perjantai 30. joulukuuta 2016

Joulun hintalappu

Tätä postausta en olisi jaksanut millään kirjoittaa, mutta pakkohan se oli jossakin vaiheessa kohdata loppuvuoden kauppakuitit.

Olemme tämän väliviikon tytön kanssa kahdestaan lomalla kotona. Aikaa olen käyttänyt tehokkaasti mm. nukkumiseen, syömiseen ja rentoiluun. Loma tekee todella hyvää! Tänään oli kuitenkin aika tehdä jotain hyödyllistäkin. Kuittisulkeiset on nyt pidetty ja seuraavaksi listaan teille joulukuun ylimääräiset kulut.

Jouluruuat: 

- 60,43€ omaa rahaa käytetty ja 55,02€ maksettu S-bonuksilla. Yhteensä 115,45€

Emme edes syöneet joululounasta kotona, mutta ostimme silti kotiin oman setin jouluherkkuja ja suklaita (20€). Aattona ja joulupäivänä söimme äitini luona ja osallistuin yhteisten ruokien tekoon valmistamalla kattilallisen palapaistia (24€). Aattoaamun riisipuuron söimme kotona ja oman kinkun (19€) paistoimme myös jouluksi. Osan ruuista ostimme miehen kanssa yhteispäätöksellä Prismasta käyttäen vuoden aikana kerättyjä S-bonuksia. Olemme molemmat keränneet bonuksia samalle tilille, joten oli mukavaa ostaa rahoilla jotakin yhteistä. Bonuksia jäi kortille vielä reilusti. 

Koristeet:

-54,67€

Summa sisältää niin paketointitarpeet kuin muutamat uudet joulukoristeetkin. Eniten maksoivat uusi muovinen joulukuusi (20€) ja kaksi Aarikan joulutonttua (20€). Viime vuonna meillä oli ensimmäisen kerran aito joulukuusi, mutta tulin sille saman tien allergiseksi. Tänä vuonna jouduimme ostamaan poislahjoitetun muovikuusen tilalle uuden. Aikailin kuusenvalinnassa liian kauan ja kaikki hienot kuusimallit oli jo myyty loppuun. Päädyin siksi ostamaan tarjolla olevista kuusista halvimman, josta mies maksoi vielä puolet. Vitosen verran sain lisää rahaa, kun myin vuoden vanhan kuusenjalan pois. 

Tytön joululahjat: 

-175,72€

Tytölle ostin lahjaksi: puhelimen, suojakuoret, pikkuponeja, värityskirjan sekä sukkia, alusvaatteita ja housut. Mielestäni ihan tarpeellisia, hauskoja ja hyödyllisiä lahjoja. En nyt laske ennen joulua ostettuja kalusteita tähän. Summasta on myös vähennetty miehen osuus puhelimesta (puolet, eli 114€).

Miehen joululahjat: 

-80,28€

Miehelle ostin uudet nahkaiset salihanskat, alumiinisen työkalupakin (johon mahtuu kunnolla mm. porakone) ja pakkiin yhden viinipullon ja kaksi pienpanimo-olutta. 


Muiden joululahjat:

-170,01€

Tänä vuonna kokeilimme sukulaisten kesken systeemiä, jossa jaoimme facebookissa keskenämme toivelahjalistat, jolta jokainen voisi ostaa toiselle lahjan, joka oikeasti tulee tarpeeseen. Tämä helpotti huomattavasti lahjojen valintaa ja toivottavasti vähensi hutiostosten määrää. Toiveet olivat suht edullisia ja niistä sai oman budjettinsa mukaan valita, montako ostaa. Lahjan saajalle oli kuitenkin yllätys, mitä hänelle on listalta ostettu. Kummitytön lahja oli hieman kalliimpi (legosetti 55€). Tämän lisäksi osallistuin miehen veljen lahjaan ja hän osallistui minun veljieni lahjoihin. 
En tähän sen tarkemmin listaa sukulaisten lahjoja, mutta ainakin torkkupeitot (á 10€) olivat kiitetty lahja. 

Posti:

-1,20€

Koska Posti on tänä vuonna tuottanut pelkästää pettymyksiä, päätin olla lähettämättä joulukortteja ollenkaan. Lähetin ainoastaan mummulle tytön koulukuvan ja jouluterveyhdyksen postitse. 
Saamistani joulukorteista päätellen, myös muut olivat tulleet tähän ratkaisuun. Sain postitse kortin ainoastaan samalta mummulta, jolle itse lähetin kirjeen. Niiltä sukulaisilta, jotka näin joulun aikaan, sain kortin suoraan käteen. 

Yhteensä: 597,33€

Ihan näin paljon ei minun tarvinnut maksaa, sillä mies osallistui ruokien ostoon maksamalla suurinpiirtein puolet. Tarkkaa summaa on vaikea laskea, sillä mieskin on käynyt välillä kaupassa ja olemme tasanneet ruokalaskuja niin käteisellä kuin tilisiirroillakin. 

Lahjojen osalta tuli ehkä tuhlailtua, mutta tänä vuonna minuun iski yllättävän vahva antamisen halu. Lahjalistojen ansiosta sain myös itse lahjoja, jotka olivat varmasti mieleisiä. 

lauantai 24. joulukuuta 2016

Joulurauhaa

onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha
itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha.

Ensimmäisen idolini, Kirkan, laulaessa Joulumaa-kappaletta osui tämä kohta omaan korvaani. Kaiken kiireen ja stressin keskellä, on hyvä muistaa, mistä todellinen jouluilo tai ilo elämässä ylipäätään tulee. Se tulee omasta itsestä, omasta asenteesta ja kyvystä nauttia siitä, mikä on tässä ja nyt - jopa jouluvalmistelujen keskellä.

Toivotankin kaikille lukijoilleni mitä rauhaisinta joulua ja iloa pyhäpäivien johdosta. Olitte sitten täydellisen toimettomina tai kädet täynnä työtä, muistakaa jossakin vaiheessa katsoa ympärillenne ja nauttia siitä mitä elämässänne on. Toivottavasti ainakin perhettä, sukulaisia tai ystäviä.

Joulun jälkeen palaamme sitten laskemaan, mitä kaikki lysti oikein maksoi :)





P.S:  Ja auttaa sitä äitiä/mummua/kodinhengetärtä siellä keittiössä! Ei kukaan halua käyttää aattoaamustaan kahta tuntia puurokattilan hämmentämiseen yksinään. 

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Vuosi asuntosijoittajana

Takana on nyt ensimmäinen vuosi asuntosijoittajana. Mitäpä on jäänyt käteen?

Marraskuun 2015 lopussa tein kaupat pienestä sijoitusyksiöstäni ja jo samana viikonloppuna minulla oli siihen vuokralainen valittuna. Loistavan alun jälkeen vuokraustoimintani on noudattanut melko samaa kaavaa: Vuokrat tulee säännöllisesti myöhässä.

Seuraan vuokraustoimintaani excel-taulukon avulla kuukausittain. Kirjaan ylös niin tulot kuin menotkin erittelyineen. Jo verotuksenkin takia haluan olla mahdollisimman täsmällinen kirjanpitoni kanssa. Taulukosta otankin nyt muutamia lukuja niin omaksi kuin teidänkin iloksenne. Suurimmaksi osaksi käytän tässä kokonaisen vuoden (2016 lukuja) ja jätän huomiotta ensimmäisen kuukauden vuokraustoiminnan alusta.

Positiiviset luvut:

Vuokratuloja: 7422€
Vähennyskelpoiset kulut (sis. lainan korot): 2702€
Rahoitusvastikkeet: 305€

Veroa en ole vielä maksanut ollenkaan, se langennee maksuun ensivuonna. Veron suuruus n. 1400€.

Lainaa lyhennetty:
Vuonna 2015: 2970€ (ylimääräisen lyhennys)
Vuonna 2016: 2950€
Lainaa jäljellä: 60 049€

Veron jälkeen käteen jää muutama hilu, jos sitäkään, mutta lainalyhennys on varmaa voittoa! Vuonna 2016 keskimäärin 245€/kk.

Tuottoprosentti: 
Tällä kaikkein yksinkertaisimmalla kaavalla laskettuna vuokratuottoprosenttini on 6,8%.
Summassa ei ole huomioitu veroja, mutta asunnon hankintahintaan on lisätty kaupankäyntiin liittyvät kulut, kuten varainsiirtovero. Jos rahoitusvastikkeen jättää pois laskusta on tulos n. 7,3%

Omaa rahaa koko projektiin olen laittanut noin 5060€. Sijoitetun pääoman tuotto on tänä vuonna 87%, kun huomioimme rahoitusvastikkeenkin, mutta ei veroja. Verotkin huomioituna voittoa on tullut 59%.

Käyntejä asunnolla: 15 kpl, sisältäen näytöt, erilaiset lomake asiat, avainten luovutukset yms. Matka on lyhyt niin en postita vaan vien paperit perille.

Vuokralaisia vuoteen on mahtunut kaksi, mutta tyhjänä asunto ei ole ollut päivääkään.

Vuokraustoiminnan ikävin puoli: 

Keskimäärin vuokra on tullut tililleni 6,7 päivää eräpäivän jälkeen, vaikka molemmissa tapauksissa vuokralaisella/vuokranmaksajalla on ollut käytössään sama pankki kuin minulla.
13 kuukauden aikana vuokra on  tullut pahimmillaan 18 päivää myöhässä ja vain kahtena kuukautena se on ollut tililläni juuri eräpäivänä. Kolmena kuukautena vuokra on maksettu kolmessa eri erässä ja yhtenä kuukautena kahdessa erässä.
Kertaakaan myöhästymisestä tai erissä maksusta ei ole kerrottu etukäteen tai sille ole pyydetty lupaa.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Isän veronpalautukset

Isän perinnönjakoasiat alkavat lähestyä loppuaan. Ensimmäiset veronpalautukset jätettiin jakamatta vuonna 2015, koska tiedossa oli, että tänä vuonna palautuksia tulisi vielä lisää.

Vanha tuttu totuus on, ettei koskaan pitäisi nuolaista, ennen kuin tipahtaa. Vaikka koetin kuinka olla odottamatta yhtään mitään, olin kuitenkin ajatellut sieltä tulevan jonkin verran rahaa. Perunkirjoituksessa vielä kysyin parunkirjoittajalta, miten veronpalautukset jaetaan. Olen lähes varma, että perunkirjoittaja sanoi rahasumman olevan isän omaisuutta, joka jakautuu puoliksi minulle ja veljelleni. Tämän lisäksi saimme äitipuolelta tietää, että veronpalautuksia olisi tullut ja tulossa 1000€ + 1200€. Eli siis 1100€ olisi odotettavissa oleva osuuteni.

No, nyt kun isän kuolemasta tulee pian kaksi vuotta ja viimeisetkin veronpalautukset saapuivat, otti äitipuoli meihin yhteyttä. Pankista oltiin sanottu, että vainajan veronpalautukset jaetaan kuolinpesän kesken vanhalla tutulla kaavalla: Puolet leskelle ja toinen puoli lapsille jaettavaksi.

Veljeni otti  yhteyttä vanhaan perunkirjoittajaamme, mutta häneltä saimme vain ympäripyöreän vastauksen, että meidän pitäisi keskenämme sopia asia. Netistä selailemalla löytyy jos jokinlaista keskustelua aiheesta, mutta vähemmän asiatekstiä. Tyydyin kuitenkin lopulta tähän ET-lehden suoraan vastaukseen aiheesta. Kaipa asia sitten todella olisi niin ja äitipuoli veisi palautuksista puolet.

Aloimme valmistella tarvittavia valtakirjoja, kun saimme tietää lopullisen veronpalautussumman:

4299€!

Tänä vuonna veronpalautusta oli tullut lähes kolme tonnia. Vaikka jako nyt menikin eri tavalla, kuin olin aiemmin kuvitellut, minun osuuteni tulisi silti olemaan lähes sama, kuin olin laskenut! Koetan nyt ainakin suhtautua asiaan positiivisesti ja ajatella sitä tältä kantilta.

Pyysin isän pankilta valtakirjapohjan, jonka allekirjoitimme veljen kanssa. Tämän lisäksi laadimme hyvin yksinkertaisen jakokaavakkeen, jonka perusteella rahat jaetaan pankissa ja lopuksi isän tili suljetaan. Senkin varustimme allekirjoituksilla ja omilla tilinumeroillamme ja lähetimme postissa äitipuolelle. Äitipuoli on nimetty pesänhoitajaksi, joten hän käy pankissa tekemässä siirrot ja tilin sulkemisen.

Sitten nämä isän perintöasiat alkavat olla lopussaan.

Paitsi että henkivakuutusasia ei ole vieläkään ratkennut. Asia siirtyi vakuutuslautakunnan käsiteltäväksi noin vuosi ja neljä kuukautta sitten, mutta mitään ratkaisua ei sieltä ole tullut. Koetin soittaakin, mutta tietoja annetaan vain asianomaiselle, joka tässä tapauksessa on vakuutuspäätöksen riitauttanut äitipuolemme. Sen verran sain kuitenkin tietää, että vaikeissa tapauksissa yli vuoden käsittelyaika on aivan tavallinen. Joten odottelu jakukoon.


keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Lapsen raha-asioiden hoito eroperheessä

Aiemmin jo kerroinkin, että kävin S-pankissa avaamassa tytölleni oman tilin, jonka kautta ostimme hänelle yhden osuuskaupan jäsenyyden säästöpossuun kertyneillä rahoilla. Tänään kerron tuosta prosessista hieman tarkemmin.

Eroperheessä lapsen omien rahojen hoito voi olla hieman hankalempaa, kuin muuten. Tilien avaamiseen ja hallinnointiin kun tarvitaan edelleen molempien vanhempien suostumus. Luulisin asian hoituvan valtakirjallakin, mutta koska exäni päätti jokin aika sitten muuttaa takaisin samalle paikkakunnalle kanssamme, menimme hoitamaan tilinavauksen yhdessä.

Täyttäessäni kaavaketta tytön  tilin avaamiseksi, tuli eteeni kysymys, kuinka vanhemmat voivat tiliä hallinnoida: Aina yhdessä vai myös erikseen. Lupa hoitaa tilin asioita koskee molempia vanhempia, eikä sitä voinut erikseen määrätä vain toiselle. En usko, että exä kävisi tilillä omiaan säätämässä, mutta ruksasin silti kohdan "yhdessä", vaikka omat hankaluutensa siinäkin on.

Tytön S-tilille tulevat aikanaan hänen jäsenyydestään mahdollisesti maksettavat korot. Koen, että S-kauppojen jäsenyydet ovat varsin matalariskisiä ja niitä on suhteelisen helppo ostaa ajan kanssa lisää vaikkapa säästöpossuun kertyvillä rahoilla. Korko ei sinällään ala kasvaa tilillä korkoa, mutta näin alkuvaiheessa koron voi sijoittaa uusiin jäsenyysmaksuihin. Jos S-kaupoilla menee vastaisuudessakin hyvin, on tuotto erinomainen.

Tällä hetkellä työnjakomme tytön raha-asioiden hoidossa näyttäisi olevan tämä: Exä säästää tytön vanhalle säästötilille ja siirtää sieltä rahaa Nordnet-tilille, jossa ei tosin ole yhtään sijoitusta tällä hetkellä, sillä hän odottaa sopivaa hetkeä ostaa. Tytön Nordnet-tilin näen itsekin oman salkkuni yhteydessä.

Minä aion keskittyä näihin S-jäsenyyksiin, joita tytölle voisi ostaa lahjaksi ja joihin säästöpossurahat voisimme myös laittaa. Tytölle tämä sopi hyvin, vaikkei hän paljoa koroista mitään ymmärräkään. Säästöpossuun oli kertynyt 123€ rahaa, joten tällä kertaa ostimme vain yhden jäsenyyden, muistaakseni Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan, ja loput säästöt pidimme käteisenä.

Aiomme lähitulevaisuudessa käydä exän kanssa siirtämässä tytön vanhan säästötilin Danske bankista Osuuspankkiin, jota me molemmat vanhemmat käytämme. Tällöin molemmat saavat tarkastelu- ja käyttöoikeuden tytön tiliin omien verkkopankkitunnusten kautta. Koska en itse ole Danske bankin asiakas, en edes tiedä, onko tuolla vanhalla tilillä yhtään säästöjä.

Toistaiseksi olemme voineet hoitaa tytön raha-asioita suhteellisen sopuisasti. Hyvä periaate on, ettei rahojen kanssa tehdä yhteistyötä vaan kummatkin säästävät/sijoittavat tytölle omalla periaatteellaan eivätkä puutu toisen tekemiin päätöksiin. Ja edellyttäähän jo lakikin, ettei lapsen rahoilla saa ottaa liian suurta riskiä, esim. sijoittamalla ulkomaisiin osakkeisiin.


sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Shoppailemassa S-osuuskauppojen jäsenyyksiä

Viime vuonna sain tietää näistä jäsenyyksistä juuri vuodenvaihteen jälkeen, kun ihmettelin S-tilille kalahtanutta, hieman isompaa bonuspottia. Eri osuuskauppojen jäsenyyksiä, kun voisi ostaa enemmänkin, mutta ne pitäisi viimeistään vuoden vaihteessa olla ostettuna.

S-ryhmän jäsenyyksistä kannattaa lukea vaikkapa tämä Rahalla vapaaksi -blogin  mainio juttu aiheesta sisältäen myös listan eri osuuskuntien maksamista koroista vuodelta 2015. Varsin erinomaisista korkoprosenteista innostuneena päätin itsekin tänä vuonna hypätä osuuskauppakelkkaan ja käydä hakemassa jäsenyydet itselleni.

Lehdessä uutisoitiinkin jo, että näin vuodenvaihteessa on S-pankkien konttoreilla kiirettä, sillä osuuksien osto vie aikaa ja ihmiset joutuvat yleensä varaamaan sitä varten erillisen palveluajan. Päätin kuitenkin itse riskeerata ja marssin lähiprisman pankkipisteelle ilman varattua aikaa ja pääsinkin sisälle samoin tein. Pankkitädin kanssa meillä meinasi tosin mennä sukset ristiin heti alkutaipaleella. Erehdyin puhumaan "jäsenyyksien" sijaan "osuuksista" ja täti otti hieman hankalan kannan, eikä ollut ymmärtävinään, mitä tarkoitan. Kun hän lopulta hieman tylyn kuuloisesti arveli minun ehkä tarkoittavan osuuskuntien jäsynyyksiä, aloimme päästä asiaan.

Olisin mielelläni halunnut kuulla häneltä eri jäsenyyksien maksamista koroista aiempina vuosina, mutta pankkitädin suora vastaus oli: "ei harmainta aavistustakaan". Tämä hieman hätkähdytti, sillä luulin pankin henkilökunnan tehtävänä olevan juuri myydä erilaisia tuotteita (myös rahastoja yms.) asiakkailleen, mutta ilmeisesti S-pankin henkilökunnalla ei ole minkäänlaista tietoutta näistä jäsenyysasioista, ainakaan oman alueensa ulkopuolelta. Tässä kohtaa pinnani jo hieman kiristyi, mutta jatkoin sitkeän ystävällisellä asiointiäänensävylläni ja kaivoin netistä listan korkoa maksaneista osuuskunnista.

Koska mitään apua osuuskuntien valintaan ei henkilökunnalta saanut, päätin sitten vain ostaa ne kaikki, jotka olivat jotakin vuonna 2015 tuottaneet. En ehtinyt edes viimevuoden tilannetta siinä hötäkässä tarkistaa. Tähän kannattaa varautua huomattavasti minua paremmin, jos aiot itse näitä ostaa! Suosittelen vaikkapa tulostamaan listan halutuista jäsenyyksistä paperille.

Kuva S-jäsenyyksieni sopimuksista kuitteineen. Paperiton aikakausi, saavu jo!









 

Valitettavasti jäsenyyksien osto ei konttorillakaan onnistu parilla hiiren klikkaisulla, vaan jokaisesta kaupasta tulostetaan omat erilliset paperit allekirjoitettavaksi - kaksina kappaleina. Myös maksut piti hoitaa 100€:n erissä. Ja kun tämä toistettiin 12 kertaa, oli tunti jo vierähtänyt iloisesti. Tämän lisäksi avasimme myös tyttärelle tilin S-pankkiin ja hänen säästöpossuunsa kertyneillä rahoilla ostimme hänelle yhden jäsenyyden. Kerron tilinavausrumbasta hieman lisää omassa postauksessaan.

No, siinä kun pakosti jouduimme viettämään hikisen tunnin pankkitädin kanssa, alkoi hänkin osoittaa jo hieman ystävällisiä piirteitä. Oikeastaan hän lämpeni tavallisen oloiseksi pankkivirkailijaksi aika pian nihkeän alun jälkeen. Keskimaan osuuskunnan kohdalla nauroimme jopa ääneen yhdessä. Myöhemmin mietimme miehen kanssa, että ehkä täti alkuun tuskastui, kun tiedossa oli pitkä ja tylsä papereidenpyörittelytunti. Heillä taisi pankissa olla juuri lounastaukokierroskin menossa.

Koska kaupat tuli näin hätäiseen tehtyä, en nyt ihan tiedä, ostinko mukaan joitakin vähemmän kannattavia jäsenyyksiä. Onneksi jäsenyydet voi irtisanoa ja niistä saa rahansa takaisin. Koko projektin hitaus ja vaivalloisuus tosin kyllä takaa, ettei kukaan huvikseen niitä käy kesällä lunastamassa takaisin jos mielessä on vuoden lopussa ne taas ostaa takaisin.

Maksoin nyt jäsenyyksistä 1200€ ja yhden omistin jo entuudestaan. Jännittää nähdä, minkälaisen koron summalle saa ensivuonna.

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Lyhennetty työpäivä ja työajan pidennys 2017

Pikkujännää osittaiselta hoitovapaalta: Palkkani laskee ja työaika pysyy ennallaan.

Työaikaa ollaan alasta rippuen nostamassa tämän syksyn tai kevään 2017 aikana 6 minuutilla päivässä, eli 24 tuntia vuodessa. Osittaisen hoitorahan saaminen on edellyttänyt, ettei tee yli 30 tuntia töitä viikossa. Suora lainaus Kelan sivuilta:

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia ei ole kilpailukykysopimuksen yhteydessä kuitenkaan muutettu. Samaa työaikaedellytystä noudatetaan siis jatkossakin.
Terveisin: Kela (lue koko artikkeli)


Elikkä työaika nousee, mutta yli 30 tuntia ei jatkossakaan osittaisella hoitovapaalla saisi tehdä. Kelan sivujen mukaan pidempi työaika saattaa vaikuttaa hoitorahaan, mutta ei välttämättä. Kryptisyydestä täydet pisteet Kelalle. Joka tapauksessa ilmoitus muuttuneesta työajasta on tehtävä.

Toinen vaihtoehto on sopia työpaikalla, että työaika pysyy 30 tunnissa ja vastaavasti palkka pienenee hieman. Näin teemme omalla työpaikallani. Olen melko tyytyväinen ratkaisuun, vaikka palkan pieneneminen entisestään pelottaa minua hieman. Olen tavallaan julkisen sektorin viimeisessä laivueessa, joiden ei tarvitse "kärsiä" pidemmästä työajasta. Laihoista vuosista on tosin tulossa vieläkin laihempia.

Kieltämättä ajatuksissa on välähdellyt työpaikan vaihto yksityiselle sektorille osittaisen hoitovapaan jälkeen. Olisipa se poikaa päästä sopimaan itse omista työajoista ja palkasta. Pitkät kesälomat ovat minulla vielä kymmenen vuoden päässä. Siihen mennessä lienee niistä saksittu pois muutakin kuin 30% lomarahoista.

Pieni päivitys palkkaani: Aiemmin uutisoin palkkani olevan nyt noin 1505€. Kahden seuraavan kuukauden kokemuksen perusteella sanoisin, ettei tilanne ole edes näin kurja. Olen saanut menneinä kuukausina palkkaa nyt 1586€ ja 1525€. Aiempaan oli lisätty pari kymppiä syyslomarahoja ja jälkimmäisestä taas on vähennetty vuosittainen autopaikkamaksu, joten todellinen palkka olisi ollut lähempänä 1560€:a.

Jos siis aiemmin kerroin palkkani pudonneen 88€ kokoaikatyöstä, olisi todellinen luku ennemminkin 33€.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Vuokrankorotus 2017

Nyt on kyllä kapitalistigrynderiolo.

Koska yksiöni vuokrasopimuksessa vuokrankorotusperusteeksi on määritelty "enintään viiden prosentin" korotusehto, joka ei ole sidoksissa mihinkään indeksiin, ajattelin nostaa vuokraa vuodenvaihteessa vastaamaan hieman paremmin ensivuonna nousevia kustannuksia ja jälkeen jäänyttä vuokratasoa. Nämä eivät itsessään ole korotukseen oikeuttavia syitä, mutta vuokrasopimuksen "avoin" prosenttiluku on. 

En aio tietenkään nostaa vuokraa koko viiden prosentin edestä, onhan ehdoissa määritelty "enintään", joka mahdollistaa myös korottamatta jättämisen tai osittaisen korotuksen. Tarkasteltuani alueella tarjolla olevia muita vuokrayksiöitä, nostan vuokran niiden lähelle, mutta jätän sen kuitenkin niitä halvemmaksi. 

Vuokra nousee n. 2,5%: 595€ -> 610€ = 15€ korotus.

Hieman kyllä jännittää, miten vuokralainen suhtautuu. Vai mahtaako hän suhtautua mitenkään, kun sosialitoimi maksaa hänen vuokransa? Tiedän, että hän on kesällä lähdössä luultavasti joka tapauksessa pois, sillä sopimus on määräaikainen. Katson vuokratasoa sitten uudelleen.

Toistaiseksi tiedossani on ainakin 27,65€:n korotus yhtiövastikkeessa ensivuodelle, kun korjausvelka lankeaa maksuun. Kevään yhtiökokouksessa selviää, nousevatko muut kulut. Sinällään vuoden vaihteessa tehtävä vuokrantarkistus on vähän etuajassa.

Kaikista perusteluista huolimatta minulla on kuitenkin lähinnä ahne olo ja korotusilmoitusta viedessäni meinasin monta kertaa pistää koko kuoren silpuksi.


Ehdotus rahoitusvastikkeen tulouttamisesta

Toinen sijoitusasuntorintamaa koskeva uutinen on, että lähestyin sähköpostitse vuokra-asuntoni taloyhtiön isännöitsijää. Pyysin ottamaan seuraavan yhtiökokouksen käsittelylistalle rahoitusvastikkeen tulouttamisen rahastoinnin sijaan. Sähköpostin liitteeksi laitoin Suomen vuokranantajat ry:n laatiman tietopaketin aiheesta.

Tapansa mukaan isännöitsijä ei vastannut viestiini (joka sisälsi myös kysymyksen seuraavan yhtiökokouksen ajankohdasta) yhtään mitään, mutta käsittääkseni kaikki ehdotetut aiheet on otettava käsittelylistalle. En ole yhtään varma, meneekö muutos läpi kokouksessa, mutta jos sattuisi, etten ole taloyhtiön ainoa vuokraemäntä, voisi minua ehkä lykästääkin. Aika näytää.