämää kerryttämään.

      Siivouskuluja ei pitäisi syntyä ollenkaan, kun talo on täynnä remonttipölyä. Mielestäni rakennusjätteen siivoaminen kuuluu remonttifirmalle.

      Kiitos viestistäsi joka tapauksessa :)

      Poista
    2. Laskin aikoinaan miten taloyhtiön kulut jakautuvat, tässä tapauksessa noin 330 euron vastike:

      lämmitys 105 €
      huoltoyhtiö 42 €
      siivous 33 €
      kiinteistövero 27 €
      hallinto = isännöinti 30 €
      korjaukset 21 €
      sähkö 18 €
      jätehuolto 12 €
      vakuutus 12 €
      vesimaksut 30 €

      Noista pienenee vain vesi ja ehkä siivousmaksut. Remontti varmaan tehdään yksi rappukäytävä kerrallaan, joten vesi tuskin on poikki koko yhtiöstä koko vuotta, vaan vain sen 10-12 viikkoa kustakin rappukäytävästä. Samoin rappukäytävät siivotaan normaalisti silloin kun siellä ei työskennellä.

      Isännöitsijän työt kasvavat huomattavasti remontin aikana, koska hänen pitää juosta kaiken maailman työmaa- ym kokouksissa sekä hoitaa remonttiin liittyvää maksuliikennettä. Toki osa näistä kuluista (kokouskulut ainakin) maksetaan remonttibudjetista eikä vastikkeista.

      Poista
    3. Kiitos! Tämä on erinomainen lista kulujen jakautumisesta! :) Saanko viitata siihen seuraavassa postauksessani? Tai jos sinulla on linkkiä oman blogisi aihetta koskevaan artikkeliin niin voisin linkittää sen.

      Poista
    4. Saat toki käyttää tuota listaa. En ole tuosta blogia kirjoittanut, postasin tuon aikoinaan kauppalehden keskustelupalstalle.

      Poista
  2. Pitkä lista asioita siulla kysyttävänä, mutta koitan vastata niin hyvin kuin osaan :D

    1. Remontin aikasesta asumisesta voi kysyä isännöitsijällä, monesti heillä on tiedossa yhteistyötahoja joilta saattaa löytyä sijaisasunto. Ovat vaan yleensä kalliita. Myös remontin keskellä voi asua jos haluaa, harvoin kieltävät sen kokonaan muuten kuin ajalta jolloin melutaso on kyseisessä asunnossa yksinkertaisesti liikaa. Kuulosuojaimet on hyvä olla olemassa, niiden kanssa tulee toimeen vaikka muissa asunnoissa olisikin melua. Isompi ongelma on vesien ja viemärien toimimattomuus, vesi katkaistaan koko linjasta kerralla jolloin vettä ei tule luultavasti useampaan päivään, samoin yhden asunnon viemärin tekeminen tarkoittaa viemärin käyttökieltoa kaikissa yläpuolella olevissa asunnoissa.

    2. Taloyhtiö on velvoitettu hankkimaan valvoja remontille joten hänelle voi ilmaista huolen hutiloidusta työstä. Taloyhtiö kustantaa pintamateriaalit päätettävän perustason mukaiseksi joten saat uudet laatoitukset tietyllä hintakatolla, jos asiasta niin päätetään niin voi asiakas myös valita haluamansa laatat tuolla hintakatolla jotka taloyhtiö sitten hyvittää asukkaalle. Jos haluat kalliimmat laatat niin yleensä makset itse sitten sen erotuksen.

    3. Laattoja on vaikea säästää, monesti niitä halkeaa irroituksessa liikaa jotta takaisin laittaminen olisi fiksua. Remonttifirma ei myöskään varmasti ole laskenut tuon vaatimaa ylimääräistä ajankäyttöä kustannuksiin vaan ovat tehneet tarjouksen nopean työn periaatteella = pinnat paljaaksi betonia myöden nopeasti ja uutta tavaraa päälle. Vesieristeen asentamisen takia myöskään ei ole yleensä mahdollista säästää seinälaattoja jos lattia revitään auki. Viemäri voidaan tietysti vaihtaa myös alakerran kylpyhuoneen katon kautta jolloin vesieriste ei rikkoonnu muuta kuin kaivon kohdalta, mutta sinulla tulee olla vedenpitävät (:D) todisteet että sinne omaan kylppäriisi on laitettu remontin yhteydessä nykyaikainen vesieriste. Uskoisin ettei tule menemään läpi ja repivät lattian silti auki.

    4. Kaapistot ja vesikalusteet on mahdollista irroittaa ja asentaa takaisin täysin ehjinä. Remonttifirma ei tule olemaan helläkätinen, vaikka asiasta etukäteen sovittaisiin niin tieto ei monesti kulje varsinaisille työn suorittajille (tai heitä ei kiinnosta) joten suosittelen varmistamaan aikataulun etukäteen tarkasti ja irrottamaan/irrotuttamaan kalusteet itse ennen remonttimiesten tuloa. Itse tehdystä työstä et saa kustannusetua tai hyvitystä remontin kustannuksista vaikka se nopeuttaa työtä, eli maksat joka tapauksessa uusista perustason kaapeista ja vesikalusteista ellet onnistu isännöitsijän kanssa muuta asiasta sopimaan.

    5. Huonekaluja on mahdollista yleensä jättää asuntoon jos on tilaa. Tarvitsevat metrin tai kaksi tyhjää remontoitavien kohteiden ympärille ja jos sähköjä uusitaan niin kaistaleen seinien viereen. Kannattaa suojata jätettävät huonekalut muovilla!

    6. Asuntokohtainen kesto 10-12 viikkoa kuulostaa pitkältä ajalta. Viime aikoina on ollut uutisissa muutamia firmoja jotka ovat kyseenalaistaneet pitkät kestot ja ovat tehneet remontin tahdilla viikko per asunto. Järjellä kun tuota ajattelee niin eihän siinä voi kestää kolmea kuukautta kun suurin osa töistä on yhdessä asunnossa tehtävissä kahdessa päivässä, pidempään vievät vain kuivumiset maaleissa, liimoissa, vesieristeissä, jne. Tästä ottaisin hieman lisää selvää...

    7. Oma vesimittari on helvetin hieno asia jos käytät vähän vettä. Sen avulla vältyt maksamasta vastikkeessasi muiden lotrausta ja maksat oikeasti vain omasta käytöstäsi!



    Terotan vielä, että vaikka tekisit osan itse tai joku osa jätettäisiin tekemättä sinun asunnossasi niin luultavasti maksat silti saman kuin muutkin. Yleensä kaikkiin asuntoihin tehdään täsmälleen samat remontit ja peritään samat kulut (vaikka johonkin olisi kylpyhuone uusittu vasta vuosi takaperin) jotta varmistutaan siitä ettei siellä ole tehty asioita huonosti ja varmistutaan siitä ettei asukkaita kohdella eriarvoisesti. Asia selviää vain ja ainoastaan neuvottelemalla isännöitsijän & hallituksen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos pitkästä vastauksestasi Vanha Kehno!
      3. Lattian repiminen ei sinällään haittaa minua, mutta toivoisin seinien säästyvän. Onkohan se mahdollista edes? Ja minun asuntoni on niitä harvoja taloyhtiössä, josta on taloyhtiön oman tarkastajan tekemän vesieristeraportti ammattimiehen tekemästä vesieristyksestä. Elikkä se on yhtenäinen ja alle viiden vuoden takaa.
      4. Tuo onkin hyvä idea, että irrottaisi itse tarvittavat kalusteet ja sopisi sitten niiden takaisinlaitosta. Eniten pelkään keittiön kaapistojen ja tasojen takia, jos niiden purku tehdään riuhtomalla, että ovatko sitten enää siistissä kunnossa uudelleen kiinnitettyinä. Keittiöitä ei siis uusita vaan ainoastaan keittiön viemäri ja ehkä vesijohto sekä tasovalot.

      Lattiakaakelien osto ei minua haittaa, mutta olisi tosiaan kiva saada niiden halpojen laattojen verran hyvitystä, jos itse ostaa paremmat. Samoin, jos minun kylppäriini ei tarvitse asentaa esim. uutta peilikaappia ja hanoja niin haluaisin sen verran hyvitystä remonttilaskussa. Osan kalusteista haluankin vaihdattaa.

      6. Minustakin tuo remontin kesto kuulostaa kauhean pitkältä. Talossamme on vain yksi rappu (taloja on kaksi) niin ehkä sitten tekevät lähes koko talon valmiiksi kerralla ennen kuin asuntoon saa taas muuttaa. Tai puolikkaan talon. Aion ottaa puheeksi tämän asian. Rakennusfirmoilta ei ole vielä kysytty tarjouksia, tämä on vasta suunnittelun esittely ja myöhemmin hyväksyntä.

      7. Vesimittarittomassa elämässä se huolettomuus on se, mitä olen arvostanut. Emme lotraa, mutta en halua ahdistua veden juoksuttamisesta joka kerta, kun avaan hanan. Näen niin itseni keräämässä ämpäreihin ylimääräisiä huuhteluvesiä kasveja varten tai optimoimassa vesihanan/suihkun käyttöä.

      Ja tosiaan, suunnitelmassa luki, että myöhemmin sovitaan, mitä tapahtuu vastikään remontoiduille kylppäreille - jätetäänkö osa niistä repimättä alkutekijöihinsä. Tästäkin syystä ahdistaa, että jos muut asukkaat äänestävät ilkeyttään minullekin täysremontin, vaikka voisin päästä vähemmällä.

      Poista
  3. Muuhun en osaa kommentoida, mutta minusta putkiremontti kannattaa tehdä perinteiseen tapaan paristakin syystä. Putkiremppa nostaa asunnon arvoa, mutta on aivan eri asia onko se tehty sukittamalla vai vaihtamalla putket. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä kuinka pitkän "lisäajan" sukittamalla saa. Se on todennäköisesti useamman kymmenen vuotta, mutta luultavasti silti vähemmän kuin perinteisellä tavalla. Tämä siis lähipiirin rakennusinssin kertomaa. Itse en henkilökohtaisesti siis ostaisi asuntoa, johon on tehty putkiremontti sukittamalla ja samasta syystä sellaisen myyminen voi olla vaikeampaa.

    VastaaPoista
  4. Komppaan Haaveilevaa siiliä. Hesarissa oli aikoinaan juttu, että näissä sukittamisfirmoissakin on ollut huijareita ja kokonaisia taloyhtiöihin on sitten hyvin pian jouduttu tekemään kunnon putkiremontti. Aina parempi tehdä kerralla kunnolla. Ja kun tekee kunnolla niin se maksaa ja vie aikaa.. oikotietä onneen ei vain ole. Ymmärrän kyllä harmistuksesi, kun olet niin lyhyen ajan sisällä uusinut omaa asuntoasi.

    VastaaPoista
  5. En itsekään tykkää sukituksista enkä ostaisi asuntoa taloyhtiöstä, jossa putkiremppa on tehty sukituksella.

    Meidän kylppäriremontin yhteydessä vaihdettiin viemäri ja putki rappukäytävään asti. Me maksoimme muun remontin ja taloyhtiö tämän viemäriosuuden. Kun taloyhtöön tulee 5 vuoden sisällä viemäriremlntti, on taloyhtiön 44 asunnosta jo lähes 20 tehty viemärit linjaputkeen saakka. Jokaisessa kylppäriremontissa on siis asia huomioitu. Taloyhtiölle edullista ja osakkaille helpompaa.

    Remonttiajalla kyllä kuluu sähköä ja vetta myös, mutta ei tietenkään niin paljon kuin jos joka asunnossa asuttaisiin. Ja isännöitsijä paiskii remonttien aikana normaalia enemmän töitä. Tuplasti tai triplasti.

    Vastike ei tosiaan ole asumisperusteinen maksu - sen joutuu maksamaan jokainen joka omistaa asunnon, asui siinä tai ei.

    VastaaPoista
  6. Eikö sukittamista ole jossain Saksassa tehty jo 80-luvulta lähtien, joten pitäisi jonkinlaisia kokemuksia ja tutkimustuloksia olla?

    Mutta tuo vesimittari on kyllä hyvä, jos käyttää vettä kohtuudella tai vähän, yleensä tuo kiinteä vesimaksu on yläkanttiin, kun naapuri käyttää enemmän vettä kuin itse.

    VastaaPoista
  7. Kiitettävästi tuo kustannusarvio on noussut, jos se ensimmäisessä viestissä oli arviona 20832-24896€ ja nyt 50-60000€.

    VastaaPoista