keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Luottokortti pois lompakosta

Vaikka edellisessä blogipostauksessa kerroinkin ottaneeni viime aikoina jonkin verran selvää velkaantumisasioista, ei aihetta huoleen kuitenkaan ole! Sen haluan kuitenkin salailematta myöntää, että luottokortin käyttö on selvästi lipsahtanut hevimmän puolelle viimeisen vuoden aikana.

Otin Bank of Norwegian luottokorttini varovasti käyttöön 2017-matkustusvuonna. Sen jälkeen se "unohtui" lompakkoon ja olen pitänyt sitä ikään kuin hätävarana mukana. Toisin sanoen siinä, missä ennen siirsin kännykällä rahaa säästötililtä käyttötilille esim. kassajonossa, olen nyt huomattavasti höllemmin höylännyt luottokorttia ostoksia tehdessä. Samalla olen saanut ensikäden kosketuksen luottokortin salakavaluuteen: Kortin käyttö on hiljalleen lisääntynyt.

Ongelmaa tästä ei sinällään ole syntynyt, sillä luottokorttini 20%:n korko on tehokas kannustin maksaa luottokorttilasku aina kokonaisuudessaan pois kuun lopussa. Sen sijaan luottokorttilaskun suuruuteen on huomattavasti hankalempaa vaikuttaa. Kortin saldoa voisi ehkä seurata erillisen Norwegia-sovelluksen kautta, mutten ole sitä jaksanut ottaa käyttöön. Norwegianin kotisivujen kautta saldoa ei ole myöskään tullut seurattua. Yleensä luottokorttilaskun loppusumma on aina yllättänyt suuruudellaan.

Keskivertoinen luottokorttilaskuni on ollut noin 200-300€, joka on tullut noin 300€:n käyttötilirahojeni lisäksi. Summat sisältävät siis ruuat, bensat ja humputukset. Kuukausibudjettiini näihin on varattu yhteensä 500€, joten "elän yli varojeni" noin sadalla eurolla kuukaudessa. Tämä on lähinnä pois säästöön jäävästä rahasummasta, joka ei muutenkaan ole tällä hetkellä päätä huimaavan suuri.

Tammikuu teki totuttuun kuitenkin poikkeuksen. Useampi keskivertoa kalliimpi meno olikin lihottanut luottokorttilaskua ja lopputulema oli veret seiseuttavat 830€. Tutkin luottokorttilaskuni tarkasti läpi ja totesin kyllä aivan itse aiheuttaneeni kaikki kortille kerääntyneet maksut, joita olivat:

Katsastus: 78€
Valmistujaislahja: 45€ (puolet sain takaisin muilta osallistujilta)
Kuntosalikortti: 283€
Uusi harrasteväline: 13€
Tytön syntymäpäivälahjaostoksia: 67€
Lakanat Citymarketin alesta: 15€
Ulkona syöminen 31€
Kampaajalta tuotteita: 16€
Apteekki: 13€
Bensa: 60€
Ruokakaupat: 103€
Oma hemmotteluostos: 101€

Summa sisältää kyllä lähes kaikki kuukauden ostokset, sillä käyttötilini tyhjeni kokonaan auton huoltokäyntiin, jossa tavallisen väliaikaishuollon lisäksi vaihdettiin myös auton jarrulevyt ja palat, näiden lisäksi oli katsastus. Tytön syntymäpäiväjuhlat ja lahjat lisäsivät laskua. Toki tuli tehtyä itsellekin turhia ostoksia.

Selityksiä, selityksiä.

Joka tapauksessa säästötilini saldo on karttunut luvattoman hitaasti. Ylimääräisiä ostoksia ei tule harkittua ollenkaan niin tarkkaan, kun ne lisätään näkymättömään listaan, jonka voi myöhemmin kuitata pois puskuritililtä. Onneksi on se puskuri! Mutta ei sekään säästämättä isommaksi kartu.

Siksipä olen päättänyt poistaa luottokortin lompakostani. Voisin muussa tapauksessa leikata sen kahtia, mutta silloin tällöin tarvitsen nettitilauksiin luottokortin numeroa ja ulkomailla fyysinen kortti on kätevä. Ilman mukana kulkevaa luottokorttia joudun kuitenkin käyttämään pari hetkeä enemmän ylimääräisten ostosten tekoon, kun siirrän rahan fyysisesti käyttötililleni. Näen myös heti, miten sama summa vähentyy säästötililtäni. Luulisi sen antavan uutta motivaatiota säästämiseen.

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Aikamoinen Tinder-match

Vuosi on lähtenyt käyntiin niin sanotusti radalle palailulla.

Muutamien oikein mukavien ja kiinnostavien mätsien, eli uusien tuttavuuksien lisäksi Tinder tuuttasi eilen puhelimeeni varsin kiinnostavan viestin. Tinderissä tulevaa puolisoa etsitään toisten profiileja tutkimalla ja joko vasemmalle tai oikealle pyyhkien. Parisuhde-ehdokkaiden välissä on aina ollut myös mainoksia, ei siinä mitään, toki ilmainen palvelu täytyy jollakin rahoittaa. Eilen kävi kuitenkin sillä tavalla erikoisesti, että yhdestä mainoksesta tuli automaattisesti minulle myös match, elikkä se ilmestyi keskusteluvalikkooni ja laittoi minulle seuraavanlaisen viestin:


Pientä vippiluottoahan sieltä tarjottiin. Olen tästä kuvakaappauksesta sensuroinut pois firman nimen, koska en halua mainostaa tai edesauttaa millään tavalla heidän pyrkimyksiään tarjota ihmisille korotonta ja kulutonta lainaa vain 48,9%:n todellisella vuosikorolla.

Mitä ihmettä?

Olen viime päivinä ottanut hieman paremmin selvää vipeistä, kulutusluotoista ja lukenut asiatekstiä myös velkakierteestä. Luultavasti tekemäni haut ovat triggeröineet googlen mainosverkostoa ja edesauttoivat tämän tarjouksen perillesaamista Tinderin välityksellä.

Olin pudottaa silmät päästäni, kun mainoksen luin. Mikä viestin alussa vaikuttaa "ilmaiselta" viisisatalappuselta, muuttuu vain parin rivin päästä mitä kalleimmaksi lainaksi. Hetken aikaa mietin, miten tällainen koronkiskonta on edes mahdollista. Jos lainaa ei maksa pois, kasvaa se vuodessa puolella. Siksipä googlailin vielä vähän lisää ja kävi ilmi, että minä itse olen elänyt varsin turvallisessa, pikavipit ulkopuolelle jättävässä kuplassa.

50%:n korko + viitekorko onkin se pieni vuosikorko, joka on vuoden 2013 lakiuudistuksen tuomalla korkokatolla säännelty. Alle 2000€:n lainaa ei saa tätä suuremmalla korolla tarjota. Huom! Yli 2000€:n lainoilla korkokattoa ei ole vaan niistä saa pyytää sellaista korkoa, kuin mitä lainanantaja ikinä ilkeää. Korkokattolain tulon jälkeen vippifirmat ovat ottaneet käyttöönsä joustoluotot ja limiittitilit, joissa on automaattisesti varaa nostaa tuo +2000€ ja tällöin korko saa olla mitä vain, vaikka tililtä nostaisi käyttöönsä vain pienempiäkin summia. Lisäksi lainasumman nostosta veloitetaan omat erilliset nostopalkkiot.

Tinder-mainoksen tarjoama vippihän kuulostaa tämän valossa melkein reilulta: NOT! Riistohintaisia kulutusluottoja tarjotaan näköjään joka tuutista ja mielestäni se on taloustaidoiltaan ja taloustilanteeltaan jo valmiiksi heikkojen ihmisten suoranaista vedätystä.

Tein hyvin nopean laskelman laskimella, miten 500€:n vippi lähtisi kasvamaan neljän vuoden aikana, jos sitä ei lyhennä ollenkaan. Laskelma lähtee alhaalta ylös päin, korkona yllä tarjottu 48,9%:n todellinen vuosikorko. Toki tähän päälle tulisivat aikanaan perintäkulut ja ulosottomaksut, jos lainasta ei lyhennä edes minimiosaa.


Näiden laskelmien lisäksi olen hieman ärsyyntynyt siitä, että pakotettu mainos Tinderissä on nimetty kanssani tulleeksi osumaksi. Minä kun en taatusti ole pyyhkinyt yhtäkään vippifirmaa oikealle.

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

70-luvun asuntoriski alkaa realisoitua, Osa2

Seuraava pommi osuukin sitten omaan kotiin.

Sain eilen kutsun taloyhtiöni tilaisuuteen, jossa seuraavan remontin hankesuunnitelmaehdotuksia esitellään. Meinasi silmät tipahtaa päästä, kun aiemmin kaavailtu viemäreiden sukitus ja sähkönousut olivatkin vaihtuneet täysimittaiseen linjasaneeraukseen. Suunnitelmaehdotus piti sisällään kaksi vaihtoehtoa, joiden ero oli lähinnä, toteutetaanko remontin yhteydessä myös käyttövesiputkien uusinta. Talomme käyttövesiputket on uusittu vuonna-98, joten aivan käyttöikänsä päässä ne eivät vielä ole. Toki edullisempaa olisi vaihtaa ne nyt samalla, mutta silloin remontti on todella mittava ja vaatii enemmän purkutöitä, kuin pelkkä viemäreiden vaihto.

Ennen kaikkea tämä kirpaisi minuun, joka olen muutama vuosi sitten remontoinut sekä keittiön että kylppärin. Tällöin kylppäriin tehtiin asianmukainen vesieristys, joten sen uusiminen ei ole mitenkään edes tarpeellista. Myös keittiö kokisi suunnitelman mukaan täystuhon, sillä urakoitsija irrottaisi kaapistot putkitöiden edestä. Kohta "keittiön välitilalaatat saaattavat kokea vaurioita" järkytti minua syvästi. Mitä vaurioita? Korjataanko ne? Ja kuka maksaa korjauksen? Sekä keittiön että kylppärin laatat ovat minulle hyvin henkilökohtainen asia, valitsinhan ne itse. Täytyy sanoa, ettei vuokrayksiöni vastaava remontti häiritse yhtään näin paljon, kun tiedän asunnon kunnon ainoastaan paranevan remontista. Omani kohdalla pelkään täysin päinvastaista.

Alla lista huolta herättävistä seikoista, jotka suunnitelmasta bongasin: 

  • Remontin kesto on noin vuoden, missä asumme remontin ajan? Tähän on pari vaihtoehtoa: 
    • Otan vuokrayksiöni omaan käyttööni, kun se luultavasti tyhjenee myös vastaavan remontin edessä (toivon, etteivät remontit osu aivan päällekäin)
    • Vuokraan itselleni asunnon
    • Asun äitini omistamassa yksiössä (joka sijaitsee viereisessä talossa ja remontoidaan ehkä eri aikaan omani kanssa)
    • Epätodennäköinen vaihtoehto on myös ostaa uusi koti
    • Miksi taloyhtiö ei etsi uudenaikaisia, parissa kuukaudessa remontin tekeviä firmoja?
  • Kylpyhuoneen täystuho: 
    • Voinko osallistua asuntoni remontointiin ja miten paljon? Haluan valvoa, ettei remonttia tehdä hutiloiden ja kalusteitani pilaten. 
    • Voinko valita mieleiset kaakelit ja voidaanko esim. seinäkaakelit säästää, jolloin vain lattia uusittaisiin.
    • Mitä käy madalletulle kylppärinkatolleni, voidaanko se purkaa ja asentaa uudelleen? Onko taloyhtiön valitsema katto rumempi vai parempi?
    • Saanko pelastettua kalliit kylpyhuonekalusteeni ja asennuttaa ne takaisin remontoituun kylppäriin? Kylppäri remontoitiin nimen omaan viemäriremonttia ajatellen, jolloin ajattelin ehkä lattian ja pöntön vaihtuvan. Lattiaa en sure, se on ollut väärän värinen alusta alkaen.
  • Keittiön täystuho: 
    • Jos kaapistot irrotetaan, saadaanko ne takaisin ehjinä vai kärsivätkö ne irrottelusta? 
    • Mitä tarkoittaa mahdollisesti rikkoutuvat välitilan laatat, korjataanko ne? 
    • Voinko pitää ostamani keittiön hanan ja keittiötasoon upotetun lavuaarin? 
  • Kustannukset: 
    • Kustannusarvio asuntoni remontin osalta oli n. 50-60000€, joka on todella paljon. 
    • Jos omaa asuntoani remontoidaan vähemmän (kylppäriä ei uusita) saanko silloin hyvitystä tekemättömästä remontista vai tasaantuuko etu kaikkien osakkaiden kesken? Taloyhtiön teettämän kyselyn mukaan yli puolet asukkaista ei halua uusia kylppäreitään, joten kustannus saattaa olla laskettua pienempi
    • Montako vuotta remonttilainan takaisinmaksu kestää ja paljonko tulee olemaan rahoitusvastike/kk?
  • Sähkönousujen uusiminen: 
    • Tämän osalta uudistukset lienevät vain positiivisia. Taloyhtiöön vedetään valokaapeli ja toivottavasti kiinteähintainen taloyhtiön netti. 
    • Asunnossani ei ole yhtään sähköjohtoa pintavetona, toivon todella, että asia pysyy tällä tolalla
  • Huonekalut: 
    • Mitä huonekaluja on mahdollista jättää kotiin vai onko kaikki muutettava sijaisasuntoon. Suunnitelmassa lukee, ettei pattereita vaihdeta, mutta en ole varma, vaihdetaanko pattereiden välillä kulkevat pystyputket. Olisi suuri helpotus, jos makuuhuoneita voisi käyttää huonekaluvarastona. Minulla on kuitenkin paljon tavaraa, joka on suojattava pahvilaatikkoihin remontin ajaksi, mutta niitä ei ole mitään järkeä raijata pieneen sijaisasuntoon
    • Suunnitelmassa sanotaan remonttipölyn tunkeutuvan joka paikkaan. Olen hieman hysteerinen asian takia yllä mainitusta syystä. Mieluiten sinetöisin vaatehuoneet ja makkarit kokonaan.
    • Mitä huonekaluja ja tavaroita tarvitsemme sijaisasuntoon ja mahtuvatko isot kalusteet pieneen tilaan. Olisiko kannattavempaa ostaa väliaikaiset kalusteet?
    • En halua kodinkoneitani säilöttävän taloyhtiön pihalla pressun alla. Parvekkeen voisi ehkä tyhjentää koneiden säilytystä varten.
  • Muuta: 
    • Asuntokohtainen remontti kestää 10-12 viikkoa. Haluanko tai voimmeko edes asua asunnossa sen valmistuttua. Suunnitelman mukaan taloyhtiössä kuuluu voimakasta melua. Toisaalta, jos puolet suunnitellusta, vuoden remonttiajasta menee naapuritalon remontointiin, voi haitta-aika olla lyhyempi. Kuulosuojaimet?
    • Taloyhtiössämme vesimaksu on sisällytettynä hoitovastikkeeseen. Remonttisuunnitelmaan kuuluivat asuntokohtaiset vesimittarit, joka on aina yhtä tylsä asia. Voiko vesimittari tuoda säästöä, kun emme mielestäni lotraa kamalasti?
    • Peritäänkö remonttiajalta täysimittaista hoitovastiketta? Sinällään liikaa peritty vastike ei haittaa, sillä senhän kuuluu kattaa todelliset kustannukset ja ylijäämä on hyödynnettävissä myöhemminkin. 
(Metatyö? Ai niin mikä metatyö? Tällaista minun päässäni on lähes aina)

Suurimmat pelkoni kohdistuvat kanssa-asujiin, taloyhtiön hallitukseen ja tuleviin ylimääräisiin yhtiökokouksiin, jossa äänestetään asioista. Edellistä parkkipaikkafiaskoa muistellen, en odota näitä tapaamisia yhtään. Toivon itse pienempää ja edullisempaa remonttia. 

Jos teillä, rakkaat lukijat on asiasta kokemuksia, mielpiteitä tai arvailuja niin kaikkiin esittämiini kysymyksiin saa antaa vastauksia. Minua lohduttaa, mitä enemmän tiedän asiasta etukäteen. Toki olen menossa infotilaisuuteenkin kysymyksineni. Pelkään, että tässä vaiheessa vastauksia ei osata antaa, kun tarkempi suunnitelma tarkentuu vasta remonttifirmojen kilpailutuksen jälkeen. Luulisin, että ihmiset ovat ennenkin selvinneet linjasaneerauksista?

Erilaisten remonttiajan asumismuotojen ja niiden kustannusten spekulointiin paneudun seuraavalla kerralla. Iloisempia uudenvuoden toivotuksia lukijoilleni! Jännittäviä aikoja ainakin on tulossa.

(P.S: Toivottavasti joulunaikanne oli miellyttävä ja rauhaisa)

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Yrityksen toinen vuosi

Tämä vuosi on ollut hieman edellistä hiljaisempi, mutta samalla myös vakaampi toiminimen töiden osalta. Voittoakin tuli tehtyä.

Viime vuonna tein paljon enemmän kotikeikkoja, mutta nyt olen vaihtanut enempi ryhmien koulutukseen. Tämä ei sinällään haittaa, koska kursseista tienaan hieman enemmän, ne ovat edeltä tiedettävänä ajankohtana ja ylipäätänsä pidän niiden vedosta. Kotikeikoissa on aina oma stressinsä, kun ei tiedä, mitä vastassa on. Paluu normaalin pituisiin työpäiviin on vähentänyt lisätyön tarvetta, kun omaa aikaa jää vähemmän käteen. Olen ollut hyvin tyytyväinen menneeseen vuoteen toiminimeni osalta.

Avainlukuja: 

Liikevaihto yhteensä: 3700€
Tehdyt tunnit: 64h
Menot yhteensä: 923€ (pääasiassa laitehankintoja)
Tulot kotikäynneistä: 823,5€
Tulot kursseista: 2256,5€
Blogiyhteistyö: 620€

Liikevoitto: 2777€
Josta maksan sitten jonkin verran tuloveroa. Alv-alarajahuojennuksen ansiosta alvitkin jäävät osaksi tulosta.

Mainostamiseen ei ole tänä vuonna mennyt euroakaan ja siksi uusia asiakkaita on ollut hieman vähemmän. Sen sijaan minulle on muodostunut muutamia ihania vakiasiakkaita, joiden luona olen käynyt kerran toisensa jälkeen. Heille vien pienet joululahjat ennen joulua.

Näyttää siltä, että ensi vuonnakaan ei lisätöistä ole pulaa. Sain tänään puhelun eräältä kiinnostavalta taholta ja he tarjosivat yhteistyömahdollisuutta isohkossa projektissa. Hyvä maineeni on kiirinyt jo lähikuntiin asti. Projektin tarkka sisältö ja roolini siinä ovat vielä hieman avoinna, mutta käytännössä työ tulee olemaan joko projektin suunnittelua tai sitten sen konkreettista vetoa yleisölle ja parhaassa tapauksessa vielä kollegoilleni! Olisi hienoa päästä vetämään oikea seminaariluento, josta voisin veloittaa muutakin kuin pienen tuntipalkkioni.

Samoin ensi keväälle minulla on jo sovittu kaksi eri kurssia sekä kaksi pienempää luentoa. Iltatyöt pitävät kyllä kiireisenä! Olen huomannut stressitasojeni nousevan rutkasti kurssien aikaan, vaikka työ itsessään onkin mukavaa. Takaraivossa on muhinut ajatus siitä, etten ensi syksyksi ottaisi kursseja vaan keskittyisin johonkin muuhun. Täytyy katsoa, millaisia työmahdollisuuksia uusi vuosi tuo mukanaan.


sunnuntai 18. marraskuuta 2018

70-luvun asuntoriski alkaa realisoitua, Osa1

Realisoitumisella tarkoitan tässä tapauksessa toteen tulemista, en tiedoksi tulemista!

Toki olen jo ostovaiheessa tiennyt ja saanut mahdollisuuden varautua sijoitusasuntojeni tuleviin remonttitarpeisiin. Silloin remontit olivat vielä muutamien vuosien päässä, mutta hiljalleen ovat vuodet asuntosijoittajana rullailleen kohti remonttien aloitusajankohtaa. Tällä viikolla saapui postissa kutsu ensimmäisen sijoitusasuntoni linjasaneerausta koskevaan infotilaisuuteen.

Kutsussa oli hyvin tarkasti eritelty kaikki tällä hetkellä tiedossa olevat asiat koskien remonttia. Korjaustarpeissa ovat niin käyttövesi- ja viemäreiden uusinta, sähkönousujen uudelleenlaitto, sekä joitakin taloyhtiön tekniikkaan liittyviä uudistuksia. Linjasaneeraus voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla, joiden pääero on se, tulevatko vesiputket kulkemaan kotelossa huoneistojen sisällä vai kulkevatko putket rappukäytävän katossa, jolloin niiden alle rakennetaan madallettu välikatto. Näistä jälkimmäinen oli halvempi vaihtoehto.

Linjasaneerauksen suunnittelu on nyt valmistunut, seuraava vaihe infotilaisuuden ja suunnitelman hyväksynnän jälkeen on kilpailutusten aloitus. Muistelen, että remontin alkamisajankohdaksi oli merkitty vuosi 2020. Tarkemmat päivämäärät puuttuivat, mutta linjasaneerauksen kestoksi arveltiin 9-12kk ja asuntokohtaiseksi haitaksi 10-12viikkoa. Käytännössä asuntoni on asuin- ja vuokrauskelvoton kolmen kuukauden ajan ja senkin jälkeen taloyhtiössä on paljon meluhaittoja.

Remontin kustannuksistakin oli alustavaa arviota. 32neliön yksiöni korjaukset tulevat halvimmillaan olemaan noin 20832€ ja kallein skenaatrio oli arviolta 24896€. Summaan sisältyy kylpyhuoneen kaikkien pintojen ja kalusteiden uusiminen, joka on tietenkin asunnon arvoa kohottava uudistus. Asuntoni kylpyhuone oli edelleen alkuperäisessä kunnossa, joten täysremontti ei minua haittaa yhtään niin paljoa kuin ehkä niitä, joilla on uusittu kylpyhuone. Suunnitelmassa luki, että myös juuri remontoidut kylpyhuoneet revitään kokonaan auki.

Täytyypä sanoa, että tuli illalla valvottua myöhään. Laskeskelin vastikkeiden mahollisia määriä ja laina-aikoja ja mietin sekä asunnon vuokrausta että myymistä. Myymään en tällä hetkellä lähde, sillä haluan nähdä lopulliset kustannukset ja vastikemäärät ensin. Kylpyhuoneremontin jälkeen asuntoni on kauttaaltaan uusittu ja hyvässä kunnossa, joten se kannattaisi myydä vasta remontin jälkeen, mutta vuokraaminenkin tulee varmasti olemaan helppoa, kunhan luvut kohtaavat.

En varsinaisesti ole joutumassa mihinkään suureen pulaan linjasaneerauksen takia, mutta joksikin aikaa nousevat kustannukset voivat syödä osan säästöön jäävistä varoistani. Käytännössä alan maksaa omistani vuokralaisen asumista uudessa, korjatussa asunnossa. Nousevaa rahoitusvastiketta ei ole mahdollista kokonaisuudessaan siirtää vuokraan, vaikka asunnon taso paraneekin merkittävästi.

Linjasaneerauksen pitkän keston takia mietiskelin lyhennysvapaan ottamista. Mietin myös pankin suhtautumista, kun asuntoon kohdistuu lisää yhtiölainaa. Tämä taas nosti huolen vakuusarvojen riittävyydestä, joskin onnistuin laskemaan lainojeni lyhenevän sellaisella nopeudella, että vakuusarvoja vapautuu vuosittain noin kymppitonnin edestä. Huolet pitivät kuitenkin Nukkumatin kaukana ja minut yksin valvomassa jonnekin aamu kahden paikkeille.


maanantai 5. marraskuuta 2018

Tyhjensin osakesalkkuani

Tässäpä toistaiseksi ehkä viimeinen postaus osakesalkustani. Olen nimittäin myynyt valtaosan osakkeistani pois. 

Tämä ei liene ollut yllätysuutinen salkkuani Nordnetissä seuranneille sijoittajille, mutta ajattelin viimein koota aiheesta myös blogipostauksen. Tyttösille kun tuppaa ylilaudan pojat kaataa lunta niskaan aina, kun jotakin pörssiasioista erehtyy mainitsemaan niin on kirjoituksen teko vähän jäänyt.

Onnekseni aloitin osakkeiden myynnin jo hyvän aikaa sitten, eli en ole viimeviikkojen kurssilaskun takia erehtynyt myymään mitään, vaan ennemminkin pääsin omistuksistani eroon juuri ennen yleisen laskusuhdanteen alkua. Olen ollut ihan tyytyväinen myynteihini, jotka aloitin jo keväällä, kun kurssit olivat hieman toipuneet osinkokeväästä. 

Syykin on teille varmasti selvä, mutta kerrataanpa. Mummolan osto on tietenkin pääsyy, johon tarvitsen kaikki liikenevät käteisvarat, jotten joutuisi ottamaan kauheasti lainaa kohteelle, joka ei tuota mitään. Vaikka osakkeet itsessään saattavat nyt tuottaa enemmän, kuin lainasta pitäisi korkoa maksaa, voi tähän asiaintilaan tulla pian muutos (huonompaan). Korot ovat selvästi nousussa ja osakemarkkinoilla rysähtelee. Karhumarkkinoita en itsessään pelkää, mutta kun tiesin rahoille olevan pian tarvetta, päätin hypätä pois kyydistä vielä, kun koin kurssien olevan korkealla. Ilman mummolan ostoa olisin varmaankin vetänyt ostohousut jalkaan ja lähtenyt sijoittamaan lempiosakkeisiini lisää rahaa laskevalla kurssilla. Nimen omaan rahan tarve pakotti minut nyt myymään, kun aika oli vielä nähdäkseni hyvä. 

En kuitenkaan aivan kokonaan ole luopunut sijoituksistani. Koriini on jäänyt vielä yksi muna, lempilapseni: Sampo. Sammon kanssa en ehtinyt toimia tarpeeksi aikaisin, kun jäin odottamaan kurssin toipumista osinkojen jaon jälkeen. Kurssi ei ehtinyt palautua tarpeeksi korkealle ennen pankkien rahanpesukohua. Sammon osakkeeni ovat edelleen plussalla, mutta vain n. 5%:n verran. Muutenkin arkailin näitä myydä, sillä olen ollut hyvin tyytyväinen Sammon maksamaan osinkoon ja vakauteen. Sampo siis jäi, lisääkin ehkä haluaisin. 

Myynneillä olen vetänyt pörssistä irti nyt ne rahat, jotka olen sinne itse sijoittanut. Sampo edustaa sijoitusuran aikana saamiani voittoja: 
  • Käteistä rahaa salkussani on nyt 7829€ 
  • Sampoa omistan tällä hetkellä 2153€:n edestä (+Seadrill 1€)
  • Salkun yhteisarvo: 9983€
  • Nordnetin salkkuuni olen siirtänyt omaa rahaa yhteensä 7500€ (osingot olen sijoittanut takaisin)
  • Salkun perustin heinäkuussa 2015 

Muut myyntini ovat olleet: 


H&M ja HK lähtivät tappiolla, mutta eivät valitettavasti niin kovalla miinuksella, että summa kelpaisi vähennykseksi verotuksessa. Vuoden aikana pienenpieni omistukseni Seadrilliä ehti jo hävitä salkustani, kunnes se jokin aika sitten yllättäen palasi takaisin. Myydä en sitä aio, sillä myyntikulut ovat enemmän kuin myynnistä saatava summa - jätän sen siis salkkuuni lojumaan.

Koen suurta helpotusta osakesalkkuni keventymisestä. Sanokaa mitä sanotte, mutta vaikka olin jo päässyt alkuvaiheen jatkuvasta kurssivahtaamisesta eroon, niin silti pörssin heilahtelu aiheuttaa minussa huolta ja stressiä. Korkeintaan minusta voisi olla vakaaksi osinkosijoittajaksi, mutta nyt tältä erää jätän pörssihommat sikseen. Asunnot ovat enemmän mieleeni. 

Paljon olen tämän sijoitusrupeaman aikana oppinut ja totta kai myös virheitä tehnyt. Lopputulokseen olen tyytyväinen ja ainakaan en koe hävinneeni pörssissä yhtään mitään. Tämä osa isän perintöä on nyt menossa kohteeseen, joka on minulle rakas ja säilyy lopun elämää. Sijoitussalkkukaan ei minnekään häviä vaan voin myöhemmin ottaa sen käyttööni, jos siltä tuntuu. Toistaiseksi haluan siirtyä tarkkailemaan pörssimaailmaa sivullisen osassa.

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Miksi korjata vanhaa

Tänä vuonna olen perehtynyt erilaisiin korjauspalveluihin.

Totuushan on, että uuden osto on yleensä halvempaa tai lähes yhtä kallista kuin vanhan korjauttaminen. Silti olen itse testaillut pariakin eri korjauspalvelua, kun hyväksi havaitsemani tuote on mennyt rikki ja käyttökelvottomaksi. Olen läpeensä kyllästynyt kertakäyttökulttuuriin ja vaikka en toimillani maailmaa pelastakaan, haluan silti tehdä välillä "vihreitä valintoja". Korjaamalla vanhaa voi välttää uuden ostamista, vähentää jätettä ja samalla myös tukea paikallisia pienyrittäjiä ja käsityöläisiä. Herkästi myös kiinnyn vanhoihin esineisiin, enkä mielelläni vaihda niitä uusiin. Ajattelen jopa, että uuden hankinta on aina riski, sillä sen laadusta on vaikea etukäteen mennä takuuseen. Silti uutta ostaessani, koetan valita laadukkaita tuotteita, joiden käyttöikä on pitkä ja korjattavuus hyvä.

Tällaisia tuotteita ovat vuoden aikana olleet muunmuassa työkenkäni ja bluetoothkaiutin.

Työkengät suutarille: 

Käytän töissä sisäkenkinä nahkasandaaleja, jotka on ostettu hieman tavallista paremmalta kenkävalmistajalta. Alunperin kengät osti työtoverini, joka myi ne minulle, kun ne eivät sopineetkaan hänen jalkaansa. Sain kengät hieman alkuperäistä hintaa edullisemmin.

Kengät ovat palvelleet minua nyt 4-5 vuoden ajan, mutta niiden velcro-tarranauhat alkoivat kulua, eivätkä sandaalin kiinnitysremmit enää pysyneet kunnolla kiinni. Päätin kysyä suutarilta, voisiko muuten ehjät kengät korjauttaa. Minulla on useat kengät kuluneet rikki joko pohjasta tai sivuista, mutta näissä kengissä ei nahkaosa ole osoittanut mitään merkkejä erosta pohjallisen kanssa.

Valitettavasti kengät koostuvat kolmesta eri säätöremmistä ja suutari olisi veloittanut kunkin tarran vaihdosta 10€/kpl eli kahden kengän osalta laskua olisi syntynyt 60€:n verran. Kun emmin, hän lupasi korjata kaikki kuusi raksia 50€:lla. Vaikka tämä on enemmän, kuin kengistä olin alkunperin edes maksanut, päätin tarttua tarjoukseen. On täysin selvää, että tarranauhojen vaihtoon (kaupanpäälliseksi sisältynyt pohjallisten reunojen liimaaminen) veisi suutarilta ainakin sen tunnin, jos ei enemmänkin. Veloitan itsekin toiminimiajastani asiakkaalta 40€:a tunnilta, joten hinta oli mielestäni täysin kohtuullinen. Ei kenenkään voi olettaa korjaavan mitään ilmaiseksi!
Siispä korjautin kengät ja nyt ne ovat taas kuin uudet ja palvelleet minua koko kesän ja syksyn moitteetta. Toinen vaihtoehto olisi ollut ostaa samaan hintaan uudet kengät ja odotella niiden hajoamista.

Kaiuttimen microUSB-portin vaihto:

Kävipä tällä viikolla ikävästi, kun olin lähdössä iltatyöhön. Tarkoitukseni oli ottaa mukaan kannettava bluetoothkaiuttimeni ja päätin vielä etukäteen hieman ladata laitteen akkua. Kiireessä ja epähuomiossa tökkäsin laturinjohdon microUSB-latausporttiin väärin päin ja johdon pää murskasi portin sisällä olevan kielekkeen. Käytännössä laitteesta tuli täysin käyttökelvoton heti, kun viimeinen akkupalkki olisi käytetty loppuun. Tämä harmitti minua vietävästi, sillä kyseinen JBL Charge 2-kaiutin ei ollut vielä kuin pari vuotta vanha, toimi täydellisesti ja siinä oli hyvä akunkesto. Lisäksi sillä saattoi myös ladata muita laitteita. Miksi noin huono latausportti oli koneeseen edes asennettu!?

Onneksi kaiuttimen akku riitti illan opetustarkoituksiin ja kotona aloin tukia porttia tarkemmin. Koko portti oli ajan kanssa pyöristynyt ja venynyt. Normaali microUSB-portti on littana ja napakka, jolloin latausjohto ei edes mene sisälle kuin oikein päin. Tutkailin myös netistä kaiuttimien hintoja ja uusi, vastaava olisi tullut kustantamaan reilut 150€. Tutkin myös mahdollisuutta vaihtaa portti omin voimin, mutta epäilin, josko sähkötaitoni riittäisivät latausportin vaihtoon, vaikka netistä monta ohjevideota löytyykin.

Päätinpä siis kysyä, osaisiko tuntemani tietokonekorjaaja vaihtaa porttia ja hän lupasikin tehdä työn 40€:n hintaan! Tuo on hänen normaali tuntiveloituksensa ja oletan työhön menevän helposti tuon tunteroisen (itseltäni olisi varmasti kulunut enemmän aikaa), joten päätin korjauttaa myös kaiuttimeni, vaikka hinta onkin melkein kolmasosa uuden hinnasta. Säästöä kertyy silti satanen.

keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Toiminimeni tuloja ja vähän menojakin

Kova aherrus palkittanee aikanaan.

Syksyn saapuessa hyrähti käyntiin iltatyöni, jonka saan laskuttaa toiminimen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa paria tietokonekurssia ja yhtä luentoa. Palkkiota näistä tulee 1165€. Olen tehnyt joitakin hankintoja yrityksen nimiin, mutta näyttää kovasti siltä, etteivät menot ylitä tuloja tänä vuonna. Täten maksan tuloistani ihan tuloveroakin, mutta muistelen nostaneeni palkkatyön veroprosenttia sen verran, ettei lisäveroja yritystuloista tarvinne maksaa.

Yksittäisiä työkeikkoja on ollut hissukseen läpi koko vuoden. En ole markkinoinut yritykseni alkukuukausien jälkeen juuri ollenkaan, joten olen ihan tyytyväinen tilanteeseen. Tehdessäni pidempää työpäivää palkkatyössä, en kovin montaa asiakasta viikossa jaksaisikaan. Tällä hetkellä kalenterissa ei ole vapaata kuin osa viikonlopuista.

Yritykseni tärkeimmät luvut: 

Tulot: 3572€
Menot: 923€
Tulos: 2649€

Tuloihin olen laskenut yllä olevan palkkion syksyn töistä. Kaikenkaikkiaan olen erittäin tyytyväinen tulokseen ja odotan innolla joulukuuta, jolloin kiireet viimein helpottavat. Myös veronpalautusta on luvassa reilusti! Tänä vuonna meidän ei tarvitse käydä blogissa keskustelua "mätkyistä" terminä vaan voimme odotella 740€:n palautuksia saapuvaksi.  Yritykseni menoista suurin osa on laitehankintoja, jotka olen ostanut yritykseni käyttöön sekä opetus- että opiskelumateriaaliksi. Tällä hetkellä palveluksessani ovat seuraavat Apple-laitteet:

Pöytäkoneet:
iMac G4
iMac G5
Mac mini late 2009

Kannettavat:
iBook G3
Macbook late 2010

Älylaitteet:
iPad pro 12,9"
iPhone 7

Minulla on ollut valtavan hauskaa näiden laitteiden kanssa puuhatessani. Olen myös oppinut valtavasti. Vielä tarvitsisin kannettavan, joka voi pyörittää uusinta Mac OS -käyttöjärjestelmäversiota Mojavea. Tästä laitteesta voisi tulla myös varsinainen opetuskoneeni. En tiedä, kehtaisinko opettaa vuoden 2010 valkoisella macbookilla, vaikka siinä toiseksi uusin käyttöjärjestelmä pyöriikin vaivatta.
Vielä ei ole painetta päivittää puhelinta uudempaan. Opetuskäytössä iPhone seiska menee ainakin vielä tämän vuoden. Uudempien mallien eroavuudet olen opetellut muilla tavoin.

maanantai 8. lokakuuta 2018

Syksyn kiireet, haasteet ja lisätyöt

Leppoisan kesän jälkeen voivat syksyn kiireet iskeä täystyrmäyksen kerta rysäyksellä. Syyskuu toi mukanaan jatkuvan kiireen.

Päätös painonpudotuksen aloituksesta oli huomattavasti helpompi tehdä, kun syksyn lisätyöt eivät olleet vielä alkaneet. Nyt ne rysähtivät päälle kaikki kerralla ja meneillään on jo kolmas viikko, kun en näe tyttöäni kuin pieninä hetkinä joko aamuisin, töiden jälkeen, ennen iltatyötä tai hieman ennen nukkumaanmenoa, kun palaan iltatöistä. Pääsääntöisesti viikkoni näyttävät muodostuvan nyt seuraavasti:

Maanantai: iltavuoro päivätöissä
Tiistai: aamuvuoro päivätöissä, painonhallintaryhmä illalla
Keskiviikkoa: aamuvuoro päivätöissä, toiminimen iltatyö
Torstaina: iltavuoro päivätöistä
Perjantaina: joko aamuvuoro tai kerran kuukaudessa välivuoro
Lauantaina: joko vapaa tai kerran kuukaudessa lauantaivuoro
Sunnuntai: vapaa

Tällä hetkellä täytyy todeta, etten ehtisi tekemään yhtään lisää töitä toiminimeni kautta ja silti näitäkin tulee, yleensä kerralla useampi, kunnes taas on muutama viikko hiljaista. Jos nyt edes viikonloput voi pyhittää levolle niin hyvä olisi. Tietenkin minulla on myös iltavuoroja edeltävä aamupäivä vapaata, mutta harva ystävä pystyy silloin tapaamaan ja tytärkin on koulussa. Onneksi tämä kiire on vain väliaikaista ja helpottuu joulukuuhun mennessä, kun lisätyö loppuu. Myös painonhallintaryhmän tapaamiset harvenevat vuoden loppua kohden.

Toistaiseksi painonhallintaryhmä on ollut täysin ennaodotusteni mukainen. Vetäjä kertaa ruokavaliosta kansanterveyslaitoksen vanhoja tuttuja: lautasmalli, pehmeät rasvat, kevyttuotteet ovat ne juttu. Hyvä puoli tapaamisissa on se, että ruoka-asioita tulee vähän tahtomattaankin mietittyä pitkin viikkoa. Punnitus on vapaaehtoista, mutta toistaiseksi olen siihenkin osallistunut. Kesken ei parane jättää sillä jatkotoimenpiteitä silmälläpitäen oman motivoituneisuuden näyttäminen on tärkeää. Syyslomaviikolla edessä on lääkärille varattu aika - kolmas askel painonhallintapolullani.

Vähäisen vapaa-aikaa olen käyttänyt ahkerasti myös uuden oppimiseen. Olen ottanut työsaraksi tutustua Applen Mac OS X-käyttöjärjestelmien käyttöön ja monenlaisten Apple-koneiden kanssa puuhailemisen. Mac-tietokoneita on tullut haalittua vähän liiankin kanssa. Nyt kokoelmaani kuuluu jo viisi konetta eri aikakausilta. Vakaa tarkoitus on oppia käyttämään koneita niin hyvin, että voin ensi vuonna vetää ensimmäiset Mac alkeiskurssit asiakkaille! Omaa osaamista olen vahvistanut tutustumalla laajasti Mac OS:n historiaan ja eri kehitysvaiheisiin. Ensimmäinen, kalliimpi kone on kuitenkin vielä hankkimatta. Haluaisin kovasti iMac pöytäkoneen, mutta kurssien takia järkevämpi olisi kannettava Macbook pro. Toistaiseksi hallitsen hyvin koneiden käyttöönoton, valmiiksi asentamisen ja muistikampojen vaihdon. Suurin saavutukseni koskee iMac G4:stani, jolla pystyy nyt soittamaan myös vinyylilevyjä!


keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Suomalainen terveydenhoito painonpudotuksen apuna

Olen päättänyt testata julkisen terveydenhoidon palvelut koskien painonpudotusta. 

Yrittäjyyteni ensiaskelista asti kasvava elintaso on alkanut näkyä vuosirenkaina myös lanteilla. Ruuhkavuosien pyörteessä aikaa omien syömisten ja liikunnan vahtimiselle tuntuu löytyvän entistä vähemmän. Olen myös syvästi pettynyt aiempiin painonpudotusyrityksiini, joiden loistavat tulokset ovat nollaantuneet vuosien saatossa. Siksi olen päättänyt hakea apua hyvissä ajoin! 

Oma ongelmani painonpudotuksen kanssa on, että tiedän kyllä teoriassa kaiken, mitä siihen vaaditaan, mutta en löydä enää motivaatiota toteuttaa pidempää enkä lyhyempää elämänmuutosta, jotka eivät ole koskaan jääneet lopullisiksi. Rikkaan ihmisen järkivaihtoehto olisi palkata personal trainer avuksi tässä urakassa, mutta en koe olevani vielä sillä taloudellisella tasolla, jossa alkaisin palkata itselleni henkilökuntaa. Siksipä suuntasin katseeni kohti julkista terveydenhoitoa.

Kynnys soittaa  terveyskeskuksen ajanvaraukseen oli jokseenkin korkea. Kyllä me kaikki tiedämme, miten ruukautunut palvelu terveydenhoito on. Koska en varsinaisesti ole sairas painoni takia, mietin, mahdanko saada mitään apua. Olisiko kunnallani varaa tehdä ennaltaehkäisevää työtä? Jos ja kun terveyteni alkaisi ylipainon takia reistailla, minä tulisin terveydenhoidolle todella kalliiksi. 

Voin tässä kohtaa ilokseni todeta, että huoleni oli aivan turha! Soittamalla sain ajan aluksi terveydenhoitajan puheille, jossa kävin tänään. Hän oli mitä innostavin setä-mies, joka mittasi, punnasi ja lähti selvittämään kokonaistilannettani sekä sukurasitusta. Tämän jälkeen hän selvitti minulle monia eri vaihtoehtoja, joita terveydenhoidolla on tarjota niin ylipainon hoitoon kuin sairaalloisen ylipainon ennaltaehkäisemiseen! Hän oli mitä mukavin ihminen ja juuri oikealla tavalla rohkaiseva. Minusta tuntui luonnolliselta puhua hänelle painostani ja tottumuksistani. Listaan teille tähän alle, millaiset ovat terveydenhoidon tarjoamat tukiportaat painonhallintaan: 

1. Terveydenhoitaja: 
  • Kartoitetaan painoindeksi, verenpaine, syömistottumukset, painonpudotuksen historia, sukurasitukset jne.
  • Vinkkejä ja tukea painonpudotukseen
  • Eri painonhallintapalveluiden läpikäynti
  • Ohjaus terveyskeskuksen painonpudotusryhmään
  • Ohjaus lääkärille
  • Tarvittaessa ohjaus labraan veriarvojen mittausta varten

2. Lääkäri:
  • Lääkäri tutkii painonpudottajan terveydentilan
  • Käy läpi lääketieteellisiä tapoja hallita painoa
  • Lähete lihavuusklinikalle

3. Lihavuusklinikka: 
  • Erikoislääkärien tuki painonpudottajalle
  • Lihavuuden hoito lääkkeillä
  • Lihavuusleikkaus

Nämä sain tietää nyt ensimmäisellä tapaamisellamme. Lisäksi terveydenhoitaja lupasi olla tukenani, milloin ikinä tarvitsisin apua, voisin varata hänelle jatkoajan. Seuraavaksi tapaan lääkärin. 

Näin konkreettinen tarttuminen painonhallintaan tuntuu minusta jännittävältä, mutta toisaalta olen hyvin huojentunut, että minut ja huoleni otettiin terveyskeskuksessa vakavasti. Hoitaja ymmärsi kertomani hyvin. Ongelmani nähkäätte on se, etten näytä ollenkaan niin isolta kuin painoni on. Hoitaja sanoi jopa hämmästyneensä ensinäkemällä, miksi olin hänelle tulossa puhumaan painosta. Lihavuus voi olla näin salakavalaakin. Saa nähdä, millaisia hoitomuotoja lääkäri minulle tarjoaa. Verenpaineeni oli ihanteellinen, eikä minulla ole vielä yhtäkään lihavuudesta johtuvaa sairautta. Haluuni ennaltaehkäistä näitä vaivoja suhtauduttiin erittäin positiivisesti. Ensialkuun aloitan terveyskeskuksen painonhallintaryhmässä, jossa pyritään pienillä muutoksilla kohti terveellisempää elämää. Tunnen, että ryhmän ja ammattilaisten tuki on minulle nyt omiaan, vaikka itse ruokavalioasioista tiedän hyvin paljon jo nyt.  

Asioiden mahdollisesti edetessä aion paneutua painonpudotuksen kustannusrakennukseen vielä lähemmin.