maanantai 13. heinäkuuta 2020

Perintöasunto ja sen kohtalo

Sijoitusasunto numero 3½. siirtyi salkkuuni alkuvuodesta. Saimme asunnon perinnöksi yhdessä veljeni kanssa niin, että omistamme molemmat siitä puoliskan.

Asunto on samalla myös ensimmäinen velaton asuntoni, joten tällä hetkellä se takoo puhdasta voittoa joka kuukausi. Tämä on tietenkin miellyttävä uudistus varallisuuteeni, mutta samalla olemme miettineet asunnon kohtaloa.

Asunto on siis rivitalokaksio kaukana pohjoisessa. Siinä asuvat pitkäaikaiset vuokralaiset ja mm. kylpyhuone on juuri remontoitu saneerauksen myötä ja velkaosuus maksettu pois. Asunnon vuokra on 611€ ja hoitovastike 202€, näin ollen asunto tuottaa 409€ joka kuukausi buttona jaettavaksi minulle ja veljelleni. Perunkirjaan asunnon arvoksi on arvioitu 80000€, mutta sitä ei ole virallisesti arvioitettu välittäjällä.

Toistaiseksi sijoituskohde on melko vakaa, mutta koska kohde on kaukana ja pienemmällä paikkakunnalla, on siinä omat riskinsä. Asuntoa emme ole koskaan itse nähneet ja ongelmatilanteessa asunnolle meno on hyvin vaikeaa välimatkan takia. Vaikka asunnosta on remontoitu kylpyhuone uutta vastaavaksi on se muuten pian remonttia vailla. Ainakin keittiö pitäisi modernisoida.

Olemme miettineet veljen kanssa kohteen myymistä. Erityisen onnekkaaksi tämän teki se, että nykyiset vuokralaiset olivat kiinnostuneita ostamaan kohteen itselleen. Valitettavasti koronakevät laittoi pisteen suunnitelman edistämiselle. Nyt asiaan voisi taas palata ja pyytää asuntoon hinta-arvion. Paikallinen (ainoa) välitysliike pystyisi hoitamaan arvioinnin ja kaupanteon paperit etänä. Hintaa he pyysivät tästä noin 300€, joka ei olisi ihan mahdoton asian helppouden huomioiden. Mutta jos vuokralaiset vetäytyvät kaupanteosta, niin asiaa joutuu pohtimaan uudelleen ja välittäjän palkkiokin nousee, kun asuntoa ryhdytään myymään ulkopuolisille.

Myynnistä mahdollisesti saatavia rahoja olen suunnitellut käyttäväni sillä kaikkein kauheimmalla tavalla: Maksamalla kotiini kohdistuvan asuntolainan pois! Älkää kuitenkaan pillastuko. Mielestäni perustelut tälle toimelle ovat suht järkevät:

1. Riski pienenee. Raha riittäisi koko koti-velan kuittaamiseen ja kun koti on velaton, jää minulla lainalyhennyksen verran rahaa käteen joka kuukausi. Tässä tapauksessa n. 628€. Tämä olisi valtava helpotus taloudelleni. Jäljelle jäävän yhtiövastikkeen saisin maksettua pienilläkin tuloilla, vaikka minulta menisi työt alta.

2. Vapautuvilla käteisvaroilla olen suunnitellut lumipallottavani sijoituskohteiden lainoja pois niin, että myös ne alkavat tuottaa positiivista kassavirtaa. Tämä on tärkeää sijoitussuunnitelmani aikataulun takia. Haluan asunnot velattomaksi ollessani 40-50 vuoden ikäinen ja siihen mennessä asuntojakin pitää olla sen verran, että katan niiden tuotoilla elämiseni. Laskelmieni mukaan noin 7 asuntoa pitäisi riittää + oma, velaton koti.

3. Kotilainan (n. 20500€) maksun jälkeenkin myyntivoittoa jäisi sijoitettavaksi. Summa saattaisi riittää sellaisenaan tai pienellä lisäpanostuksella seuraavan sijoitusasunnon käsirahaksi. Uuden asunnon hankkisin velkavivulla vähemmän riskialttiilta ja muuttotappiolliselta paikkakunnalta.

4. Velattomaksi maksetusta kodista vapautuu vakuusarvoa vastaavasti seuraavia hankintoja varten.

5. Pörssiin sijoittaminen ei innosta. Koen asunnot itselleni parhaaksi tavaksi sijoittaa.