Testamentti #3

Ukin hautajaiset ovat nyt takana.

1500km ajokilometriä taas takana, mutta väsymyksestä huolimatta, matka oli hyvin antoisa. Oli mukavaa tutustua isän puolen sukulaisiin hieman paremmin. Hyvin sujuneiden hautajaisten lisäksi ehdimme puhua sedän kanssa hieman tarkemmin perunkirjoituksesta ja perintöasioista.

Kävin ilmi, että ukkini omistamat metsät on myyty jo aiemmin ja täten muutettu käteiseksi. En tiedä tarkasti, miten metsärahoja on ehkä käytetty tai sijoitettu, mutta mummun ja ukin tileillä rahoja oli yllättävän vähän. Toisaalta metsämaa ei ehkä ole kauhean kallista muutenkaan noilla leveyspiireillä. Ukin säästötilillä olleet rahat siirtyvät käteistestamentin mukaan nyt mummuni käyttöön ja niistä maksetaan tietenkin myös kaikki hautajaisten ja perunkirjoituksen kulut. Lisäksi mummu saa rahoja käyttää mielensä mukaan aina kuolemaansa asti ennen kuin ne siirtyvät sedälleni.

Koska pidämme kovasti sedästämme, emme haluaisi veljeni kanssa alkaa rahoista riitelemään. Lakiosamme noista rahoista olisi vain puolet osuudesta ilman testamenttia ja todellisuudessa käteen jäisi vain muutamia tuhansia. Testamentin itsessään voisi saada kokonaan kumottua vetoamalla selviin muotovirheisiin, mutta tämä sotisi selvästi isovanhempieni tahtoa vastaan.

Perunkirja tulee näyttämään, mitkä ovat perintöosien arvot ja voimme niistä vielä tarkistaa, ovatko isovanhemmilta jäävät asunnot esim. samanarvoiset. Pieni kysymysmerkki on rantamökki, jonka isovanhemmat ovat lahjoittaneet sedälleni joitakin vuosia sitten. Kyse saattaa olla ennakkoperinnöstä, jos lahjakirjassa ei toisin sanota. Emmekä tiedä, onko isämme saanut tasapuolisuuden nimissä esim. käteistä. Valitettavasti ukkini ei vaikuttanut olleen järin tasapuolisella päällä omaisuutta jakaessaan.
Se hänelle kuitenkin suotakoon.

Ainoa varma perintömme veljen kanssa tulee näin ollen olemaan rivitaloasunto. Ongelmia sekin tuo tullessaan, sillä mummuni omistaa asunnosta puolet. Asunnon arvo on noin 80 000€. Perimme veljen kanssa siitä nyt 40 000€:n osuuden (20k€/nuppi), joka kahdelle jaettuna alittaa perintöveron alarajan. Kun myöhemmin saamme loppuosan, jää sekin perintöverorajan alle, joka on suuri plussa. Siihen asti omistamme asunnon yhdessä mummun kanssa.
Setä pyysi meitä miettimään, miten asunnon kanssa menetellään. Mummu saattaisi ehkä luopuakin omasta osuudestaan asunnosta, mutta silloin joutuisimme maksamaan lahjaveron. Ajattelimmekin veljeni kanssa, että pidämme asunnon yhteisomistuksessa ja koska se on onnellisesti vuokrattu, voisimme jakaa vuokratuoton. Tietenkään 1/4 vuokrasta kulujen jälkeen ei ole aivan tavattoman paljon, mutta laskin, että verojen jälkeen se saattaisi kasvattaa kuukausiansioitani n. 70€:lla. Olisihan sekin jo jotakin!

Myyntivoittovero

Toivoin aiemmin, että testamentin takia tämä perinnönjako olisi stressittömämpi. Näin ei valitettavasti ole tälläkään kertaa. Olen viettänyt jo muutaman unettoman yön miettien ennakkoperintöasioita, perintöveroja ja ennenkaikkea asunnon myyntiä varjostavaa myyntivoittoveroa. Tuolla sanahirviöllä usein pelotellaan asunnon perinnöksi saavia.

Tutkittuani Vero.fi-sivuston myyntivoiton, eli luovutusvoiton verotusta, olen tullut siihen lopputulokseen, että pelkoni ja uneton yöni olivat turhia. Jos perunkirjassa asunnon arvoksi määritetään summa X ja se myydään tuolla samalla summalla, ei luovutusvoittoa synny eikä 30%:n veroa tarvitse maksaa. Jos asunto myytäisiin korkeampaan hintaan kuin X, maksettaisiin ylimenevältä osalta veroa tuo 30%. Myyntivoittovero uhkaa lähinnä niitä, jotka ovat saaneet perinnön useita vuosia aiemmin ja sen arvo on ehtinyt nousta tai jopa moninkertaistua omistusaikana.

Samalla tavalla vältyimme tuolta kammottavalta verolta myös isältä perinnöksi jääneen asunnon myynnissä. Koska asunto oli arvotettu perunkirjassa oikein ja myimme asunnon pian perunkirjoituksen jälkeen, ei voittoa syntynyt, vaan selvisimme pelkällä perintöverolla, joka maksettiin asunnon käyvästä arvosta.