keskiviikko 10. elokuuta 2016

Testamentti #1

Joitakin viikkoja sitten sain kuulla ukkini sairastuneen vakavasti. Taudin agressiivisuudesta johtuen, hänelle ei annettu paljoa elinaikaa, mutta ehdimme kuitenkin kesälomalla käydä ukkia vielä tapaamassa Kainuussa. Pari viikkoa tämän jälkeen saimme suruviestin: ukki oli nukkunut pois.

Olen elänyt siitä onnellisen lapsuuden, että minulla on ollut kaikki isovanhemmat elossa, enkä ole joutunut muutenkaan hautajaisissa käymään. Vasta aikuisiällä olen saanut totutella läheisten ja rakkaiden poismenoon. Ensin kuoli äidiäitini, sitten isäni ja nyt lähti isänisä. Koska isä kuoli ennen omaa isäänsä, siirtyy hänen osansa perinnöstä suoraan minulle ja veljelleni. Pääsen myös tutustumaan testamentin saloihin, sillä ukki oli sellaisen tehnyt.

Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa artikkelimaisen julkaisun sijaan omakohtaisemman reportaasin perintöasioiden hoidosta. Toivon todella, että asiat hoituisivat helpommin ja vähemmällä huolehtimisella, kun isän perintöasiat. Onhan ukin tahto nyt viralliselle paperille kirjattu. Vielä en ole testamenttia päässyt lukemaan, vaikka se sedälläni onkin. Hän lähettänee siitä kopion lähipäivinä.

Hieman jännittää, sillä en ole aiemmin testamenttia nähnyt ja ensimmäistä kertaa olen itsekin sellaiseen kirjattuna. Tiedän, että veljelleni ja minulle on siinä luvattu rivitalokaksio, joka on tällä hetkellä vuokralla. Ukki kertoi meille tästä isän kuoleman aikoihin. Muusta omaisuudesta en tiedä ollenkaan, kenelle on menossa mitäkin ja keitä muut perijät setäni lisäksi saattaisivat olla. Tietenkin omaisuutta saattaa jäädä myös mummuni haltuun.

Setäni hoitaa hautajaisjärjestelyt ja perunkirjoituksen, sillä hän asuu aivan isovanhempieni naapurissa. Olen iloinen, ettei minun tarvitse tällä kertaa kantaa koko vastuuta. Perunkirjoituksen teko on sedälle uutta, mutta hän tuntuu hanskaavan homman oikein hyvin. Perunkirjoitus olisi maksanut Pohjoisessakin 500€, mutta testamentin ansiosta pärjännemme tällä kertaa ilman palkattua perjunkirjoittajaa. Ehkä asiat hoituvat muutenkin jouhevammin maaseudulla, sillä toistaiseksi emme ole tarvinneet vielä yhtäkään valtakirjaa, joita isän asioiden hoidossa tarvittiin ties miten monta.

Ja miten toivonkaan, etteivät välit tulehdu prosessin aikana.

7 kommenttia :

  1. Otan osaa isoisäsi poismenoon. Toivottavasti asiat sujuvat mallikkaasti ja yhteistuumin, ilman turhia riitoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos osanotosta. Raportoin asioiden etenemistä lähiviikkojen ajan.

      Poista
  2. Osannottoni Ukkisi poismenosta. Toivottavasti asiat sujuvat jouhevasti ilman erimielisyyksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tätä toivon minäkin. Tällä hetkellä näyttää ihan hyvältä.

      Poista
  3. Otan osaa ja toivon voimia.
    Perunkirjoituksen lähtökohdat kuulostavat aika hyviltä. Tuskin riitaa tulee. Hieman aikaista kysyä, mutta mikäli veljesi kanssa peritte vuokralla olevan asunnon, onko luultavaa, että pääsette hänen kanssaan helposti yhteisymmärrykseen, miten sen kanssa toimitaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Näillä näkymin yhteisymmärrys on saavutettu hyvinkin helposti - olemme molemmat myös asuntosijoittajia. On vielä muutamia kommervenkkejä, jotka asuntoa koskevat, mutta kerron niistä lisää tulevissa postauksissa. Nämä tulevat hieman jälkijunassa julki.

      Poista