Taistelua tuulimyllyjä vastaan

Kryptisyydenpurku heti aluksi: Tuulimyllyillä tarkoitan yhteiskunnan odotuksia.

Säästäminen, sijoittaminen ja vaurastuminen edellyttää mielestäni jonkin verran elämisen normeista erkaantumista. Toisin sanoen, jos eläisin niin kuin kaikki muutkin, en luultavasti koskaan vaurastuisi sen enempää, kuin tavan tallaaja. Joskus vastavirtaan kulkeminen on kuitenkin haastavaa. Etenkin, kun yrittää luopua suuresta suomalaisesta unelmasta: Omakotitalosta ja omasta pihasta.

Kaikki järkevät soluset minussa sanovat, ettei omakotitalo ole millään tavalla kannattava hankinta. Se luultavasti jarruttaisi suunnitelmiani niin paljon, että koko vaurastuminen jäisi ehkä tapahtumatta. Lisäksi sovin omilta ominaisuuksiltani ehkä jopa paremmin kerrostaloon kuin oman tuvan emännäksi.

Järkevistä pohdinnoista huolimatta, minut valtaa keväästä syksyyn palava halu omalle pihamaalle. Ennenkaikkea oman hyötypuutarhan kasvatus ja hoito kiehtovat mieltäni. Pienimuotoisesti harrastan viljelyä parvekkeella ja äidin luona minulla on puutarhassa puita, pensaita ja mansikkamaa. Mutta viljelyä haluaisin harrastaa suuremmassa mittakaavassa ja olisi huomattavasti kätevämpää, jos kasvimaa olisi lähempänä. Äidille on aina ajettava autolla.

Ajattelinkin koota itselleni muistutukseksi listan, miksi kerrostalo lienee järkevin asunmismuoto. Olisi muuten hyvin kiinnostavaa lukea jonkun vertaileva laskelma asumisen todellisista kustannuksista ja kannattavuudesta näiden kahden asumismuodon välillä.

Kerrostalon edut:

Ei lumitöitä, nurmikonajamista tai muita kunnossapitotöitä
Keskitetty lämmitys on edullinen ja tehokas
Jaetut remonttikulut
Paksut kiviseinät ja rauhalliset naapurit
Lämmintä vettä riittävästi
Ei vesimaksua
Seiniin ei ole sidottu suurensuurta omaisuutta

Omakotitalon haittapuolet:

Ruohonleikkuu ja lumityöt
Lämmityksessä säästö tietää viileitä huoneita
Kuumaa vettä rajoitetusti
Vesimaksu käytön mukaan
Ohuet väliseinät ja katot
Valtava pankkilaina, joka sitoo omaisuutta
Tekemättömät remontit alentavat asunnon arvoa ja arvokehitys on muutenkin hitaampaa haja-asutusalueella
Suuri tontti on luultavasti kaukana palveluista
Omaa autoa joutuu käyttämään ehkä enemmän

Espanjansiruetana

Monasti ihmiset kaipaavat omaan rauhaan, kun kerrostaloelämä alkaa nyppiä. Itseäni ei asuminen kerrostalossa haittaa ollenkaan. Toki minulla on ollut hyvää tuuria (*kop*kop*) naapurien kanssa, joista ei ole juuri koskaan kuulunut mitään. Jos seinän takaa kuuluisi päivittäin basson jytkettä, lähtisin varmaan minäkin pian maaseudun rauhaan. Ja nimenomaan maaseudun, sillä en oikeastaan usko myyttiin, että omakotitalossa saisi olla naapureilta rauhassa, jos asuu tiiviisti rakennetulla omakotitaloalueella. Jopa puolen hehtaarin kokoisilla tonteilla on yllättävän suuri riski saada naapuriksi räksyttäviä pihakoiria tai päältäajettava ruohonleikkuri. Oikeastaan sen kokoisella pihalla riski äänekkääseen naapurielämään kohoaa jo varsin suureksi. Omaa tonttia olisi oltava siis sen verran, että metsä suojaa mökkiä joka suunnalta. Mieluiten päättyvän tien päässä.

Toisekseen omakotitalot ovat kalliita. Niihin sitoutuu hirveästi rahaa, jonka saa ehkä takaisin, jos on muistanut huoltaa taloa sisältä ja ulkoa aina uuden näköiseksi. Omakotitalon remonteissa on valitettavasti vain yksi maksaja - sinä itse. On myös muistettava, että kun lapsi muuttaa pois kotoa, on isossa talossa valtavasti hukkaneliöitä. Pihatöiden osalta minä en kertakaikkiaan koskaan haaveile jokaviikkoisesta ruohonleikkuusta tai aikaisten aamujen lumenluonnista.

Lopputuloksena tulen haaveissani aina siihen päätelmään, että omakotitalo on turhan kallis hankinta pelkän vihannesmaan ja omenapuun takia. Vaikka miten minusta tuntuu, että muut ihmiset ovat saavuttaneet elämässä jotakin enemmän, kun he asuvat perheineen upeassa omakotitalossa, aion silti valita elämälleni toisenlaisen polun.