sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Säästötavoite selkiää

Juuri näinä päivinä säästötavoitteeni on selventynyt ja saanut konkreettisempaa muotoa: aiheena Mummolan lunastaminen.

Olen aiheesta kirjoittanut aiemminkin blogissani ja vanhasta kirjoituksesta voi uteliaat kerrata yksityiskohtia. Lyhyesti siis, mummolan lunastaminen elossa olevalta vaariltani alkaa tulla ajankohtaiseksi. Nyt asia on nostettu selvästi pöydälle, näkemyseroja mm. tätieni kanssa esitetty ja vaarin kanssa asiasta puhuttu. Minun, perheeni ja vaarini toiveet ovat yhtenevät: Mummolani, eli vaarini kotipaikka säilytetään suvussa. Minä, veljeni ja ehkä myös äitini ja toinen pikkuveljeni olemme ilmaisseet halumme ostaa talon vaarilta. Vaarille jää taloon elinikäinen käyttöoikeus ja hän saa asua siellä niin pitkään, kuin kykenee/haluaa.

Vaarikin on ollut asiassa aktiivinen. Hän on arvioituttanut metsät ja myynytkin niistä jo puolet. Lisäksi jäljelle jäävällä tontilla tullaan tekemään hakkuita. Tämä on toimi, joka olisi muutenkin pitänyt tehdä, mutta se sopii meille erityisen hyvin myös siksi, että siten vaari saa muutettua osan omaisuudesta rahaksi ja meidän lunastusosuutemme arvo laskee. Kauppahinta jää siten pienemmäksi.

Olen viime kuukaudet säästänyt rahaa hyvin rajussa tahdilla. Kaupan ajankohtaa ei ole vielä sovittu, mutta aikaa tuskin on kovin montaa kuukautta. Olisi upeaa selvitä ostosta ilman pankkilainaa, mutta käytännössä en välittäisi lunastaa osakkeitani käteiseksi. Laina, jos sitä irtoaa, olisi ehdottomasti edullisempi, kuin myydyistä osakkeista menettämäni tulot. Tällä hetkellä minulla on säästössä:

Puskuri: 2000€
Säästöt: ~3300€
Salkku: ~8500€

Yhteensä: noin 13800€

Mahdollinen osuuteni kaupasta on jotakin 12500€:n ja 20000€:n väliltä. Hinta riippuu monestakin asiasta, mutta voisin aika turvallisesti olettaa, ettei se ainakaan yli 30k€:n nouse. Uskoisin lainaosuuden järjestyvän, jos en koko summaa saa kasaan. Pienen lainasumman ja edullisten korkojen ansiosta kuukausilyhennyskään tuskin rasittaisi talouttani liikaa.


14 kommenttia :

  1. Maallikkosaarnaaja kommentti: kannattaa tarkoin miettiä minkä arvoiseksi mikä arvotetaan. Helposti joko saatte liian halvalla (joka aiheuttaa pahaa verta) tai saatte liian kalliilla (joka aiheuttaa pahaa verta), kun olette kohteliaita ja maksatte myös tunnearvosta.

    Voiko muuten osan rakennuksesta antaa ennakkoperintönä? Siis siten, että tyyliin äitisi perisi osansa? Ja jopa siten, että äitisi antaisi osan omasta perinnöstään ennakkotapauksen?

    En ole perintöasioiden ekspertti, mutta nautintaoikeus, etenkin pitkäaikainen sellainen, vetää verot melko pieniksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näitä seikkoja olemme nyt puineet. Molemmat tätini ja äitini ovat menossa vaarin luokse kylään tulevana viikonloppuna, jotta asioista voidaan puhua vielä kaikkien läsnäollessa. Minä menen sitten syyslomaviikolla katsomaan, mitä siellä on keskusteltu. Arvo on toki vaikea määrittää, kun vaari itse ei pidä taloa arvokkaana, eikä halua nyhtää lapsenlapsilta liikahintaa. Tädit taas haluaisivat talosta mahdollisimman paljon ja mieluummin näkisivät talon myytävän vaikka ulkopuolisille, jos joku tarjoaa enemmän.

      Vaari on kyllä maailman kilteimpiä ihmisiä. Hän on nyt myynyt metsää ja puita, säästänyt rahaa ja aikoo säästää myös talonmyynnistä saatavat rahat. Ihan vain tyttärilleen perinnöksi. Äitini taas on sitä mieltä, ettei perijöille kuulu, millä hinnalla talo myydään ja vaari voisi rahatkin käyttää kokonaan itseensä (ostaa tai vuokrata mukavan talon läheltä palveluita).

      Voi olla, että jokin ennakkoperintötyyppinenkin ratkaisu tulee ehkä kyseeseen, jos äidillä ei ole rahaa lunastaa omaa osuuttaan. Ja tuo käyttöoikeus jää joka tapauksessa vaarille.

      Poista
  2. Ei ennakkotapauksen vaan ennakkoperintönä. iPadin autocorrect iski.

    VastaaPoista
  3. Jos osakesalkku on Nordnetissa ja vähänkään isompi, niin sieltä saa edullista Superluottoa. 0,99% korko parhaassa tapauksessa ja on verotuksessa vähennyskelpoinen. Eikä tuo 2,5% kalliimpi tasokaan ole paha, jos esim puoli vuotta pidät ja sinä aikana lyhennät palkkatuloilla pois. Näin ei myyntivoittovero realisoidu. Ja korkeampi korkokin menee vähennyksiin

    veroekspertti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkalleen ottaen ei ole vähennyskelpoinen, koska lainaa ei (käsittääkseni) käytetä tulojen hankkimiseen. Ihan vaan sen takia, että laina on otettu sijoituksia vakuutena käyttäen Nordnetistä, ei tee lainasta vähennyskelpoista.

      Se on toki kunkin henkilökohtaista moraalista kiinni, ilmoittaako nuo Nordnetin lainakorot joka tapauksessa tulonhankkimisvelan korkona. Kiinni jäämisen todennäköisyys lienee melko pieni. Itse olin rahoittanut autoni hankintaa Nordnetin lainalla ja ilmoitin veroilmoituksella vähennettävänä korkona vain sen osan korosta, joka kohdistui oikeasti sijoituksiin. Itse asiassa senkin osan ilmoitin alakanttiin, koska en jaksanut muutaman euron takia nähdä tarkan laskelman tekemisen vaatimaa vaivaa. Kirjoitin veroilmoituksen lisätietoihinkin, että vähennettävä summa on alakanttiin arvioitu, koska en jaksa laskea tarkkaa summaa, ja näyttää menneen verottajalta läpi.

      Poista
    2. Katsoin eilen, että saisin lainaa Nordnetistä ehkä 4000€, mutta korko olisi vähän suurempi, koska joitakin osakkeita minulla on enemmän, kuin 20% salkun kokonaisarvosta. Meneekö lainannostosta siis jokin myyntivoittovero vielä?

      Luultavasti pyydän lainan ihan pankista. Äiti on luvannut takauksen mökin ostoa varten. :)

      Poista
    3. Niin, nyt tajusin, että tarkoititte myyntivoittoverolla sitä, että jos myyn osakkeeni pois :)

      Poista
  4. No huh nimimerkkiä "Rahalla vapaaksi". Tottakai koko korko on vähennyskelpoinen, koska sen takia pystyt pitämään osakesalkkusi myymättömänä. Eli käytetään sijoittamiseen sen sijaan että myytäisiin osakkeet ja ostettaisiin niillä rahoilla auto tai mummola. Kyllä koko summa käy vähennyksiin meni rahat vaikka viinaan, naisiin tai hauskanpitoon.

    20% rajaa voi kiertää ostamalla jotain muuta osaketta lisää (jos ihan rajoilla) tai näppärällä konstilla perustamalla toinen salkku itselle (maksuton) ja siirtämällä sinne tarvittava määrä osakkeita, siirto maksaa 10 euroa/osakelaji. Toki tämä pienentää salkun vakuusarvoa.

    Mutta veikkaan, että NONin laina on halvempi, kuin noin pieni laina pankista vaikka kuka olisi takaajana. Varsinkin kun superluottoa tosiaan voi lyhentää sitä mukaa kun pennosia saa raavittua kasaan ja osingotkin lyhentävät sitä.

    veroekspertti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se laina vaan katsotaan otetun sitä varten, mihin se raha käytetään, eikä verottaja varmasti hyväksyisi tuota "Tällä vältin osakkeiden myymisen" selitystä. Jotta korot saisi vähennettyä, tulisi myydä osakkeet, nostaa rahat ja sitten ostaa ne osakkeet takaisin velkarahalla, jolloin nostetun velan käyttötarkoitus olisi osakkeiden osto. Saattaa tuntua pikkumaiselta pilkunviilaukselta, mutta noin se menisi.

      Poista
    2. Jos saisit lainaa enemmän kuin salkun arvo, olisi ajatuksessasi ehkä jotain tolkkua. Kuten itsekin sanoit, katsotaan laina otetun sitä varten mihin se käytetään. Eli ensin on osakesalkku. Logiikkasi kusemista voi kuvata parillakin esimerkillä: Monet pankit ovat tarjonneet lyhennysvapaata asuntolainoihin. Silti varmasti kaikki ovat vähentäneet korot, vaikka lyhennys on mennyt elämiseen. Ei sitä asuntoa ole tarvinnut myydä.

      Toinen esimerkki. Tuttavapiirissäkin monet pariskunnat ovat muuttaneet yhteen ja toisen asunto on jäänyt vuokralle. Ehkä molempienkin asunnot ovat jääneet vuokralle ja ostettu isompi. Koska asuntolainaa ei saa vähentää verotuksessa kokonaan, on edullisempaa maksaa asuntolaina pois ja vähentää sijoituslainan korot verotuksessa. Sinun mielestäsi tämäkin on varmaan väärin, koska sijoitusasuntoa ei myydä välillä ja oteta uutta lainaa. Kassavirtaperiaatteella ennen verotusta lopputulos on sama mutta verotuksen jälkeen sijoituslaina on järkevämpi pitää.

      veroexpertti

      ps. Olen käyttänyt superluottoa ja asuntolainoja itsekin vuosikausia, eikä todellakaan ole ollut mitään ongelmia.

      Poista
    3. Nyt kyllä taitaa olla "Anonyymi" se jolla logiikka kusee. Ei lyhennysvapaa ole sama asia kuin lainan nostaminen. Ja tässä tapauksessa oleellinen todistusaineisto olisi lainan nostaminen yhdestä paikasta, rahojen siirtäminen toiseen paikkaan ja sieltä samanaikaisesti siirretty kauppasummana kiinteistön ostoon.

      Lisäksi se, että ei ole verottaja puuttunut johonki, ei ole todistusaineisto mistään. Tarkoittaa vain sitä, että verottaja ei ole välttämättä asiaa koskaan tutkinut edes.

      Verottajan sivuilla on erittäin selkeästi sanottu, että lainat kohdistetaan niiden noston tarkoitusperien mukaisesti eikä minkään kokonaiskuvan mukaisesti. Ja kaikista omista kokonaiskuvakikkailuistakin on omat säädökset.

      Poista
    4. Rahalla vapaaksi-logiikalla lyhennysvapaakin on vuoden laina josta maksetaan vain osittain verovähennyskelpoiset korot.

      Mutta niin kauan kuin lainan summa on pienempi kuin salkun/asunnon pääoma, laina kohdistuu vakuuteen, sanoohan sen järkikin. Jos superluotolla ostaa auton, niin ei auto ole vakuutena vaan osakkeet. Enempää rautakangesta en osaa vääntää. Maksakaa vaan kovempia veroja, minä pistän nuo vähennyksiin.

      veroekspertti

      Poista
    5. Kysehän ei ole siitä mitä logiikkasi tai järkesi sanoo vaan siitä mitä verottaja asiasta sanoo. Tässä tapauksessa näyttää olevan ex-pertin älykkyys tai lukutaito selkeässä ristiriidassa verottajan ohjeiden kanssa.

      Jokainen ilmoittaa verottajalle omantuntonsa mukaisesti, mutta selkeästi virheellisten ohjeiden jakaminen netissä on vähintään tyhmää ja jopa kyseenalaista touhua.

      Poista
    6. Täällä onkin toinen Anonyymi vastannut jo varsin osuvasti puolestani.

      On kyllä mielikuvituksellista logiikkaa väittää lyhennysvapaata lainaksi ja sitten vielä laittaa minun suuhuni, että olisin muka tuollaista väittänyt. Lyhennysvapaassa ei oteta lainaa, jolla maksetaan lyhennyksiä, vaan yksinkertaisesti jätetään vain lainaa maksamatta. Toisaalta jos otettaisiin lainaa, jolla maksettaisiin pois alkuperäistä lainaa, niin silloin lainan tarkoitus olisi sama kuin alkuperäisellä lainalla, joten vähennyskelpoisuus ei tuolla kiepautuksella muuttuisi. Asuntolainan uudelleenrahoituskierroksen jälkeenkin laina pysyy asuntolainana, vaikka uudella lainalla ei osteta asuntoa, vaan maksetaan pois laina, jolla on ostettu asunto.

      Jos omassa käytössä oleva omistusasunto vaihdetaan sijoituskäyttöön, niin silloin korkovähennysoikeus muuttuu oman asunnon velasta sijoitusvelkaan, koska lainan kohteen käyttötarkoitus muuttuu. Vastaavasti, kun sijoitusasunto otetaan muuhun käyttöön, loppuu myös korkovähennysoikeus sijoituksena. Lainan kohdetta ei tarvitse tuolloin realisoida, mutta vähennysoikeus riippuu lainan alkuperäisestä kohteesta.

      Minua ei haittaa, vaikka "veroekspertti" tekisi mitä omassa verotuksessaan, mutta toivon, että muut lukijat ymmärtävät vähintäänkin kyseenalaistaa nuo "neuvot".

      Poista