perjantai 20. lokakuuta 2017

Miinuslukuja, minuuslukuja

Nyt tulee hieman synkempää luettavaa. Pahoittelen, mutta tämä ei ole ehkä sopivaa luettavaa aivan pienimmille säästäjille. Tämän blogipostauksen sisältö saattaa hyvinkin järkyttää herkimpiä.

Plussaluvut taloudessani olivat jokseenkin hyvällä mallilla, etten sanoisi kondiksessa, mutta miinusluvuista ei valitettavasti voi sanoa aivan samaa. Olen kartellut aiheesta kirjoittamista, mutta totuutta on joskus katsottava silmästä silmään. Talouteeni on ilmestynyt uusi menolaji: luottokorttilasku. Ja jostakin täysin käsittämättömästä syystä tuo luottokorttilasku on ollut jo noin kahden kuukauden ajan suuruusluokkaa 250€, vaikken suinkaan ole ostanut mitään suunnitelmiini kuuluvia isompia ostoksia, kuten matkoja. Ehei, nämä ostokset ovat tulleet pikkuhiljaa kuukauden aikana, osittain myös isompina könttinä verkkokauppatilausten muodossa! Samanlainen lasku on jo muodostunut myös tästä lokakuusta.

Pyhimyksetkin sortuvat siis joskus.

Aiemmassa elämässäni minulla on ennenkin ollut jaksoja, jolloin mielialani on ollut alavireinen tai elämässäni on ollut vaikeasti tiedostettavia ongelmakohtia. Toiset ratkeavat pulloon, mutta minulle ei alkoholi maistu - minä ratkean tavaran osteluun. Täysin holtittomasta ostelusta en tosin suostu puhumaan, sillä suurin tyydytys tästä lohtutoimintamallista tulee nimen omaan tarjousten ja diilien etsimisestä. Hyvä mieli tulee, kun saa jotakin erityisen mieluista parhaaseen mahdolliseen hintaan. Tavaran kanssa toimin kuten asuntojenkin: valitsen tarjolla olevista malleista kaikkein mieluisimman ja pyrin tekemään suurimman voiton jo ostaessani tuotteen alle markkinahinnan. Tuhlaillessanikin pyrin ostamaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:


  1. Osta vain tarpeeseen/käyttöön
  2. Valitse tarjolla olevista malleista paras, jotta myöhemmin ei tarvitse vaihtaa parempaan
  3. Iloitse ostamistasi tavaroista myös oston jälkeen
Ohje numero kolmonen on erityisen tärkeä ja sen olen huomannut myös hillitsevän ostohimoa pidemmän päälle. Jos on tullut tuhlattua niin sitä ei pidä hävetä. Hutiostoksia ei pidä tehdä alun alkeankaan niin, että niitä pitäisi piilotella jonnekin komeron pohjalle. Se mikä on ostettu on ostettu harkiten ja siitä pitää pelkästään iloita. Kun ostoksen tekee järkevin perustein, sitä pääsee käyttämään ja se tuo iloa elämään (käänteinen KonMaritus!).

Tämän postauksen idea on paitsi kohdata tuhlailuni silmästä silmään, myös muistuttaa minulle, millaisia hankintoja taloomme on muuttanut. Kokoelmakuvat voin palata myös myöhemmin, kun haluan muistaa hankintojeni uutuudenviehätyksen. 


Tässä on tuoreimpia ostoksiani. Syyslomalla suuntasimme tyttären kanssa kohti pohjoista ja siellä kävimme hurvittelemassa mm. HalpaHallissa. Ja siellähän oli niin halpaa, että poistuin kaupasta 280€ köyhempänä! Kuvassa ei tosin ole aivan kaikkia ostoksiani, eivätkä kaikki nämä ole HalpaHallista. Ostin paljon edullisia alusvaatteita lapselle, meille molemmille Kuoman talvikengät (kuvassa kauan etsimäni Kuoman Tulilintu-talvikengät 66€, mutta pakko oli ostaa, kun loppuunmyydystä mallista oli pari paria jäljellä ja toiset juuri minun kokoani). 
Näiden lisäksi ostin mm. autoon uudet pyyhkimensulat. Pikku Myy-pyyhe (15€) on kummitytölle joululahjaksi ja myös pelit menevät joululahjoiksi. 
Astiat ja kodintekstiilit ovat heikkouteni: en tiedä yhtään, mitä tekisin 7€:n Angry Birds Stella ja Luca-posliinirasialla, mutta pakko oli napata mukaan, kun olin sitä silmäillyt jo 1-2 vuoden ajan ja se oli nyt poistossa. Suuren muumipurkin sain vaarilta lahjaksi, joten se ei varsinaisesti verottanut minun kukkaroani vaikka olikin poistamyynnissä HH:ssa. 
Tyttärelle olen silloin tällöin ostanut Littlest Pet Shop-hahmoja, joita hänellä ei ole koskaan ollut montaa. Kirpparilta olen löytänyt niitä 3€/kpl ja kaupasta 3,95-4,50€/kpl uutena. 
Omaksi puuhakseni ostin alennusmyynnistä kaksi kerää iloisen väristä lankaa (Novita Riemu, 2€/kpl) ja puikot. Neulominen rauhoittaa kyllä mieltä mukavasti.


Jokin aika sitten päätin täydentää sarjakuvakokoelmaani kaikilla niillä nimekkeillä, jotka on muutaman vuoden aikana jäänyt ostamatta. Satsi maksoi 180€, mutta pidän sitä ihan hyvänä hintana, kun suurin osa nimekkeistä oli reilussa alessa ja en ole moneen vuoteen tilannut isompaa erää luoettavaa. Esimerkiksi I am a Hero -sarjaa luin netistä jo kauan ennen kuin se käännettiin englanniksi ja silloin lupasin itselleni, että jos sarjaa koskaan alettaisiin kääntää, ostaisin fyysisen kopion korvauksena piratoinnistani. 

Hal Duncanin Pako helvitästä oli nimeke, jota olin jo vuosia etsinyt kirppareilta ja viimein se osui kohdalle 2,40€:n hintaan. Myös Hugo-pelit löysin kirpputorilta edullisesti. Spinnerit taas ovat tyttärelle - villitys alkanee viimein saavuttaa huippunsa/loppunsa, kun spinnereitä saa nyt kaupoista euron kappalehintaan. Prätkähiiret-sarjakuva taisi maksaa divarissa hulpeat 0,50€. Kuvasta unohtui isohko kasa Walkig Dead-sarjakuvia, jotka niin ikään pelastin divarista, vitosen kappale.

Sylvanian Families -sarjaa en enää kerää, mutta kun kiva setti osui kohdalle 7€:n kohtuullisella poistohinnalla, nappasin senkin mukaan. Unohtui tämä paketti tuosta aiemmasta kuvasta niin siksi se on vähän epäloogisesti nyt tässä kirjojen ja pelien kanssa.


Tom of Finland -musikaali oli ehdottomasti yksi parhaista kokemuksistani tältä vuodelta. Olisin jo aiemmin halunnut tukea Tomppaa ostamalla Finlaysonin mallistoa, mutta niiden hinta on ollut yksinkertaisesti liikaa minun budjetilleni. Odottaminen kuitenkin palkittiin, sillä Finlaysonilla oli juuri valtava ale, josta sain ostettua tekstiilejä muhevalla alennusprosentilla! Kake ja Blue Squad -lakanoiden normaalihinta oli noin 80€/kpl, mutta ostin ne itse 30€:n hintaan. Tyynyliinat normaalisti 22€, nyt 7€/kpl - koristetyynyliinat samaa luokkaa. 88€ yhteensä taisi tämä setti kustantaa. 
En ole aivan varma, milloin ja missä uskallan näitä lakanoita käyttää: viimeistään, jos jään sinkuksi, aion nukkua yöni Tompan iloisten miesten kanssa. Koristetyynynpäälliset tosin ovat jo käytössä. 



Arabian syysastiasto oli minulle suorastaan pakko(mielle)ostos. Hieman tavallisesta poiketen "Alkuperää kunnioittaen"-sarjan kuvitukset ovat hyvin surullisia ja synkkämielisiä. Ja juuri siltähän minustakin on tuntunut. Teepannulla voi hauduttaa oikeaa teetä ja sitä olen juonutkin nyt kannukaupalla. Irtoteepussit piilotin isohkoksi kasvaneeseen posliinirasiakokoelmaani. Rakastan näitä asioita: mustavalkoinen yhdistettynä hituseen keltaista on kuin suoraan omasta mielenmaisemastani. 

Ananas-täti kiittää ja kuittaa. 

11 kommenttia :

  1. Huh, siinä on shoppailuja kyllä kerrakseen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi nämä tavarat on hankittu muutaman kuukauden aikana, eikä kerralla. :) Oli suorastaan hauskaa miettiä, mitä kaikkea on tullut hankittua ja onkia niitä hyllyistä ja kaapeista yhdeksi kasaksi.

      Poista
  2. No huh huh. Itse olen onnellinen siitä, että minulla asia on pyörähtänyt nurinkurisesti siten, että saan endorfiini-impulssin siitä että luovun jostain tavarasta. Tavaran hankkiminen tuottaa taas puolestaan huonoa oloa.

    En usko että tämä on mitään piheilyä/itaruutta, koska palveluiden, kokemusten ja elämysten hankkiminen ja ostaminen tuottaa minulle hyvää oloa, enkä piheile niiden hankkimisessa ollenkaan... Eli olisinko jonkin kategorian minimalisti ehkä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä koetan pitää tasapainoa liian paljon ja liian vähän tavaramäärän välillä. Kun uusi muumimuki tuli taloon, laitoin viisi vanhempaa muumimukia myyntiin ja sain niistä ihan hyvät rahat :)

      Poista
  3. Meillä(kin) nukutaan Tomppa-lakanoissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyttö vähän ihmetteli noita tyynyliinoja niin selitin heille, miten tärkeä asia on tukea "iloisia miehiä" :) Äiti ainakin tulee hyvälle mielelle onnellisista miehistä!

      Poista
  4. Meillä hujahti syysloman alussa kaupunki reissulla kivasti "touhutonni". Tarkka luku taitaa olla 1243 euroa. Vaikka itse suunnitelen taloutta tarkkaan, säästän ja sijoitan, osaan myös käyttää rahaa. Itselleni tärkeintä on se että hankinta pitää osata perustella ja siitä pitää pystyä nauttimaan tunnontuskitta. Amatöörithän tuota viimeistä eivät osaa ;-)

    Itse en saa omistamisesta mitään kiksejä vaan enemmänkin siitä mitä ostamillani tavaroilla voi tehdä. Urheilu- ja retkeilyvälineet (mitä nyt ostettiin) tuovat uusia elämyksiä koko perheelle.

    Pääasia että ostaminen on "hallinnassa" . Turhaa krääsää inhoan myös minä monien muiden lailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään kovasti sanasta "touhutonni" :D HalpaHallista poistuttaessa oli kyllä itselläkin tuollainen touhutonniolo, vaikka loppusumma ei tonnia lähennellytkään. Onneksi näissä hankinnoissa on paljon välttämättömiäkin ostoksia, kuten lapsen vaatteita ja hyvät talvikengät (oletan, että omat kenkäni kestävät about ikuisesti koska niitä käytetään lähinnä lumikelillä ja luntahan meillä on ehkä 2 viikkoa vuodessa ;).

      Ja juuri niin kuin sanot: tavarasta pitää nauttia, kun sen on kerran ostanut.

      Poista
  5. Paljon tavaraa..itse nykyään pidän rajana, että luotolla en osta/harjoita kulutusjuhlaa. Jos nyt en muutenkaan. Mrfree@33:llä onkin viimeisin postaus, missä on ihan mielenkiintoinen näkökulma aiheeseen, suosittelen. Tsemppiä loppuvuoteen ja kaikkiin pohdintoihin!

    VastaaPoista
  6. Kaikkea kivaa, syksyn piristykseksi. Se on ihan ok :)

    VastaaPoista