torstai 30. marraskuuta 2017

Palkka joka jäi harmittamaan

Syksyn kaikki kurssit on nyt vedetty ja iloisena jäin odottelemaan palkkanauhoja sekä suoritusta
Töitä kaksin käsin.
Ai, tykkäänkö Thinkpadeista?
kurssista, jonka sain laskuttaa. Palkollisena palkat tulevat tililleni aina 10. päivä ja niistä saan viimeisen suorituksen joulukuussa, mutta jostain syystä mitään vastausta laskuuni ei alkanut kuulua. 

Laskun lähetin paremman toimitustavan puutteessa paperisena. Hetken jo ehdin pelätä, että posti olisi hukannut kirjeeni, kun sain viimein yhteydenoton firmasta, joka hoitaa työnantajani laskutusasiat. Minulta pyydettiin YEL-todistusta, jota minulla ei tietenkään ole, koska en ole YEL-velvollinen. Selitin heille tämän ja että työsopimukseenikin oli todistuksen puuttuminen merkitty. Kävi ilmi, ettei laskuni olisi kuulunutkaan mennä tuonne laskujenkäsittelijälle vaan suoraan palkanlaskijalle, koska palkkiosummastani vähennetään hieman eläkemaksuja. Onneksi tämä ei vielä vaatinut minulta muuta kuin kärsivällisyyttä. 

Jäin taas odottelemaan. 

Toissapäivänä sain työnantajaltani, joka kurssini oli tilannut, viestin, että olen merkannut kurssitunnit väärin laskuuni. Laskussa luki 4x3t, kun pitäisi olla, että 4x2t. Se oli sellainen kulmakarvoja kohottava tilanne, sillä sopimuksessamme lukee nimen omaan 4x3t. Olin asiaa itsekin hieman ihmetellyt, koska vetämäni kurssikerrat olivat tosiaan kaksituntisia. Ajattelin kuitenkin, että kurssiin sisältyy myös opettajan valmistautumisaikaa. Toisenkin työnantajan palveluksessa kaksituntinen kurssi käsiteltiin palkanlaskennassa 2,66 tuntisena. Kaikkien näiden lisäksi kevään kursseja suunnitellessamme työnantaja oli koko ajan puhunut tulevistakin kursseista kolmetuntisina sessioina. Kaikista näistä huomioista lähetin kuvakaappaukset hänelle. 

Noh. 

Eilen sain työnantajalta erittäin nöyrän anteeksipyynnön. Ja tarkoitan siis todellakin pahoittelevan. Hän oli tehnyt kirjoitusvirheen sopimukseemme ja ajatellut tunnit väärin. Hän pyysi erittäin kauniisti, että antaisin anteeksi ja tekisin uuden laskun oikeilla tunneilla. Olin ollut jo valmis taisteluun, mutta luettuani anteeksipyynnön en oikein enää hellinyt heittäytyä vaikeaksi. Tänään sitten lähetin 200€ pienemmän laskun heille. 

Jäi vähän kitkerä maku kyllä tästä. Kevääksi otin enemmän kursseja juuri siksi tältä yritykseltä, koska sain sieltä paremman hinnan kuin palkollisena toisesta. Nyt ero näiden välillä kapeni huomattavasti. Teen lopulliset laskelmat vielä, kun viimeinenkin palkka on saapunut tilille.  

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Kirjanpito on kivaa

Jostain syystä minua ei ole kauheasti iltaisin nukuttanut. Viime yönä päätin hyödyntää iltavirkeyden ja käytin 2,5 tuntia kirjanpidon saattamiseksi ajan tasalle. 

Pidän rahasta ja exceleistä, joten olen päättänyt pitää itse oman kirjanpitoni. Lukujen kanssa teen joskus toki virheitä, mutta kirjanpidon idea ei ole minulle aivan täyttä hepreaa. Sen sijaan en pihinä ihmisenä halua millään maksaa kirjanpidosta jollekulle muulle. Vähäisten tapahtumien ja yksinkertaisten vientien takia en pidä hommaa edes kovin haastavana tai aikaa vievänä. Toki viime yönä aikaa kului, mutta se oli samanlaista ajankulua kuin hauskan harrastuksen parissa vierähtäneet tunnit. 

Tällä hetkellä pidän kirjaa seuraavista elämäni osa-alueista:

  • Yritystoiminta
  • Vuokraustoiminta
  • Kodin säästöbudjetti
  • Lahjabudjetti (Uutuus!)

Kolmen vuoden kirjanpito sijoitusasunnosta.
Yrityksen tuloista ja menoista on pidettävä kirjanpitoa jo ihan lakisääteisestikin. Käytännössä jokainen opastus ja osto tarkoittaa yhtä riviä excelissä ja yhden kuitin skannausta arkistooni. Riville merkitsen tulon/menon ja sen alvit. Excel laskee automaattisesti niiden yhteissummat ja kokoaa tulot ja menot koko vuodelta sekä kertoo voitto/tappio-tilanteeni. 

Pienimuotoisesta vuokraustoiminnasta kirjanpitoa ei välttämättä tarvitsisi pitää, mutta käytännössä sen teko pitkin vuotta helpottaa veroilmoituksen täyttöä valtavasti. Eipähän tarvitse viimeisenä iltana kaivaa kuitteja ja ynnäillä vastikkeita. Taulukosta saan nopeasti kaikki pyydettävät tiedot vuokratuloista ja vähennettävistä menoista. Samalla seuraan, että suoritukset tulevat ja menevät, kuten pitää. 

Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että pidän kirjaa myös omien säästöjeni edistyksestä. Käytännössä varmistan näin, että minulla on aina sopivasti puskuria ja voin myös suunnitella säästöjen käyttöä helpommin. Taulukosta näen, mitä on sijoitettu minnekin, kuinka paljon ja onko jostakin tulossa ylimääräisiä tuloja tai suuria menoja. Lisäksi taulukko kertoo, paljonko on kulloinkin löysää rahaa valmiina sijoitettavaksi. 

Viime yönä aloitin taas uuden taulukon, johon laskin raa'asti kaikki joululahjoihin ja koristeisiin käytetyt rahan. Olen ennenkin pitänyt kirjaa ostetuista lahjoista, mutta nyt merkitsin mukaan myös lahjojen ostohinnat. Minua ahdisti, kun en tiennyt tarkasti, paljonko olen käyttänyt rahaa lahjoihin. Onneksi olin arvioinut tuhlaamani rahamäärän todellisuutta isommaksi. Joululahjabudeteista kerron teille myöhemmin lisää, mutta muistin kannalta tällaista taulukkoa voi olla ihan hyvä pitää! Itseäänkin on paljon vaikeampi huijata, kun taulukko kertoo totuuden.

Kirjanpitoa teen yritystoiminnan kannalta pitkin kuukautta, mutta muita taulukoita ylläpidän ehkä noin kerran pari kuukaudessa. Homma ei normaalisti vie paljoa aikaa, mutta viime yönä laitoin taulukot kuntoon myös ensi vuotta varten: Loin vuodelle 2018 uudet pohjat ja imuroin verkkopankista valmiiksi tiedot lainalyhennyksistä ja koroista. Uudelle asunnollekin oli luotava kokonaan uusi, oma taulukkonsa. 

Kirjanpidon olen siirtänyt muuten kokonaan Google Driveen (joten oikeastaan ei saisi enää puhua Excelistä vaan Sheetsistä). On kätevää, että omia talouslukuja pääsee nopeasti selailemaan kaikilta nettipäätteiltä niin töissä, kännykällä kuin kotikoneellakin.

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Sijoitusasunto nro. #2

Lahjuksia välittäjältä. 
Sijoitussuunnitelmani harppasi taas askeleen eteenpäin toisen sijoitusasunnon muodossa. Asunto on nyt ostettu!

Olen pitänyt tarkoituksella teitä vähän jännityksessä, sillä halusin olla aivan varma, etten iloitse liian aikaisin löytämästäni asunnosta. Palasin juuri pankista (ja kauppojen juhlistuslounaalta) kotiin: laina on nyt nostettu sekä asunto ostettu.

Kuten viimeksi kerroin, olin jo löytänyt sopivan kohteen ja tehnyt siitä tarjouksen. Asunnon löytyminen oli tavallaan yllätys. Se osui silmiini heti, kun tein haun aivan uudella alueella, josta en aiemmin ollut ajatellut ostaa asuntoa kalliimman hintatason takia. Tarkoituksenani on aina löytää kohde, joka on paitsi hyvällä paikalla, siisti kunnoltaan, myös hinnoiteltu alakanttiin. On olemassa tietty ihmisryhmä, jotka herkästi hyväksyvät tavallista alhaisemman hinta-arvion välittäjältä ja on valmiina myymään asuntonsa edullisesti. Olen lähes aina ostanut asuntoni tällaisilta myyjiltä. Plussaa näissä asunnoissa on se, että ne ovat poikkeuksetta siistissä kunnossa ja remontoituja. Tietenkin tällaisten hinnoitteluvirheiden löytyminen vaatii aikaa, markkinoiden tarkkaa seurantaa ja kärsivällisyyttä.

No, nyt on oma helmi kuitenkin lisätty asuntosalkkuun.

Ostamani asunto on tällä kertaa kaksio. Kaksioista on tullut houkuttelevia sijoituskohteita, koska yksiöiden osalta markkinat ovat turhan ylikuumenneet - lisäksi valmistumassa on valtavia kerrostaloja, joihin rakennetaan pelkästään pikkuriikkisiä yksiöitä. Veikkaan, että yksiöiden hinnat ja saatavuus saattavat elää tulevina vuosina hyvinkin rajuja muutoksia. Sen sijaan on aina niitä, jotka kaipaavat isompaa kotia, kuten sinkut ja pariskunnat. Kaksioiden hinnat ovat monilla paikoin jopa yksiöitä alhaisemmat, joka tekee sijoituksesta laskennallisestikin houkuttelevamman.

Kaksioni on ensimmäistä kertaa sellainen, että sen vuokrasta jää rahaa jopa käteen. Kuukausitulojani se kasvattaa 40-50€:n verran. Ainut tekemätön remontti taloyhtiössä on putkiremontti, mutta remontin ajankohta ei ole vielä tiedossa. Saanen vuokrailla asuntoa huoletta ainakin muutaman vuoden ajan.

Kaksion hinnaksi tuli 108 000€, josta jouduin itse maksamaan osan yhdessä varainsiirtoveron kanssa. Lainaa otin tasan 100 000€, jolle tuli vajaan 25 vuoden laina-aika 0,89%:n marginaalilla. Pankissa oli oikein mukava asioida, sillä sain lainalyhennyksen sovittua haluamani suuruiseksi ja samalla siirsin kaikki lainani lähtemään säästötilini puolelta. Nyt ei tarvitse enää vekslata rahaa säästötilin ja käyttötilin välillä - siirrän vain palkan suoraan säästötilille ja jätän käyttötilille käyttörahan. Takaisinmaksuturvat ja korkokatot aion itse säästää, joten niitäkään en pankilta ostanut.

Sijoitusasunto Kakkosen tunnusluvut: 

Laina: 100 000€
Oma pääoma: 10 160€ (sis. varainsiirtoveron 2160€)
Kuukausilyhennys: 375€
Vastike: 237€
Mahdollinen vuokra: 800-850€/kk

Asunnossa ei ole yhtiölainaa ja vesimaksu sisältyy vastikkeeseen. Olen nähnyt yksiöitä, joissa on kalliimpi vastike. kun vesimaksun huomioi. Asunnon vapautumista tosin joudun odottamaan tammikuun loppuun asti, sillä nykyinen asukas haluaa rauhassa etsiä uuden asunnon. Toki hän hoitaa vastikemaksut tuolta ajalta, mutta yhden lainalyhennyksen joudun tammikuun alussa maksamaan itse, ennen kuin vuokralainen muuttaa asuntoon. Vuokralainen minulla asuntoon jo näillä näkymin onkin.

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Käsistään kätevä säästää rahaa

Haluan hekumoida tänään blogissani pienestä sattumasta, joka säästi minulta rutkasti rahaa!

Nimittäin jo jonkin aikaa olen kaivannut lisää kirjahyllytilaa tyttäreni huoneeseen. Tämä on ollut monella tapaa pulmallista koska:
  • Tyttären huoneessa on kätevä moduuleista koostuva hyllykkö, joka on aikanaan saatu ilmaiseksi jostakin
  • Hyllykkö on helposti muunneltavissa ja siinä on paljon käytännöllisiä osia, kuten vitriinikaappi ja laatikosto
  • Hyllykkö on sen verta vanha, ettei siihen tietenkään saa enää ostettua mistään lisäosia
  • Koko hyllystön korvaaminen uudella olisi ollut todella kallista. Vastaavanlaisen, mutta isomman hyllyn ostaminen olisi saattanut maksaa lähemmäs 800€

Kuten yleensä teen, annan tällaisten isojen projektien hautua mielessäni jonkin aikaa ennen kuin ryhdyn toimiin. Tälläkin kertaa odottaminen kannatti, sillä sattuipa niin, että viereisen kirpputorin huonekaluosastolle ilmestyi yksi moduuli juuri tätä samaa hyllystöä, kuin meillä! Aluksi hylly oli myynnissä 7€:n hintaan, sitten -50%, kunnes se lopulta merkittiin ilmaiseksi "Saa ottaa"-lapulla. Ja minähän otin. Hylly kannettiin kotiin ja aloin nikkaroimaan. 

Tässä kohtaa haluan painottaa, miten tärkeää on, että naiset ja etenkin yksinhuoltajat pitävät hyvää huolta nikkarointitaidoistaan. Tällaiset kauppojen hyllyköt ovat melko yksinkertaisia rakenteeltaan ja niiden purkuun ja kasaukseen riittää vasara ja ruuvimeisseli. 

Kirpputorin hyllymoduuli oli aika huonossa kunnossa, mutta onneksi en tarvinnut siitä mitään muuta kuin rungon (ja hyllylevyn), koska liitin sen aiempien hyllyrunkojeni päälle. Sokkeli siitä irtosikin jo kotimatkalla, mutta kotona poistin pohjasta vielä puutapit. Irrotin moduulista naarmuuntuneen päälikannen ja käänsin väärin päin asennetun takaseinän oikein päin. Jo olemassa olevasta hyllyköstäni irrotin myös päälikannen ja kiinnitin sen uuteen moduuliosaan. Lopuksi laitoin puutapit pohjan reikiin, pukersin uuden kirjahyllynosan paikalleen ja kiristin kiinnitysruuvit. Avot! Tytön kirjahylly kasvoi korkeutta ja siinä on taas tarpeeksi tilaa tavaroille. 

Ilmainen lisäosa säästi rutkasti rahaa

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Työt jatkuvat, palkka nousee ja asiat sujuvat

Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, miten asunnonostotarjoukseni kävi, siksipä puhumme tänään hieman muista aiheista, kuten töistä.

Työrintamalla näyttää nyt oikein hyvältä. Kuten olin uumoillut, sain tarjouksen iltatyöni jatkoksi ja odotettavissa on lisää kurssien vetoa ensi vuonna. Päätin jopa hieman karsia tarjotuista töistä, että kaikki vapaa-aikani ei kuluisi iltatöissä ja jotenkin kummasti päädyin sitten tekemään viikonlopputöitä. Koska viikonloppukurssit tehdään verokortilla, toivon, että palkkaani kuuluu asianmukaiset lauantai- ja sunnuntaikorvaukset. Suurimman osan töistä teen kuitenkin yritykseni kautta laskuttaen ja lisähaastetta tuo uusien kurssisisältöjen suunnittelu.

Päätin myös, mihin lisätöistä saatavan palkan sijoitan: Alan taas aktiivisesti lyhentää kotilainaani. En ole tottapuhuen lyhentänyt lainaa tänä vuonna juuri yhtään ylimääräistä ja kaiken lisäksi sitä on enää todella vähän jäljellä (39 820€!). Haluaisin päästä lainalyhennyksistä äkkiä eroon. Jos vuoden 2018 lopussa asuntolainaa olisi jäljellä enää alle 20000€ olisin hyvin tyytyväinen. Koko lainan voisin koettaa hävittää kahdessa tai kolmessa vuodessa. Lyhennykset voisivat näyttää jotakuinkin tältä:

Ylimääräiset lainalyhennykset vuonna 2018: 
Kuukausilyhennykset: 7000€
Säästöstä (vakuutusraha): 8000€
Lisätyön palkat: 3000€
Omasta palkasta: 2400€ (200€/kk)
= 20400€

Työtarjousten lisäksi sain toisenkin iloisen uutisen. Päätyössäni minulle päätettiin myöntää jatkuva henkilökohtaisen osaamisen lisä. Sain sitä viimevuonnakin, mutta tuolloin lisä myönnettiin vuodeksi kerrallaan. Tänä vuonna lisä tuli maksuun vasta aivan vuoden lopussa ja sainkin takautuvasti koko vuoden lisät. Tämän lisäksi lisä oli noussut 50€:sta 80€:oon! Tietenkin siitä vähennetään verot ja osittaisen hoitovapaan osuudet, mutta periaatteessa ihan mukava korotus pikkuruiseen palkkaani. Bruttopalkkani ennen kaikkia vähennyksiä ja veroja on nyt n. 2160€.

Eikä vielä siinäkään kaikki! Nousukausi on viimein koittanut, kun työnantaja muistaa työntekijöitä ylimääräisellä 100€:n bonuksella vuoden lopussa! Ihan jeba jees.

Työn raskaan puurtajat

torstai 9. marraskuuta 2017

Asiat rullaavat ja pönttö räjähtää

Viimeiset viikot olen aktiivisesti toteuttanut sijoitussuunnitelmani kohtaa: Osta uusi sijoitusasunto joka toinen vuosi. 

Vuosihan alkaa olla jo lopuillaan, enkä halua, että suunnitelma jää laahaamaan jäljessä. Siksipä olen erityisen ahkerasti tarkkaillut mahdollisesti sijoituskäyttöön sopivia asuntoja. Joulun on muutenkin hyvää aikaa ostaa asunto, sillä yleisesti ottaen se katsotaan tuohon hommaan huonoimmaksi mahdolliseksi ajaksi! Joulu-tammikuussa kun uutta vuokralaista on kuulemma vaikea löytää. Mutta kun asuntomarkkinoilla on hiljaista, voi eteen tulla hyvät mahdollisuudet ostaa helmi. Asuntojen hintapyynnöt ovat ainakin kohtuullistuneet kuumimman elo-syyskuun muuttosesongista. Kesällä myyntiin tulleista, ylihintaisista kohteista on ehditty pudottaa hintaa jo monta kertaa.

Tällä kertaa olenkin jännän äärellä, sillä periaatteessa minulla olisi asuntoon vuokralainenkin valmiina. Lähisukulainen on kipeästi asuntoa vailla. Koska pidän hänestä henkilönä paljon ja tiedän hänen pitävän kodin aina tip top -kunnossa, ajattelin ottaa asuntohaussani huomioon hänen toiveensa. Näin pääsinkin ihan uusien apajien äärelle, kun pystyin hyödyntämään hänen näkemystään tietyistä alueista. Toki asuntosijoittajana minulla on hieman erilaiset hakukriteerit, kuin hänellä vuokralaisena, mutta saa nähdä pääsemmekö tekemään yhteistyötä.

Paristakin kohteesta olen jo hieronut kauppoja, mutta vielä ei ole sopiva kala uinut koukkuun. Eilen kävimme sukulaisen kanssa yhdessä katsomasta erästä varsin kivan oloista asuntoa. Jännittävää tässä kohteessa oli se, että se on lähellä asemaa, läpikotaisen remontoitu ja ennenkaikkea juurioikeanhintainen! Tein samana iltana asuntoon tarjouksen pyyntihinnalla. Tänä aamuna hieroimme yksityiskohdat välittäjän kanssa kuntoon ja välittäjä aikoi vahvasti puoltaa tarjoustani. Tarjoanhan, herran jestas, juuri sen, mitä pyydetään, eikä kyseessä ole tarjouskauppakohde.

Perjantai-iltana saan tietää, meneekö tarjoukseni läpi ja tiistaihin mennessä pitäisi varmistaa, puoltaako pankki tätä hankintaa antamalla lainan. Lainalupaus minulla olikin valmiina, mutta eri kohteeseen. Pankki vain ei perinteiseen tapaansa vastannut vielä tänään soittopyyntööni. Aion pommittaa pankin puhelinvaihdetta uudelleen huomenna.

Kaiken uuden ja jännän keskellä kuulin tänään pitkästä aikaa jo omistamani yksiön vuokralaisesta: Hän ilmoitti vessanpöntön haljenneen.


keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Viikonloppumatka Tanskaan



Nyt on ohi vuoden viimeinen ulkomaanmatka. Noin puolen yön aikaan saavuimme kotiin viikonloppumatkalta Tanskasta. Matkan päätarkoitus oli käydä katsomassa iki-ihana Cats-musikaali, mutta paljon muutakin hauskaa Kööpenhamina meille tarjosi. Kööpenhaminaa pidetään kalliina maana ja voin kyllä tähän yhtyä toteamalla, ettei se kyllä halpakaan maa ollut. Hinnat olivat Suomen ja etenkin Helsingin tasoa ja selvästi edulliset tuotteet loistivat poissaolollaan. Turistina edullisia ruokapaikkoja on vielä entistäkin haastavampaa löytää. Vaikka tämä selonteko matkan kustannuksista saattaakin jäädä hieman köyhäksi nuukailuvinkkien osalta, haluan silti hehkuttaa Kööpenhaminaa matkakohteena: kaupungissa on todella helppo tulla toimeen!

Ensin kuitenkin lyhyt katsaus matkabudjettiin. Mies maksoi majoituksesta ja lennoista puolet, vaikka tyttönikin oli mukana:

Lennot (1 aikuinen + ½ lapsi): 80,85€
Majoitus (Airbnb-kaksiosta puolet, 2 yötä): 116,08€
Cats-musikaalin liput 2kpl: 168,94€
Julkinen liikenne: 31,72€
Muut: 231,74€

Yhteensä: 626,33€

Majoitus:
Majoitus hoitui tuttuun tapaan Airbnb:n kautta. Ensimmäisen varatun asunnon jouduimme valitettavasti perumaan allergiavaaran takia, kun omistaja ilmoitti hankkineensa kissan. Seuraava varaamamme asunto oli hieman kalliimpi, mutta huomattavasti lähempänä Royal Arenaa, jossa Cats-musikaali esitettiin. Lisäksi asunto sijaitsi upouudessa talossa Ørestadin  nopeasti kasvavalla alueella, aivan Vestamagerin metroaseman vieressä. Asunto oli sisustettu skandinaavisen muodin mukaisesti ja ikkunoista oli näkymä ohi virtaavaan "kanaaliin". Yllättäen vuokraan kuului myös varsin ylelliset aamiaistarvikkeet kera mansikoiden ja suklaan. Ei valittamista!




Cats-musikaali:
Musikaalin kanssahan kävi sillä tavalla hassusti, että juuri kun olin päättänyt matkustaa Tanskaan sitä katsomaan (eli ostanut liput), sainkin kuulla, että musikaali tulee myös Suomeen! Ilmeisesti muutos tuli aivan yllättäen, sillä musikaalia mainostettiin todella vähän aikaa ja se jopa kävi Suomessa ennen kuin se saapui Tanskaan. No, matka oli joka tapauksessa kaiken vaivan arvoinen. Jos jotakin olisin saanut muuttaa niin olisin toivonut parempaa varausysteemiä Royal Arenaan - vaikka olin valmistautunut maksamaan mitä tahansa hyvistä paikoista, saimme siltikin paikat aivan permannon reunasta. Lavalle näimme vähän turhan sivusta, mutta onneksi edessämme oli valtava screeni, jolta näki yksityiskohtaista videokuvaa lavan tapahtumista. Ensi kerralla aion kyllä päästä eturiviin keskelle.

Julkinen liikenne:
Kööpenhaminassa on todella helppoa ja melko edullistakin matkustaa! Helppokäyttöisiltä automaateilta voi ostaa kertalippuja (4,92€) tai kännykkäsovelluksesta 24 tunnin lipun (10,94€). Näillä pääsee matkustamaan vyöhykkeillä 1-4, eli käytännössä niin pitkälle keskustassa kuin turistilla on tarve. Metrot kulkevat ilman kuljettajaa ja ensimmäisestä istuinrivistä näkee suoraan eteenpäin raiteille. Mihin Y-n mallinen metroverkko ei kulje voi mennä helposti junalla. Busseja emme kokeilleet. Lapset kulkevat julkisessa liikenteessä maksavan aikuisen seurassa ilmaiseksi 11-vuotiaaksi asti! 

Muut kulut: 
Kööpenhaminassa olisi pärjännyt luottokortilla koko matkan ajan, mutta Guinness World Records-museon kortinlukija oli rikki, joten kävin nostamassa 1000 kruunua eli noin 150€ käteiseksi. GWR-museo + kauhutalo olivat jokseenkin hauskat, mutta en silti suosittele niitä: Ennätys-näyttely koostuu aika suureksi osaksi pelkistä seinälle tulostetuista ennätys-kylteistä, eivätkä esillä olevat mallinuket juuri kuvasta itse ennätyksiä. Kauhutalo oli melko pelottava 8-vuotiaan mielestä. Sisäänpääsy aikuiselta ja lapselta yhteensä maksoi noin 30€.
Ostimme aika vähän tuliaisia, joten suurimmaksi osaksi rahaa kului syömiseen. Emme kauheasti laskeneet ruokakuluja vaan söimme hyvin koko matkan ajan. Ravintolaruoka maksoi melko saman verran kuin Suomessakin, mutta on kuitenkin hyvä huomata, että vesi ei ole ravintoloissa ilmaista.
Noin 50€ kului iloisesti Cats-musikaalista ostettuun DVD:hen, käsiohjelmaan ja jääkaappimagneettiin. 

Kielestä ja turvallisuudesta:
Kööpenhaminassa kaikki osaavat puhua sujuvaa englantia, joten kaupungissa on todella helppoa asioida ja kulkea. Kokemukseni mukaan tanskalaiset ovat todella ystävällisiä ja auttavat mielellään. Itse asiassa Kööpenhamina on ihmeen siisti ja rauhallisen oloinen kaupunki - kerjäläiset, syrjäytyneet ja jopa vanhukset loistavat poissaolollaan. Tuntuu, että kaupunkialueella asuu vain tyylikkäitä kaupunkilaisia, jotka sisustavat kotinsa viimeisen päälle upeasti. Ja kaikki kulkevat polkupyörillä, joten autoja keskustassa on tuskin ollenkaan.
Ymmärrän ruotsinkieltä heikosti, mutta mielestäni kirjoitettua tanskaa oli yllättävän helppoa tulkita. Puhutusta tanskasta ei sitten saanutkaan yhtään mitään selvää kummallisen ääntämyksen vuoksi.